Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Småbarnspedagogikens föreståndare hårt utsatta

Torstai 17.9.2020 klo 17:37

Ett nytt verksamhetsår har börjat efter en mycket annorlunda vår och sommar. Trots den märkliga våren fick vi efter en långtutdragen förhandling ett nytt avtal även för AKTA sista veckan i maj. Det mest glädjande är att lärarna, speciallärarna och föreståndarna inom småbarnspedagogik överförs från det allmänna kommunala AKTA-avtalet till undervisningssektorns UKTA-avtal 1.9.2021.  En strävan som gjorts i årtionden. Det nya avtalet medförde också att arbetstidsförlängningen med de 24 extra timmarna ( kiky timmarna ) slopas 31.8.2020 samt en skrivelse om löneprogram. Avvikande omständigheter råder fortfarande och en rädsla för en andra våg av viruset finns.

Förmännen / föreståndarna har länge haft en stor arbetsbörda men den blev antagligen betydligt större med det undantagstillstånd vi hade på våren och försommaren. VAKA sektionen gjorde förfrågan bland förmännen i regionen på våren 2020 och i den framkom helt klart att det behöver satsas på denna grupp. Resultaten går ganska långt hand i hand med den undersökning OAJ gjorde för ett par år sedan där man också konstaterade att arbetsglädjen, arbetsinspirationen och arbetstillfredsställelsen inte längre stöder daghemsföreståndarnas välmående. Sektionens planerade seminarium i Härmä som speciellt var tänkt på förmännen inom småbarnspedagogiken tvingades avbokas men sektionen kommer att ordna något på annat sätt ( eventuellt ett web seminarium  ).

Precis som OAJ uttrycker sig så behövs det tillräckliga resurser för daghemsföreståndarna. Bland annat behövs en stark lagstiftning som tryggar och reglerar daghemsföreståndarens ansvar och ställning, arbetsuppgifterna borde dimensioneras så att arbetet kan utföras under ordinarie arbetstid.

De förtroendemän som representerar lärarna inom småbarnspedagogik får en allt större betydelse. Viktigt att regelbunden kontakt sker med dem så att de på riktigt har en möjlighet att bevaka småbarnspedagogikens intressen. Vet DU vem som är huvudförtroendeman och /eller förtroendeman för lärarna inom småbarnspedagogik din kommun?

 

Önskar alla en god fortsättning på hösten! Ta hand om varandra!

Ta gärna kontakt om det är något DU funderar över!

Christel Sandell

Ordförande för VAKA sektionen

Varhaiskasvatuksen johtajat kovan paineen alla

Uusi toimintavuosi on lähtenyt käyntiin hyvin erilaisen kevään ja kesän jälkeen. Poikkeuksellisesta keväästä huolimatta saimme pitkien neuvotteluiden jälkeen uuden KVTES-sopimuksen toukokuun viimeisellä viikolla. Riemastuttavinta on se, että varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja johtajat siirtyvät yleisestä kunnallisesta KVTES-sopimuksesta koulutussektorin OVTES-sopimuksen piiriin 1.9.2021 alkaen. Tätä on haettu vuosikymmeniä. Uusi sopimus toi mukanaan myös sen, että 24 tunnilla pidennetty työaika (kiky-tunnit) poistuu 31.8.2020. Sopimukseen saatiin myös kirjaus palkkaohjelmasta. Elämme edelleen poikkeuksellisia aikoja toisen aallon pelon keskellä.

Esimiesten/johtajien työkuorma on ollut suuri jo pitkään, mutta kevään ja kesän 2020 poikkeusolot lisäsivät luultavasti työkuormaa entisestään. Keväällä 2020 VAKA-jaosto teetti kyselyn alueen esimiehille. Kyselyssä ilmeni, että tähän ryhmään on panostettava. Tulokset noudattavat hyvin pitkälti OAJ:n pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen tuloksia, joissa todettiin, että työilo, innostus ja työn antama mielihyvä eivät enää tue päiväkotien johtajien hyvinvointia. Jaoston suunnittelema Härmässä järjestettävä erityisesti varhaiskasvatuksen esimiehille suunnattu seminaari jouduttiin perumaan, mutta jaosto tulee järjestämään tämän sijaan jotain muuta (mahdollisesti webinaari).

Kuten OAJ on jo todennut, päiväkotien johtajille täytyy suunnata tarpeeksi resursseja. Muun muassa tarvitaan vahva lainsäädäntö, joka varmistaa ja säätää päiväkotien johtajien vastuuta ja asemaa. Työtehtävät tulisi mitoittaa siten, että työt voidaan hoitaa tavallisen työajan puitteissa.

Varhaiskasvatuksen opettajia edustavien luottamushenkilöiden merkitys kasvaa entisestään. On tärkeää, että luottamushenkilöihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, jotta he voivat oikeasti valvoa varhaiskasvatuksen etuja. Tiedätkö SINÄ, kuka on varhaiskasvatuksen opettajien pääluottamushenkilö ja/tai luottamushenkilö sinun kunnassasi?

 

Toivon kaikille hyvää syksyn jatkoa! Pitäkää huolta toisistanne!

Otathan yhteyttä, jos SINÄ mietit jotain!

Christel Sandell

VAKA-jaoston puheenjohtaja

 

Koronan vaikutukset ja digivisiot puhututtivat

Perjantai 11.9.2020 klo 11:31

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vieraili Vaasan yliopistossa syyskuun alussa. Vierailu oli osa OAJ on the Road -tapahtumaa, joka järjestetään vuosittain useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Tapahtuman järjesti OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys yhteistyössä Vaasan paikallisyhdistyksen ja Vaasan yliopiston opetusalan yhdistys VYLL ry:n kanssa. Yliopistovierailun lisäksi Luukkainen tapasi Vaasan kaupungin johtoa ja median edustajia.

Opettajajärjestön edustajat keskustelivat Vaasan yliopiston opetuksesta vastaavan vararehtori Annukka Jokipiin kanssa. Åbo Akademin kuulumisia keskusteluun oli tuomassa dekaani, professori Fritjof Sahlström. Keskustelemassa olivat mukana myös OAJ Pohjanmaan alueasiamies Pia Latomäki, FSL-jaoston Linda Felixsson, FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin, Vaasan paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Anne Kärki sekä VYLL ry:stä puheenjohtaja Heli Katajamäki, Laura Havinen, Suvi Isohella, Sirpa Kotamäki ja Tiina Sorvali. Vierailijat tutustuivat myös Vaasan yliopiston tutkimusyksikkö VEBICin polttoaine- ja moottorilaboratorioihin, joita esittelivät laboratoriopäällikkö Janne Suomela ja projektitutkija Saana Hautala.

Muutoksen vuosi

Yliopistoissa on viime keväästä alkaen totuteltu korona-aikaan, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali. Vaasan yliopistossa etäopetukseen siirtyminen sujui kohtuullisen hyvin. Moni opettaja on tottunut hyödyntämään digitaalisia opetusalustoja. Lisäksi etäopetukseen siirtymiseen on ollut saatavilla monenlaista tukea.
– Etäopetuksen sujumisesta kertoo myös se, että Vaasan yliopistossa keväällä 2020 suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi kolmanneksi eniten suomalaisista yliopistoista verrattuna edelliseen kevääseen, Annukka Jokipii kertoi.
– Koronakevät muutti opetuskäytäntöjä, eikä entiseen ole paluuta, totesi Luukkainen.

Koronan mukanaan tuomien muutoksien lisäksi Vaasan yliopistossa on viime lukuvuoden ajan kehitetty uusia opetusohjelmia, jotka mahdollistavat kauppatieteiden kandidaatintutkintoa opiskeleville ilmiöpohjaisten moduulien (15 op) sisällyttämisen omiin tutkintoihin. Tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisen lisäksi yliopistojen on entistä vahvemmin panostettava jatkuvan oppimisen tukemiseen. Näitä opintoja järjestää muun muassa Vaasan yliopiston avoin yliopisto.
– Viime keväänä 84 opiskelijaa pääsi avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi, Sirpa Kotamäki totesi.
– Jatkuvaa oppimista tarvitsevat myös jo valmistuneet korkeakoulutetut, jotka ovat jo työelämässä, Luukkainen muistutti.

Minne menet, yliopisto?

Monien opetuksen muutoksien taustalla ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön visiot ja rahoitusmallit, ja seuraavat visiot ovat jo työn alla. Vararehtori Annukka Jokipii kertoi korkeakoulujen Visio 2030 -hankkeesta, jonka valmisteluvaiheessa on tuotu esille ideoita vieläkin joustavammista tutkintorakenteista. Visioissa on keskustelu mahdollisuudesta, jossa eri korkeakoulujen opiskelijoille tarjottaisiin opintoja jatkossa vapaasti. On ideoitu jopa yhteisestä verkostomaisesti toimivasta korkeakoulurakenteesta.
– Tällaista opintojen ja koko tutkinnon suorittamista valitsemalla vapaasti kursseja niin sanotuista geneerisistä pusseista OAJ ei kannata. OAJ näkee, että tutkinnon pohjan on oltava tukeva ja pohjatutkinnon kokonaisuuden osien on muodostettava vahva kokonaisuus. Kun pohjalla on tutkintokokonaisuus, niin lisäopintoja voidaan koota moduuleista osaamistarpeitten mukaan. Parasta on, kun nekin moduulit rakennetaan sellaisiksi, että ne voivat toimia myös tutkinnon osina. Nykyinen yliopistokoulutus on pitkän kehitystyön tulos. Ei ole sattumaa, että se on muodostunut sellaiseksi kuin se on, Luukkainen totesi.
– Myös työelämä odottaa, että voidaan tietää, millaista perusosaamista tietyn alan tutkinnon suorittaneella opiskelijalla on, Sirpa Kotamäki mietti.

Digitalisoituneen yliopisto-opetuksen järjestäminen valtakunnallisesti on ainakin teknisesti helppoa. Näin myös eri yliopistoissa tehty uusin tutkimus olisi opetuksen kautta annettavissa myös muiden kuin omien yliopistojen opiskelijoille. Tämän on nähty varmistavan opetuksen laatua. Jo käynnissä olevia esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat muun muassa tekniikan alan FITech-verkosto ja kauppatieteen LITO-hanke.
– Mutta siinä missä peruskoulussa yhteiset opetussuunnitelmat tuovat tasa-arvoa, työelämä kaipaa osaamista, joka syntyy siitä, että eri yliopistoissa on erilaista osaamista ja tutkimusta, jota jaetaan. Jotta yliopistotutkintojen ja -opiskelun moninaisuus ja rikkaus säilyvät, on vältettävä järjestelyjen viemistä äärimmilleen, Heli Katajamäki ja Laura Havinen pohtivat.

Heli Katajamäki

Lomautukset vesittävät OKM:n myöntämät avustukset

Maanantai 24.8.2020 klo 13:11

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia kunnille tasoittamaan korona-ajan poikkeusolojen vaikutuksia perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Haettavissa on vastaavat avustukset myös toisen asteen koulutukseen. Keväällä poikkeusoloissa toteutettu etäopetus on aiheuttanut osalle oppilaista oppimisvajetta, jonka korjaamiseen kyseistä tukea tarvitaan.

Erityisesti kuntien taloudellinen tilanne on jo pitkään ollut huono ja korona on huonontanut sitä edelleen. Tämä on näkynyt peruspalveluiden huononemisena kautta linjan. Siksi onkin tärkeää, että OKM:n erityisavustukset poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen kohdistuvat oikein.

Jo myönnettyjen avustusten osalta opetusministeri Andersson on todennut, että ”koronatuki peritään takaisin niiltä kunnilta, jotka lomauttavat opetushenkilöstöä tai varhaiskasvattajia niissä toiminnoissa, joihin koronatuki on saatu”. Harvinaisen selkeää puhetta poliitikolta! Samanlaista suoraselkäisyyttä kaivataan lomauttavien kuntien päättäjiltä. Nyt johtavat viranhaltijat on pakotettu keksimään keinoja kiertää tukiehtoja siten, että lomauttaminen voisi olla mahdollista. Onneksi alueeltamme löytyy ainakin yksi kunta eli Lappajärvi, jonka päättäjät pyörsivät lomautuspäätöksen saadessaan OKM:n erityisavustusta.

Perusopetukseen kohdennetulla koronatuella esimerkiksi Seinäjoki palkkaa kolme erityisopettajaa ja ohjaajaa, joita ei voida lomauttaa koronatukiehtojen vuoksi. Tuntuu perin oudolta, että muutama erityisopettaja ja ohjaaja voivat paikata kevään poikkeusolojen vaikutuksia tuhansien oppilaiden osalta, mutta muut opettajat voidaan lomauttaa. On opettajia kohtaan loukkaavaa, kun Seinäjoen päättäjät eivät arvosta 500 ammattitaitoisen opettajan ponnisteluja oppilaiden eteen aikana, jolloin heitä tarvitaan kaikkein eniten. Opettajia lomauttamalla ainoastaan lisätään oppilaiden tarvetta niin tuki- kuin erityisopetukseen. Tulevan lukuvuoden opetuksen toteuttaminen on tarpeeksi vaikeaa ilman lomautuksiakin.

Paikallisen edunvalvonnan kannalta on olennaista valvoa, että OKM:n myöntämät avustukset kohdennetaan oikein. Erityisen tarkkana tulee olla niissä kunnissa, joissa kuntapäättäjät lomauttavat opettajia.

Turvallisuutta ja terveyttä alkaneeseen lukuvuoteen!

Kari Nieminen

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

Permitteringar urvattnar undervisnings- och kulturministeriets bidrag

Undervisnings- och kulturministeriet har beviljat bidrag till kommunerna för att balansera upp de konsekvenser som undantagsförhållandena under coronakrisen orsakade inom grundläggande utbildning och småbarnsfostran. Motsvarande bidrag kan också sökas för utbildning på andra stadiet. Distansundervisningen under våren har gett upphov till brister i inlärningen hos en del elever, och bidraget i fråga behövs för att korrigera dessa brister.

I synnerhet kommunernas ekonomiska situation har redan länge varit dålig och coronakrisen har försämrat den ytterligare. Detta har framkommit i en försämrad basservice. Av denna orsak är det viktigt att undervisnings- och kulturministeriets specialbidrag för att jämna ut de konsekvenser som uppstått under undantagsförhållandena riktas rätt.

I fråga om redan beviljade bidrag har undervisningsminister Andersson konstaterat att ”coronastödet begärs tillbaka från de kommuner som permitterar personal inom utbildning eller småbarnsfostran inom de funktioner som omfattas av coronastödet”. Det är ord och inga visor från en politiker! Likadan rakryggighet krävs av de som fattar beslut om permitteringar. Nu har de ledande tjänsteinnehavarna tvingats hitta på metoder för att kringgå stödvillkoren så att permitteringar blir möjliga. I vårt verksamhetsområde finns tack och lov åtminstone en kommun, Lappajärvi, där beslutfattarna drog tillbaka sitt permitteringsbeslut då de beviljades undervisnings- och kulturministeriets specialbidrag.

Med hjälp av coronastödet som riktats till den grundläggande utbildningen anställer till exempel Seinäjoki tre speciallärare och handledare som inte kan permitteras på grund av villkoren för coronastödet. Det känns väldigt konstigt att några speciallärare och en handledare skulle kunna lappa ihop de skador som undantagsförhållandena orsakat för tusentals elever, medan de övriga lärarna kan permitteras. Det är kränkande mot lärarna att beslutfattarna i Seinäjoki inte uppskattar de ansträngningar som de 500 professionella lärarna gjort för eleverna under en tid då de behövts allra mest. Genom att permittera lärare ökar man i stället elevernas behov av stöd- och specialundervisning. Under det kommande läsåret kommer undervisningen att vara tillräckligt svår att genomföra även utan permitteringar.

Med tanke på den lokala intressebevakningen är det väsentligt att övervaka att de bidrag som beviljats av undervisnings- och kulturministeriet riktas rätt. Speciellt noggrann ska man vara i de kommuner där kommunens beslutsfattare permitterar lärare.

Med önskan om ett tryggt och friskt nytt läsår!

Kari Nieminen

ordförande

OAJ Österbotten

Det finns enkäter och så finns det enkäter

Torstai 7.5.2020 klo 11:46

När jag valdes till vice ordförande för FSL såg jag framför mig en roll präglad av nära samarbete med ordföranden. En roll där jag kunde lära känna förbundets verksamhet och samtidigt vara en stark påverkare. Jag tänkte inte tanken på att det skulle vara jag som kliver in som ordförande. Men här är jag. Jag jobbar från och med 14.4 som t.f ordförande för FSL tills vi har valt en ny ordförande.

Det känns roligt och spännande att få ha den här uppgiften. Jag får insyn i alla delar av förbundets verksamhet och jag kan vara med och påverka. Det känns tryggt att jobba med ett kansli som fungerar bra och en styrelse som är engagerad. Dessutom är vi ju i ett läge där det finns massor med aktuella frågor.

Under den senaste tiden har det kommit enkäter som ska fyllas i från många olika håll. FSL ville göra en undersökning för att se hur våra medlemmar mår och hur förändringarna gått. Vi ville veta hur det står till med arbetsredskap hos lärarna, hur mycket tid man satt ner på undervisningen samt vad lärarna anser om beredskapen att övergå till distansundervisning. Vi behöver en trovärdig grund att stå på när vi för fram både positiva och negativa effekter av de förändringar som gjorts inom skolvärlden på grund av Covid-19. Resultaten ger oss vägledning för vårt fortsatta arbete.

Jag tar avstånd från att andra instanser, till exempel mediehus, skickar ut enkäter till föräldrar och lärare i syftet att kunna jämföra, peka finger och rangordna kommunerna.

Jag förstår inte vad idén med det här är, vad är det man tänker sig kunna åstadkomma? När man i dessa undantagstider frågar om man är nöjd med den undervisning som skolan gett är svaren subjektiva. Det som förälder A är nöjd med kanske inte förälder B gillar. Man kan inte dra så stora slutsatser av svaren på sådana frågor, speciellt inte när man får en känsla av att tidningar bara vill skapa rubriker.

Vi kan utgående från svaren i vår egen undersökning konstatera att lärarna har satt ner mycket tid på att ställa om sin undervisning, de har det ganska bra ställt med datorer och pekplattor men de flesta lärare saknar egna arbetstelefoner. Många lärare ser det här som en möjlighet att lära sig något nytt och kan se det positiva i förändringen. Utmaningarna har funnits i att bland annat kunna sätta gränser för sitt eget arbete. Ni kan läsa mera om resultaten i detta nummer av Läraren och på webben. Lärare i undantagstider gör en enorm insats. Ert jobb spelar roll. Var snälla med er själva och varandra.

Linda Felixson

Vice ordförande, FSL

Kyselyitä on monenlaisia

Kun minut valittiin Suomen ruotsinkielisten opettajien liiton FSL:n varapuheenjohtajaksi, näin edessäni tehtävän, johon liittyi läheinen yhteistyö puheenjohtajien kanssa ja jossa oppisin tuntemaan liiton toiminnan ja toimisin samalla vahvana vaikuttajana. En missään vaiheessa ajatellut, että minä olisin se, joka astuu puheenjohtajan saappaisiin. Mutta tässä minä olen. Toimin 14.4. alkaen FSL:n puheenjohtajana määräaikaisesti, kunnes uusi puheenjohtaja on valittu.

Tehtävä tuntuu hauskalta ja samalla jännittävältä. Saan perehtyä kaikkiin liiton toiminnan osa-alueisiin ja voin olla mukana vaikuttamassa. On turvallista työskennellä hyvin toimivassa toimistossa sekä yhteistyössä innostuneen hallituksen kanssa. Tällä hetkellä olemme myös tilanteessa, jossa ajankohtaisia kysymyksiä riittää.

Viime aikoina kyselyitä on jaettu täytettäväksi monelta eri taholta. FSL halusi toteuttaa oman tutkimuksen jäsentensä hyvinvoinnista ja muutosten vaikutuksista. Halusimme kartoittaa tilanteen koskien opettajien työkaluja, miten paljon aikaa he ovat panostaneet opetukseen ja mitä mieltä he ovat etäopetukseen siirtymisen valmiuksista. Tarvitsemme uskottavan perustan, kun esitämme koulumaailmassa tehtyjen muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia coronavirusepidemian aikana. Tulokset antavat opastusta tulevassa työssämme.

Vastustan sitä, että muut tahot kuten mediatalot, lähettävät vanhemmille ja opettajille kyselyitä, jotta ne voivat vertailla kuntia keskenään, osoittaa niitä sormellaan ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

En ymmärrä tämän tarkoitusta, mitä kyselyillä ajetaan takaa? Vastaukset siihen, ovatko vanhemmat tyytyväisiä koulun tarjoamaan opetukseen ovat subjektiivisia. Asia, johon yksi vanhempi on tyytyväinen saattaa herättää toisessa tyytymättömyyttä. Tällaisten kysymysten vastausten perusteella ei voida vetää kovin suuria johtopäätöksiä, varsinkaan kun kyselyt antavat vaikutelman siitä, että lehdet haluavat vain saada aikaan suuria otsikoita.

Oman tutkimuksemme vastausten perusteella voimme todeta, että opettajat ovat panostaneet paljon aikaa opetuksensa sopeuttamiseen poikkeusoloihin. Opettajilla on melko hyvin tietokoneita ja tabletteja, mutta useimmilla opettajilla ei ole omaa työpuhelinta. Monet opettajat kokevat, että etäopetus on antanut mahdollisuuden oppia uutta, ja he pystyvät myös näkemään muutoksen myönteiset puolet. Haasteita aiheuttaa se, että omalle työlle on vaikea asettaa rajat. Kyselyn tuloksista voitte lukea lisää tästä Opettajan numerosta sekä verkosta. Opettajien työpanos poikkeusaikana on valtava. Työllänne on merkitystä. Olkaa kilttejä itsellenne ja toisillenne.

Linda Felixson

varapuheenjohtaja, FSL

 

Samhällets ryggrad - Småbarnspedagogiken

Maanantai 20.4.2020 klo 12:44

Inom småbarnspedagogiken är vi hårt utsatta just nu. Undantagstillstånd åtminstone fram till mitten på maj p.g.a. coronaviruset gör att vår verksamhet ser helt annorlunda ut än vad den annars skulle göra så här i april. Daghemmen är dock öppna för alla som har behov och som vill.  Anitta Pakanen ordförande för Småbarnspedagogikens Lärarförbund betonar att det i detta akuta tillstånd är viktigt att komma ihåg att barn framför allt har rätt till pedagogisk och trygg verksamhet av hög kvalitet, även om omständigheterna nu uppmärksammar föräldrarnas möjlighet till att arbeta. – Vår välutbildade personal ombesörjer barnets utveckling och lärande, och garanterar barnen en känsla av trygghet i en osäker situation.

Men oron finns – föräldrar och barn kan ju vara sjuka fast det inte märks. Vi måste erbjuda en famn och tröst då det behövs och då kan och får inte det rekommenderade avståndet hållas.

Dessutom finns oron över konsekvenserna av detta – närmast ur barnens perspektiv. Får vi en generation som är märkt av detta? Kommer det att finnas många barn som kommer att ha det svårare att lära sig? Undervisnings – och kulturministeriet har tillsatt en forskargrupp som anser att man redan nu måste beakta tiden efter coronakrisen. Gruppen lyfter särskilt fram tilläggsresurser för bl.a. undervisning och utbildning.

Samtidigt som vi skall stå för en ”normal” vardag görs det samarbetsförhandlingar i de flesta kommuner inom regionföreningens område. Kommunerna permitterar bl.a. småbarnspedagogikens arbetstagare allt från 3 dagar upp till tre veckor eftersom antalet barn är betydligt mindre i grupperna just nu. I stället för permitteringar borde vi ha fått möjlighet att ta tag i allt det som eventuellt släpar efter och ha tid för reflektion och utveckling av verksamheten i teamen.

Utöver detta ovanstående är vi just nu avtalslösa sedan 31.3 2020. Förhandlingarna om den kommunalt anställda personalens anställningsvillkor förs nu under ledning av riksförlikningsmannen. Fortfarande står huvudmålet för oss lärare inom småbarnspedagogiken kvar – en förflyttning från AKTA till UKTA. Det största problemet är inte arbetsgivaren, utan syskonorganisationerna. – Nu borde småbarnspedagogikens värde och betydelse för samhället ha stigit. Vi håller detta land igång även i svåra tider. Det är tydligt att detta borde återspeglas i  avtalsförhandlingarna och vår lön, säger SFL:s ordförande Pakanen.

En glädjande sak är att vi ( småbarnspedagogikens lärare inom regionföreningen ) fått pengar för att satsa extra mycket på förmän och föreståndare. Speciellt då den gruppen är extremt utsatt just nu. E-post kommer att skickas ut till alla förmän som vi har uppgifter på med mera information.

Det kommer en vanlig vardag igen. När vet vi inte. Just nu skall vi ta ett djupt andetag, hålla oss lugna och komma ihåg att vi gör ett värdefullt arbete!

Christel Sandell
VAKA sektionens ordförande
Speciallärare inom småbarnspedagogik

 

Varhaiskasvatus – yhteiskunnan selkäranka

Varhaiskasvatuksessa paineet ovat kovat. Vähintään toukokuun keskiväliin saakka jatkuva koronaviruksen aiheuttama poikkeustila saa aikaan sen, että toimintamme on täysin erilaista kuin normaalisti huhtikuussa. Päiväkodit ovat kuitenkin avoinna kaikille sitä tarvitseville ja haluaville. Anitta Pakanen on Varhaiskasvatuksen opettajien liiton puheenjohtaja ja painottaa, että näinä poikkeuksellisina aikoina on tärkeää muistaa, että lapsilla on ennen kaikkea oikeus korkealuokkaiseen pedagogiseen ja turvalliseen toimintaan, vaikka olosuhteet nyt painottavatkin vanhempien työntekomahdollisuuksia. – Korkeasti koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsen kehityksestä ja oppimisesta ja tarjoaa lapsille turvaa epävarmoissa oloissa.

Mutta huoli on aina läsnä – vanhemmat ja lapset saattavat olla sairaita vaikka ovatkin oireettomia. Meidän on tarjottava avoin syli ja annettava lohtua silloin, kun lapsi sitä tarvitsee. Silloin emme voi emmekä saa miettiä turvavälejä.

Toisena huolenaiheena on tämän kaiken aiheuttamat vaikutukset – etenkin lapsen näkökulmasta. Tuleeko nykypäivän lasten sukupolvi leimautumaan koronakriisin seurauksena? Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tutkimusryhmän, jonka mukaan koronakriisin jälkeinen aika on otettava huomioon jo nyt. Ryhmä nostaa esiin etenkin mm. opetukseen ja koulutukseen suunnattavat lisäresurssit.

Samalla, kun elämme ”normaalia” arkea, useimmissa alueyhdistyksen kunnissa käydään läpi yt-neuvotteluita. Kunnat lomauttavat mm. varhaiskasvatuksen työntekijöitä kolmesta päivästä jopa kolmeen viikkoon, koska ryhmien lapsimäärät ovat tällä hetkellä normaalia huomattavasti pienemmät. Lomautusten sijaan meille olisi tullut antaa mahdollisuus purkaa kesken jääneitä töitä ja aikaa miettiä ja kehittää tiimien toimintaa.

Kaiken tämän lisäksi emme ole 31.3.2020 lähtien kuuluneet minkään sopimuksen piiriin. Kunnan palkkaaman henkilöstön palkkausehtoja koskevia neuvotteluita käydään nyt valtakunnansovittelijan johdolla. Varhaiskasvatuksen opettajien päämäärä on edelleen voimassa – haluamme siirtyä KVTES:sta OVTES:iin. Suurin ongelma ei ole työnantaja, vaan sisarjärjestöt. – Nyt varhaiskasvatuksen arvostuksen ja merkityksen yhteiskunnalle olisi pitänyt kasvaa. Me pidämme maan käynnissä vaikeista ajoista huolimatta. On selvää, että tämän pitäisi näkyä myös sopimusneuvotteluissa ja palkassamme, VOL:n puheenjohtaja Pakanen sanoo.

Ilahduttavaa on, että me (alueyhdistyksen varhaiskasvatuksen opettajat) olemme saaneet rahaa, jonka avulla voimme panostaa esimiehiin ja johtajiin. Tämä on ilahduttavaa varsinkin siitä syystä, että kyseinen ryhmä työskentelee nyt äärimmäisen paineen alla. Tulemme lähettämään lisätietoa sähköpostitse kaikille esimiehille, joiden yhteystiedot ovat tiedossamme.

Tavallinen arki tulee vielä, mutta emme tiedä milloin. Otetaan nyt syvä hengenveto, pysytään rauhallisina ja muistetaan, että teemme arvokasta työtä!

Christel Sandell
VAKA-jaoston puheenjohtaja
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

 

Kohti uutta sopimusta

Tiistai 17.3.2020 klo 20:04

Neuvottelu yliopistojen työntekijöiden työehtosopimuksista on meneillään. Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa JUKO, joka on kuntien, valtion, kirkon ja yliopistojen pääsopijajärjestö ja valvoo yli 200 000 korkeakoulutetun työntekijän ja esimiehen etuja. Työnantajia neuvotteluissa edustaa Sivistystyönantajat, eli lyhyemmin Sivista. Sivista neuvottelee yli 330 sivistys-, koulutus- ja tutkimusalan työnantajan puolesta. Tavoitteena on, että uusi sopimus saadaan sovittua ennen maaliskuun 31. päivää, jolloin kaikkien JUKOn tämänhetkisten virka- ja työehtosopimusten voimassaolo päättyy. Yliopistojen sopimuksista työntekijöitä edustaa JUKOn lisäksi Ammattiliitto Pro.

Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa yliopistossa opettavien kannalta yksi keskeisimmistä työsopimukseen liittyvistä tekstikysymyksistä on kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärää koskevat säädökset. Tällä hetkellä työsopimuksessa määritellään yleensä opetuspainotteisten tehtävien opetustuntikatoksi 396 tuntia. Kokonaistyöaika 1624 tuntia nähdään tällöin täyttyvän lähes kokonaan opetuksen suunnittelusta, valmistelusta ja kehittämisestä ja hallinnollisista tehtävistä.  Työnantajille sopimuksessa määritelty opetustuntikatto on jo pitkään ollut sellainen, että kirjaus siitä haluttaisiin poistaa sopimuksesta. Tämä mahdollistaisi opetustyön lisäämisen joillekin opettajaryhmille.

Tampereen yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtaja Mika Mattila kuvaa blogitekstissään Ikuinen taistelu määräaikaisuuksista ja opetustuntikatoista näkee työnantajan haluavan eroon opetustuntikatoista erityisesti siksi, että ”yliopisto-opetus muuttuu toteutusten osalta koko ajan monimuotoisemmaksi, ja esimerkiksi verkkokurssin toteutuksesta vastaavalla opettajalla kontaktiopetuksen osuus voi olla häviävän pieni”. Mattila toteaa, että monimuoto-opetukseen käytettävän ajan mitoittamiseen tarvitaan keskustelua ja niille hyvä paikka on työehtosopimusneuvottelut. Opetustuntikatoista ei kuitenkaan työntekijät voi luopua, sillä ne antavat ”viimesijaisen suojan kohtuuttomia opetustuntimääriä vastaan”.

Katto suojelee työntekijää säällä kuin säällä, voisi todeta. Jos katto hieman vuotaa, se silti vieläkin suojaa. Tällä hetkellä kontaktiopetuksella viitataan sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen – silloinkin, kun verkko-opetus tapahtuu täysin ilman kontaktia. Vaikka kontaktiopetus sanana ei tunnu vastaavan hyvin käytäntöä, kokonaistyöaikamme mahdollistaa kuitenkin myös jo nyt joustavan työaikasuunnittelun. Työaikasuunnitelmaa tehtäessä työntekijä voi suunnitella, miten kauan minkäkin kurssin suunnittelulle ja valmistelulle menee. Jos kurssien suunnitteluun ja valmisteluun ei mene kaikki aika, aikaa voi jäädä kurssien pitkäjänteisempään kehittämiseen, kuten verkossa olevan opetusmateriaalin kehittämiseen tai ehkä opetuksensa kehittämisestä esitelmöintiin. Verkkokurssin kautta opettaminen ei sittenkään ole kovin erilaista kuin kontaktiopettaminen. Molemmat muodot vaativat valmistelua, opettajan läsnäoloa, keskustelua ja arviointia. Siinä missä kontaktiopetuksessa aikaa kuluu luentosalissa, tämän ajan säästymisen saa verkko-opetuksessa kulumaan videoluentojen tekemiseen ja verkkokeskustelujen seuraamiseen.

Kaiken kokonaistyöajan suunnittelun ja joustavuuden lähtökohtana on molemminpuolinen luottamus tekemiseen. Mitä voisivat olla yhteiset päämäärät ajassa, jossa yliopistojen vastuita kasvatetaan ilman, että rahoitus kasvaa samassa suhteessa? Miten varmistaa, että työntekijät voivat hyvin ja työn ilo säilyy? Miten varmistetaan opetuksen laatu? Neuvotteluilla ei ole tähän mennessä löydetty ratkaisua, joka molemmille osapuolille näyttäytyisi hyvänä vaihtoehtona säädökselle, jossa puhutaan kontaktiopetuksesta. Ehkäpä parempina taloudellisina aikoina työntekijöillä voisi olla uskoa siihen, ettei ratkaisun lähtökohtana ole työmäärään lisääminen.

Heli Katajamäki

YLL-jaoston puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaan alueyhdistys

Mot ett nytt avtal

Förhandlingarna om kollektivavtalen för universitetsanställda är i full gång. Vid förhandlingarna representeras de anställda av JUKO, som är kommunernas, statens, kyrkans och universitetens huvudförhandlingsorganisation och som bevakar intressena för över 200 000 högskoleutbildade anställda och chefer. Vid förhandlingarna representeras arbetsgivarna av Bildningsarbetsgivarna, det vill säga Sivista. Sivista representerar över 330 arbetsgivare inom bildning, utbildning och forskning. Avsikten är att det nya avtalet ska tecknas före den 31 mars, då alla JUKO:s tjänste- och arbetskollektivavtal går ut. Förutom av JUKO representeras universitetsanställda även av Fackförbundet Pro.

Med tanke på de som undervisar på universiteten utgörs en av de viktigaste frågorna i universitetens förhandlingar om arbetskollektivavtalet av de bestämmelser som berör det maximala antalet kontaktundervisningstimmar. För tillfället fastställs vanligtvis det maximala antalet timmar för undervisningsuppgifter till 396 timmar i arbetsavtalet. Helhetsarbetstiden på 1 624 timmar anses då bestå nästan helt av att planera, förbereda och utveckla undervisningen och av att sköta administrativa uppgifter. Det maximala antalet undervisningstimmar som fastställts för arbetsgivarna i avtalet har redan länge varit sådant att man velat stryka inskrivningen ur avtalet. Detta skulle göra det möjligt att öka undervisningsarbetet för vissa lärargrupper.

I ett blogginlägg om den eviga striden med visstidsanställningar och det maximala antalet undervisningstimmar (https://yll.fi/tampere/ikuinen-taistelu/) skriver Mika Mattila, ordförande för lektorerna vid Tammerfors universitet, om att arbetsgivaren vill slippa det maximala antalet undervisningstimmar i synnerhet för att det sätt på vilket undervisningen erbjuds på universiteten hela tiden förändras och att andelen kontaktundervisning kan vara väldigt liten till exempel för en lärare som svarar för att ordna en webbkurs. Mattila konstaterar att det behövs en diskussion för att dimensionera den tid som används för sådant blandat lärande och att förhandlingarna om arbetskollektivavtalen är ett bra tillfälle för detta. De anställda kan däremot inte helt sluta tillämpa det maximala antalet undervisningstimmar eftersom det utgör det slutliga skyddet mot att antalet undervisningstimmar blir orimligt högt.

Man kunde säga att bestämmelserna om det maximala antalet undervisningstimmar skyddar den anställda i alla lägen. Även om man inte helt lyckas hålla sig inom gränserna är bestämmelserna fortfarande ett skydd. Med kontaktundervisning avser man för tillfället både närundervisning och internetundervisning – även då internetundervisningen sker helt utan kontakt. Trots att kontaktundervisning som term inte verkar motsvara praxis särskilt väl, möjliggör vår helhetsarbetstid redan nu en flexibel arbetstidsplanering. Då man gör upp en arbetstidsplan kan den anställda planera hur länge planeringen och förberedelserna av varje kurs tar. Om all tid inte går åt till att planera och förbereda kurserna kan det kvarstå tid för en långvarigare utveckling av kurserna, till exempel för att utveckla undervisningsmaterial på nätet eller kanske utveckla sin undervisning och sitt sätt att föreläsa. Att erbjuda undervisning i form av en webbkurs skiljer sig i slutändan inte så mycket från kontaktundervisning. Båda undervisningsformerna kräver förberedelser, lärarens närvaro, diskussion och bedömning. I nätundervisningen kan den tid som vanligtvis går åt i föreläsningssalen i kontaktundervisningen användas för att spela in videoföreläsningar och följa med nätdiskussioner.

Utgångspunkten för planeringen av helhetsarbetstiden samt dess flexibilitet är att det råder ett ömsesidigt förtroende för arbetet. Vilka kunde vara de gemensamma målen i en tid där universitetens ansvar ökar utan att finansieringen ökar i motsvarande grad? Hur säkerställer man att de anställda mår bra och är entusiastiska över sitt arbete? Hur säkerställer man undervisningens kvalitet? Förhandlingarna har hittills inte lett till någon lösning på ett alternativ till en bestämmelse om kontaktundervisning som skulle tillfredsställa båda parterna. Under bättre ekonomiska tider kunde de anställda kanske våga tro på att utgångspunkten för lösningen inte är att öka arbetsbördan.

Heli Katajamäki

ordförande för universitetslärarnas sektion, OAJ Österbottens regionförening

 

Helmikuussa: "Kaikkien on hyvä olla"

Perjantai 14.2.2020 klo 13:56

OAJ kampanjoi jäsenistön paremman työhyvinvoinnin puolesta 2019 – 2020. Elokuussa alkaneen kampanjan aikana on vaihtuvat teemat, joilla vaikutetaan kasvatuksessa ja koulutuksessa ilmeneviin työhyvinvoinnin ja turvallisuuden ongelmiin. Kampanjan tavoitteena on saada työhyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitys vahvemmaksi ja jokaiselle kuuluvaksi asiaksi niin, että se näkyy jokaisella työpaikalla ja tuntuu omalta myös johtamisessa. Kaikkien on hyvä olla työpaikalla, kun on toimiva työyhteisö eli arki sujuu hyvin. Kaikkien on voitava olla työpaikalla myös ilman pelkoa, häirintää ja epäasiallista kohtelua. Kampanjan tavoitteena on hyödyntää aikaisempia malleja ja kehitellä uusia ratkaisukeskeisiä ja positiivisia malleja vastaamaan työhyvinvoinnin ongelmiin.

Arjen sujumisella tarkoitetaan työpaikan perusasioita, selkeitä tavoitteita, kunnon työvälineitä, työssä kehittymisen mahdollisuutta, palautetta ja riittävää tukea työhön niin esimieheltä kuin työyhteisöltä. Hyvä, mahdollistava johtaminen on avain työhyvinvointiin. Se luo perustan osallistumiselle ja yhteiselle toiminnalle. Johtajan ja esimiehen tärkeimpiä tehtäviä on luoda rakenteita, jotka mahdollistavat yhteistä vastuunottoa ja yhdessä luomista. He rakentavat aitoa yhteistoimintaa henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, he ovat läsnä vuorovaikutuksessa, kuuntelevat ja mahdollistavat ideoiden ja ajatusten esiintuloa. Mahdollistava johtajuus antaa tilaa kaikille työyhteisön jäsenille, se nostaa työntekijän keskeisempään, aidosti vaikuttavaan rooliin.

Työssä innostumisen kivijalkana on myös sujuva arki. Innostuminen, työn imun kokeminen ja työuupumuksen välinen raja on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva ja siksi tarvitaan palautumisosaamista. OAJ tarjoaakin työkaluja työssäjaksamiseen läpi lukuvuoden. Aivotutkija Minna Huotilainen antaa konkreettisia vinkkejä videoilla opettajan hyvinvoinnin tukemiseksi. Opettajan työssä on erityisiä kuormitustekijöitä ja kognitiivista ergonomiaa ei hallita oppilaitoksissa. Esimerkiksi työn järjestelyt ja erilaiset digitaaliset ratkaisut kuormittavat, valtava keskeytysten määrä, jatkuvat muutokset, huonot työtilat ja puutteelliset työvälineet ovat osa opettajan arkea. Yhdistyksen ja yksittäisen opettajan kannattaa hyödyntää kampanjan välineitä ja malleja, joten käy tutustumassa vinkkeihin ja hyvinvointietuihin OAJ:n sivuilla.

OAJ Pohjanmaa OAO-jaosto
Margareeta Verronen
puheenjohtaja

I februari: ”Alla har det bra”

Under 2019–2020 driver OAJ en kampanj för att förbättra trivseln på arbetsplatsen bland sina medlemmar. Kampanjen, som inleddes i augusti, har varierande teman för att påverka problem med arbetshälsa och säkerhet som framkommer inom fostran och utbildning. Avsikten med kampanjen är att framhäva betydelsen av arbetshälsa och säkerhet, göra det till en fråga som berör alla och som är synlig på alla arbetsplatser och som även beaktas i ledarskapet. I en fungerande arbetsgemenskap har alla det bra och vardagen fungerar. Alla måste kunna gå till arbetet utan att behöva vara rädda, utsättas för trakasserier och osakligt bemötande. Avsikten med kampanjen är att utnyttja tidigare modeller och utveckla nya lösningscentrerade och positiva modeller för att möta problem med trivseln på arbetsplatsen.

Med en smidig vardag avses grundläggande saker på arbetsplatsen, tydliga mål, ordentliga arbetsverktyg, möjlighet att utvecklas i arbetet, respons och tillräckligt med stöd i arbetet såväl från förmannen som från arbetsgemenskapen. Ett gott ledarskap som skapar möjligheter är nyckeln till att man trivs på arbetsplatsen. Det skapar en grund för möjligheter att delta och för en gemensam verksamhet. Till ledarens och förmannens viktigaste uppgifter hör att skapa strukturer som gör det möjligt att ta gemensamt ansvar och skapa något tillsammans. De bygger upp en äkta gemensam verksamhet med de anställda och kunderna, är närvarande i växelverkan, lyssnar och ger möjligheter att föra fram idéer och tankar. Ett möjliggörande ledarskap ger utrymme för alla medlemmar i arbetsgemenskapen och ger de anställda en mer central roll med äkta möjligheter att påverka.

För att man ska kunna utföra sitt arbete entusiastiskt krävs även en smidig vardag. Gränsen mellan engagemang och utmattning är dock flytande och därför måste man också veta hur man återhämtar sig. OAJ erbjuder verktyg för hur man ska orka med arbetet genom hela året. På sin video ger hjärnforskaren Minna Huotilainen konkreta tips på hur man kan stöda lärarens välmående. I läraryrket finns särskilda belastningsfaktorer och den kognitiva ergonomin kan inte hanteras på läroanstalterna. Till exempel arbetsarrangemang och olika digitala lösningar är belastande och många avbrott, ständiga förändringar, dåliga arbetsutrymmen och bristfälliga arbetsredskap är en del av lärarens vardag. Det lönar sig för föreningen och de enskilda lärarna att utnyttja de verktyg och modeller som kampanjen erbjuder. Bekanta dig med våra tips och välmåendeförmåner på OAJ:s webbplats.

OAJ Österbotten, sektionen för yrkeslärare
Margareeta Verronen
ordförande

PISA-tuloksista

Torstai 19.12.2019 klo 8:27

Joka kolmas vuosi toteutettava PISA-tutkimus osoitti, että 15-vuotiaat suomalaisnuoret ovat edelleen OECD-maiden kärkeä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2018 tehdyn PISA-tutkimuksen päätutkimuskohteena oli lukutaito. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat edelleen OECD-maiden huippua, erityisesti lukutaidossa ja luonnontieteissä. Euroopan maista vain Viro menestyi Suomea paremmin kaikissa tutkituissa osaamisalueissa. Voimme siis edelleen olla ylpeitä nuoristamme ja opetuksemme tasosta.

Suomen tulos on kiitettävä, mutta huomio kiinnittyy kuitenkin laskevaan trendiin. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet tasaisesti vuoden 2006 jälkeen. Heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja osaamiserot ovat yhä suuremmat. Erityisesti tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia. Tämä tulee hyvin selkeästi esille lukutaidossa.

Lukemista arvioitiin asteikolla 1-6. Erittäin heikosti lukevien (taso 1) oppilaiden osuus on kasvanut 2,5 %-yksiköllä edellisestä tutkimuksesta, ja on nyt 13,5 % ikäluokasta. Tytöistä 7,6 % on tasolla 1, mutta pojista peräti 19,6 %. Pojista on tasoilla 1 ja 2 on yhteensä yli 40 %. Osuus on aivan liian suuri! Huolestuttavaa on, että kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Päivittäin lukevien osuus vähenee koko ajan. Luen vain, jos on pakko, sanoo puolet nuorista. Lukutaito ja sen puute heijastuu väistämättä myös muuhun oppimiseen.

Ensimmäistä kertaa PISA-tutkimuksessa on saatu tuloksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaista. Pääasiassa tuki kohdentuu PISAn mukaan oikeille oppilaille. Lukutaidon osalta on hälyttävää, että yli puolet erittäin heikosti lukevista oppilaista saavat vain yleistä tukea. Toki PISA-tutkimus ei ota kantaa, mitä tuen eri portaat pitävät sisällään, joten pelkkä tuen taso ei riitä kuvaamaan oppilaan saamaa tosiasiallista oppimisen tukea.

Suomalaista peruskoulua on kehuttu siitä, että lapsella on hyvin tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta asuinpaikasta ja sosio-ekonomisesta taustasta. PISAn mukaan erot koulujen välillä ovat OECD-maista kaikkein pienimmät, mutta koulujen sisällä erot ovat suuria. Edelleen oppilaan sosio-ekonominen tausta määrittelee yhä vahvemmin, miten hyvin oppilas menestyy koulussa. Sosioekonomisen taustan merkitys ja sen korrelaatio heikkoihin oppimistuloksiin on paljon vahvempi tekijä kuin sukupuoli.

Vaikka Suomen tulosten trendi on laskeva, niin tuloksissa on paljon hyvää. Oppilaiden hyvän osaamisen lisäksi suomalaiset oppilaat ovat tyytyväisiä elämään, joka erottaa meidät selkeästi muista huippumaista. Suomessa on maailman tehokkainta opetusta, mutta kaikissa paremmin menestyneissä opiskellaan enemmän kuin Suomessa.

Oppimistulosten laskeva trendi on oikaistu monissa maissa määrätietoisella työllä ja tuntuvilla taloudellisilla toimilla. Tulokset kertovat, että Suomessa tulee tehdä samoin. Keinotkin ovat tiedossa. Ongelma on, että kaikki ne korjaavat toimet, jotka vaativat tuntuvaa taloudellista panostusta, ovat jääneet tekemättä. Näin ei voi jatkua, kun halutaan Suomen menestyvän tulevaisuudessakin. Suomen onni on, että meillä on maailman parhaat opettajat. He tekevät ihmeitä, kun heille annetaan siihen aito mahdollisuus.

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Om Pisaresultaten

Pisaundersökningen som görs vart tredje år har visat att finländska 15-åringar fortfarande ligger i toppen bland OECD-länderna beträffande läskunnighet, matematik och naturvetenskaper. Det huvudsakliga undersökningsmålet för Pisaundersökningen 2015 var läskunnighet. Undersökningen visar att finländska ungdomar fortfarande ligger i toppen bland OECD-länderna, i synnerhet i läskunnighet och naturvetenskaper. Av de europeiska länderna var det endast Estland som hade bättre resultat än Finland i alla de kunskapsområden som undersöktes. Med andra ord kan vi fortfarande vara stolta över våra ungdomar och nivån på vår undervisning.

Finlands resultat är berömligt men uppmärksamheten fästs vid den sjunkande trenden. Finlands Pisaresultat har sjunkit jämnt sedan 2006. Antalet elever som klarar sig dåligt ökar och skillnaderna i kunskaperna blir allt större. I Finland är i synnerhet skillnaderna mellan flickor och pojkar bland de största i OECD-länderna. Detta framkommer väldigt tydligt i läskunnigheten.

Läskunnigheten bedömdes på skalan 1–6. Andelen elever som har en väldigt svag läskunnighet (nivå 1) har ökat med 2,5 procentenheter sedan den föregående undersökningen och motsvarar nu 13,5 procent av åldersklassen. Av flickorna ligger 7,6 procent på nivå 1, men andelen bland pojkar är så hög som 19,6 procent. Av pojkarna ligger sammanlagt över 40 procent på nivå 1 och 2. Andelen är alldeles för stor! Det är oroväckande att de negativa attityderna till läsning har ökat. Andelen människor som läser varje dag minskar hela tiden. Jag läser bara om jag måste, säger hälften av ungdomarna. Läskunnigheten och bristen på den avspeglas oundvikligen i det övriga lärandet.

Pisaundersökningen ger för första gången resultat även om elever som får särskilt och effektiverat stöd. Enligt Pisa riktas stödet huvudsakligen till rätt elever. Med tanke på läskunnigheten är det alarmerande att över hälften av de ungdomar som har en svag läskunnighet endast får allmänt stöd. Pisa tar dock inte ställning till hurdant stöd de olika nivåerna omfattar, och därför räcker nivån av stödet inte till för att beskriva det verkliga stöd som eleven får i undervisningen.

Den finländska grundskolan har fått beröm för att barnen har likvärdiga möjligheter till lärande oberoende av boendeort och socio-ekonomisk bakgrund. Enligt Pisa är skillnaderna mellan skolorna de minsta i OECD-länderna, men skillnaderna är stora inom skolorna. Fortfarande är det elevens socio-ekonomiska bakgrund som allt starkare definierar hur väl eleven klarar sig i skolan. Betydelsen av den socio-ekonomiska bakgrunden och hur den korrelerar i svaga läranderesultat är en mycket starkare faktor än vad könet är.

Trots att trenden för resultaten i Finland är sjunkande finns det mycket gott bland resultaten. Utöver elevernas goda kunskaper är de finländska eleverna nöjda med livet, vilket tydligt skiljer dem från andra länder i toppen. Undervisningen i Finland är den mest effektiva i världen men i alla de länder som klarat sig bättre studerar man mer än i Finland.

Den sjunkande trenden i inlärningsresultaten har i många länder rättats till genom målmedvetet arbete och omfattande ekonomiska insatser. Resultaten vittnar om att man måste göra samma sak i Finland. Metoder för detta finns redan. Problemet är att alla de korrigerande åtgärder som kräver omfattande ekonomiska satsningar har förblivit ogjorda. Så här kan det inte fortsätta då man vill att Finland ska vara framgångsrikt även i framtiden. Det är tur att Finland har världens bästa lärare. De kan göra underverk bara de får en uppriktig chans.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

 

 

Toiveet toteutuvat?

Tiistai 8.10.2019 klo 16:03

Opettajayhdistyksemme kokouksessamme pohdimme usein, mitä me voimme jäsenille tarjota. Mitä jäsenemme meiltä odottavat ja toivovat? Millä me vakuutamme jäsenet, että jäsenyys kannattaa? Siihen ei ole aina helppoa löytää vastausta, sillä jäsenet voivat odottaa erilaisia asioita ja toisinaan tuntuu, että jäsenet eivät odota juuri mitään. Moni jäsen lienee tyytyväinen siihen, että ammattiyhdistys hoitaa työsopimusneuvottelut ja näin ajaa jäsenen etua ja varmistelee tasapuolista kohtelua.

Tämän syksyn koulutuskalenterista löytyy opettajille ainakin monenlaista tarjontaa. OAJ Pohjanmaa järjesti juuri Vaasassa jäsenten kuulemistilaisuuden. Samalla viikolla OAJ Pohjanmaa järjesti kaikille jäsenille osoitetun yleisöluennon, niin ikään Vaasassa. Yleisöluennolla filosofian tohtori Ari Haasio kertoi verkon pimeistä puolista: netissä tapahtuvasta koulukiusaamisesta ja netin kautta tapahtuvasta rikollisuudesta. Tämän vuoden OAJ:n teema on työhyvinvointi, ja siksi OAJ Pohjanmaa on ostanut jäsentensä käyttöön Elixia-palvelun, josta löytyy videojumppia laidasta laitaan. Yliopisto-opettajille on kohdennettu yliopistopäivät, jotka OAJ ja OAJ:n Yliopistojen opetusalan liitto YLL järjestävät marraskuussa. Lisäksi marraskuussa järjestetään Vaasassa yliopiston ja AMK:n opettajille ajankohtaisilta, jossa puhujina on asiantuntijoita niin OAJ:sta kuin OAJ Pohjanmaan alueyhdistyksestä.

Samaan aikaan OAJ lobbaa niin hallitusta kuin valmistautuu kevään 2020 työehtosopimusneuvotteluihin. OAJ, YLL ja Tieteentekijöiden liitto ilmoittivat juuri vahvistavansa yhteistyötään edunvalvonnassa ja korkea- ja tiedepoliittisessa vaikuttamisessa. Yhteistyö on luontevaa, sillä molemmat liitot kuuluvat Akavaan ja sekä YLL:in että Tieteentekijöiden liiton sopimusedunvalvontaa hoitaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, joka neuvottelee työehtosopimuksista yliopistotyönantajia edustavan Sivistystyönantajat ry:n kanssa. Alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten aktiivit ­­­tapaavat kokouksissa ja suunnittelevat jo tulevan vuoden koulutuksia ja sitä, miten toimintaa kehitetään. Monet aktiiveista toimivat työyhteisöissään eri toimikunnissa ja tuovat näin esille jäsenien ääntä ja näkökulmia. Yhdistykset voisivatkin tuoda paremmin esille kaikkea sitä työtä, joka tapahtuu kulisseissa.

Ehkä jäsenille voisi tarjota vielä jotain muutakin? Aina kannattaa esittää toiveita, sillä yhdistys on jäseniä varten.

Heli Katajamäki
YLL-jaoston puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Drömmarna blir sanna?

På vår lärarförenings möten funderar vi ofta på vad vi kan erbjuda våra medlemmar. Vad förväntar sig och önskar sig medlemmarna av oss? Hur övertygar vi våra medlemmar om att det lönar sig att vara medlem? Det är inte alltid lätt att hitta ett svar eftersom medlemmarna kan förvänta sig olika saker – och ibland känns det till och med som att medlemmarna inte förväntar sig något speciellt alls. Många medlemmar verkar nöjda med att fackföreningen sköter förhandlingarna om arbetskollektivavtalet och på så sätt driver medlemmarnas intressen och säkerställer en jämlik behandling.

Höstens utbildningskalender har åtminstone mycket att erbjuda lärarna. OAJ Österbotten ordnade nyligen ett möte i Vasa där man hörde sina medlemmar. Samma vecka ordnade OAJ Österbotten även en föreläsning i Vasa för alla sina medlemmar. På föreläsningen berättade filosofie doktor Ari Haasio om de mörka sidorna med internet: om nätmobbning och brottslighet som sker via nätet. Årets tema för OAJ är arbetshälsa och därför har OAJ Österbotten köpt tjänsten Elixia för sina medlemmar. På Elixia hittar man gympavideor för alla smaker. I november ordnar OAJ och Förbundet för undervisningssektorn vid universiteten YLL universitetsdagarna som riktar sig till universitetslärare. I november ordnas även en aktualitetskväll för lärare vid universitet och yrkeshögskolor i Vasa där talarna består av sakkunniga både från OAJ och från OAJ Österbottens regionförening.

Samtidigt lobbar OAJ både regeringen och förbereder sig för förhandlingarna om arbetskollektivavtalet våren 2020. OAJ, YLL och Forskarförbundet meddelade nyligen att de förstärker sitt samarbete inom intressebevakningen och påverkan på det högskole- och vetenskapspolitiska fältet. Samarbetet är naturligt eftersom båda förbunden tillhör Akava och eftersom både YLL:s och Forskarförbundets avtalsintressebevakning sköts av organisationen JUKO (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) som förhandlar om arbetskollektivavtal tillsammans med Bildningsarbetsgivarna rf som representerar universitetsarbetsgivarna. Region- och lokalföreningsaktiva träffar varandra på möten och planerar redan det kommande årets utbildningar och hur verksamheten ska utvecklas. Många aktiva verkar i olika kommittéer på sina arbetsplatser och för på så sätt fram medlemmarnas röst och deras perspektiv. Föreningarna kunde även bättre visa allt det arbete som sker i kulisserna.

Kanske kunde man erbjuda medlemmarna ytterligare något? Det lönar sig alltid att framföra önskemål – föreningen finns till för sina medlemmar.

Heli Katajamäki
ordförande för universitetslärarnas sektion
OAJ Österbotten

Med blicken framåt

Perjantai 13.9.2019 klo 13:23

En ny regering bildades då verksamhetsåret 2018 – 2019 tog slut och många löften gjordes bl.a. om småbarnspedagogiken. En glädjande nyhet och ett steg i rätt riktning lanserades redan under Suomi Arena i juli som var löftet om att återinföra den subjektiva rätten till dagvård ( eventuellt redan från 1.8 2020 ). Hörandet om lagförslaget skedde i augusti.

Det finns ett skriande stort behov av både lärare och speciallärare inom småbarnspedagogiken inte enbart i Österbotten utan i hela landet som är ett viktigt led för jämlikhet och hög kvalitet inom småbarnspedagogiken. Det är en stor utmaning för framtiden.

Även i publikationen VARHAISKASVATUKSEN LAATU ARJESSA / SMÅBARNSPEDAGOGIKENS KVALITET I VARDAGEN som KARVI / NCU ( Nationella Centret för Utbildningsutvärdering ) som publicerades 6.9.2019 kan man läsa att det finns personalbrist inom området. Vidare påpekas det i rapporten att det bör finnas tillräcklig och bestående personal som fått en högklassig basutbildning för att en god och kvalitativ småbarnspedagogik skall nå alla barn.

Här har vi alla en stor utmaning at försöka påverka beslutsfattare både lokalt och nationellt så att småbarnspedagogiken får tillräckliga resurser. Men det är också oerhört viktigt att vi själva allt mer pratar om vårt arbete i positiva ord och berättar om allt det som är bra med yrket. Var stolt över dit yrke!

  • Att vara lärare inom småbarnspedagogiken har en enorm betydelse för andra – speciellt med tanke på barnets utveckling.

  • Tänk att få vara med och lägga grunden för ett livslångt lärande.

Dessutom kan man ju hoppas att den nya avtalsrundan för med sig en överföring från AKTA till UKTA som åtminstone skulle höja statusen av vårt arbete inom småbarnspedagogiken. OAJ anser att vi lärare inom småbarnspedagogiken hör till AKTA som en kvarleva från den tiden då småbarnspedagogik erbjöds som en del av kommunernas socialtjänster. Lärarna inom småbarnspedagogik har den lägsta lönen bland lärargrupperna. Det är oskäligt att man dessutom förhandlar om våra arbetsvillkor vid andra förhandlingsbord än för övriga lärare.

Med andra ord finns det många utmaningar med tanke på framtiden – både för oss lärare inom småbarnspedagogiken men även för beslutsfattarna på olika nivåer.

Önskar alla en god start på hösten och siktet inställt på framtiden.

Christel Sandell

Speciallärare inom småbarnspedagogiken

BTL sektionens ordförande

Katse eteenpäin

Toimintavuoden 2018–2019 lopussa muodostettiin uusi hallitus, ja muun muassa varhaiskasvatuksen suhteen annettiin monta lupausta. Ilahduttava uutinen ja askel oikeaan suuntaan esitettiin jo heinäkuussa järjestetyssä Suomi Areenassa, jossa esitettiin lupaus subjektiivisen päivähoidon palauttamisesta (mahdollisesti jo 1.8.2020 alkaen). Kuuleminen lakiesityksestä pidettiin elokuussa.

Sekä varhaiskasvatuksen opettajista että erityisopettajista on huutava pula. Tämä ei koske pelkästään Pohjanmaata, vaan koko maata. Asialla on suuri merkitys tasa-arvoisen ja korkealaatuisen varhaiskasvatuksen varmistamiseksi. Tämä on suuri haaste tulevaisuudessa.

Myös KARVI:n 6.9.2019 julkaisemassa VARHAISKASVATUKSEN LAATU -raportissa voidaan lukea alalla vallitsevasta henkilökuntapulasta. Raportissa huomautetaan, että hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille lapsille edellyttää, että varhaiskasvatuksessa on tarpeeksi pysyvää henkilökuntaa, jolla on korkealuokkainen koulutus.

Päättäjien vakuuttaminen siitä, että varhaiskasvatus tarvitsee tarpeeksi resursseja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, on meille kaikille suuri haaste. On kuitenkin erittäin tärkeää, että myös itse puhumme työstämme positiivisesti ja kerromme kaikista ammatin hyvistä puolista. Ole ylpeä ammatistasi!

  • Varhaiskasvatuksen opettajilla on erittäin suuri merkitys muille ­– erityisesti lasten kehitykselle.

  • On hienoa olla mukana luomassa perustaa elinikäiselle oppimiselle.

Toivottavasti myös uusi sopimuskierros johtaa siihen, että voimme siirtyä KVTES:sta OVTES:iin. Se nostaisi ainakin varhaiskasvatustyömme statusta. OAJ:n mukaan meidän varhaiskasvatuksen opettajien kuuluminen KVTES:iin on jäänne ajoilta, jolloin varhaiskasvatusta järjestettiin osana kuntien sosiaalipalveluita. Varhaiskasvatuksen opettajien palkka on opettajaryhmien alhaisin. On kohtuutonta, että neuvotteluita työehdoistamme käydään lisäksi muissa neuvottelupöydissä kuin muiden opettajien.

Toisin sanoen tulevaisuudessa on monia haasteita – niin meille varhaiskasvatuksen opettajille kuin myös eri tasojen päättäjille.

Toivon kaikille hyvää alkanutta syksyä! Pitäkää katse eteenpäin!

Christel Sandell

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

LTO-jaoston puheenjohtaja

Arvokas opettaja

Keskiviikko 4.9.2019 klo 8:35

”Vielä tällainenkin projekti tälle lukuvuodelle! Milloin me oikein saadaan keskittyä perustyöhön ja oppilaiden opettamiseen?” Tällainen lause on varsin tuttu opettajien suusta viimeisten vuosien aikana. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvaminen, perusopetuksen inkluusio, erityisesti lukiokoulutuksen lisääntynyt digitalisaatio, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen rahoitusleikkaukset ovat lisänneet opettajien työtaakkaa ja uuvuttaneet - puhumattakaan muista uudistuksista ja projekteista. Jatkuva muutos on tullut esille muun muassa opettajien työolobarometrin tuloksissa.

Yhteiskunta tukeutuu vahvasti koulutukseen silloin, kun yhteiskunnassa on jokin ongelma tai kehittämisen tarve. Opettajina voimme olla ylpeitä siitä, että yhteiskunta luottaa meihin ja kykyihimme löytää ongelmiin ratkaisuja.  Mutta vaikeampi ongelma opettajille tulee siitä, että edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi ei anneta riittäviä työkaluja, resursseja. Koska pysyviä resursseja koulutukseen on yhä vaikeampi saada, kehitetään projekti tai hanke, jonka kautta uskotaan ratkaisun löytyvän. Mutta miten käykään? Ensin tehdään paljon töitä projektin rahoituksen saamiseksi, kootaan projektiryhmä, mietitään ja pohditaan asiaa, pidetään seminaareja ja työpajoja, löydetään ratkaisumalleja ja uusia toimintatapoja, kirjoitetaan väli- ja loppuraportti. Pahimmillaan kaiken tämän jälkeen projektin hyvät tulokset haudataan, koska projektin tuotoksena saadut hyvät käytänteet maksaisivat liikaa. Lopputulema turhauttaa kaikkia. Termi hankehumppa kuvaa hyvin tätä poukkoilevaa projektien ja hankkeiden sekamelskaa.

Monet lapsiin ja nuoriin kohdistuvat projektit tarvitsevat opettajia, koska aikuisista opettajat ovat vanhempien jälkeen eniten läsnä lasten ja nuorten elämässä. Onneksi on opettajia, jotka jaksavat lähteä mukaan erilaisiin kehittämisprojekteihin. Monesti on pakkokin lähteä, koska projekteista saatava lisäraha houkuttelee, kun samaan aikaan opetukseen käytettävät resurssit vähenevät ja palkka sitä kautta pienenee.

Välillä itseä häiritsee, että arvostus projekteja ja hankkeita kohtaan on monesti suurempi kuin luokassa tapahtuvaa opetusta kohtaan. Minusta tuntuu, että liian usein opettajien luokassa tapahtuvaa perustyötä vähätellään ja pidetään ”vanhanaikaisena”. Nykyaikaisen opettajan kun tulisi tehdä opetuksessaan erilaisia projekteja, ottaa haltuun digitaalisuus monipuolisesti ja tehdä yhä enemmän yhteistyötä suuntaan jos toiseenkin. Katoaako tässä kaikessa kehitystyössä fokus oppilaasta johonkin muualle, epäoleelliseen? Pidetäänkö omia projektejaan aktiivisesti esille tuovia opettajia muita parempina?

Tähän ei varmasti oikeaa vastausta ole olemassa. Mutta seuraavasta olemme varmasti yhtä mieltä: jokainen opettaja, joka tekee työtään suurella sydämellä ja omilla vahvuuksillaan, on arvokas. Kalle, joka saa oppilaat innostumaan lukemisesta ja kirjoittamisesta. Liisa, jolla on kykyjä innostaa oppilaat matematiikan saloihin. Pekka, joka saa luokan hiljaisimmat rohkaistumaan yhteistyöhön muiden oppilaiden kanssa. Ja Maija, joka on elementissään päästessään oppilaiden kanssa ulos oppimaan. Kollega, joka arvostaa ja välillä huomaa kehaista työkaveriaan, on arvokas. Opettaja, joka huomaa tukea työkaveriansa hänen heikkona hetkenään, on arvokas.

Uskon, että jokainen opettaja kehittää ja haluaa kehittää opetustaan, kunhan siihen annetaan aikaa. Aina ei tarvita hankkeita tai projekteja vaan työrauhaa, joka lisää myös opettajien työhyvinvointia. Siksi työnantaja, joka luottaa opettajiinsa ja takaa heille riittävät resurssit sekä työrauhan opettamiseen ja kehittämiseen, on erityisen arvokas.

Hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille opettajille, jotka teette arvokasta työtä paremman tulevaisuuden eteen jokaisena päivänä.

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Bästa lärare

”Ännu ett projekt för det här läsåret! När ska vi få koncentrera oss på vårt arbete och på att undervisa eleverna?” Det här låter bekant och har hörts från många lärares mun under de senaste åren. Gruppstorlekarna inom småbarnsfostran ökar, den grundläggande undervisningen blir inklusiv och digitaliseringen ökar i synnerhet i gymnasiet. Nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen och högskolorna har ökat lärarnas arbetsbörda och gjort dem utmattade – för att inte tala om andra reformer och projekt. De ständiga förändringarna har kommit fram bland annat i resultaten för lärarnas arbetslivsbarometer.

Då det uppstår problem eller ett behov av utveckling i samhället, stöder man sig starkt på utbildningen. Som lärare kan vi vara stolta över att samhället litar på oss och på vår förmåga att hitta lösningar på problemen. Men för lärarna själva blir det problem då de inte tilldelas tillräckligt med verktyg och resurser för att lösa problemen. Eftersom det blivit allt svårare att få resurser för utbildningen har man börjat utveckla projekt som man tror ska kunna lösa problemen. Men vad händer? Först utför man mycket arbete för att få finansiering för projektet, skapar en projektgrupp, funderar på saken, håller seminarier och workshoppar, hittar lösningsmodeller och nya handlingssätt och skriver mellan- och slutrapporter. I värsta fall begravs de goda resultaten av projektet eftersom de goda praxis som man kommit fram till skulle kosta för mycket. Utfallet är frustrerande för alla. Denna virriga röra av projekt kallas beskrivande för ’hankehumppa’ på finska (på svenska kunde man kanske tala om projektpolka).

Många projekt som riktar sig till barn och unga behöver lärare, eftersom lärarna är de vuxna som tillbringar mest tid med barnen efter föräldrarna. Lyckligtvis finns det lärare som orkar delta i olika utvecklingsprojekt. Ofta är de även tvingade att delta eftersom de pengar som projekten ger är lockande. Samtidigt minskar resurserna för undervisningen och på så sätt blir lönen mindre.

Ibland stör det mig att uppskattningen för projekt ofta är större än för den undervisning som sker i klassen. För mig känns det som att det arbete som lärarna utför i klassen förminskas och anses vara ”gammalmodigt”. En modern lärare borde nämligen genomföra olika projekt i undervisningen, ha kontroll över digitala möjligheter och driva allt mer samarbete i många olika riktningar. Innebär allt detta utvecklingsarbete att fokus flyttas från eleven någon annanstans, till något oväsentligt? Anser man att lärare som aktivt driver egna projekt är bättre än andra lärare?

Det finns säkert inget rätt svar på det här. Men vi kan åtminstone vara överens om att varje lärare som arbetar med stort engagemang och utnyttjar sina egna styrkor är värdefull. Kalle som får eleverna intresserade av att läsa och skriva. Liisa som har en förmåga att få eleverna att inspireras av matematikens hemligheter. Pekka som får de tystaste eleverna i klassen att våga samarbeta med andra elever. Och Maija som är i sitt element då hon får undervisa barnen utomhus. En lärare som uppskattar och ibland kommer ihåg att berömma sin kollega är värdefull. En lärare som stöder sin kollega i en svag stund är värdefull.

Jag tror att varje lärare utvecklar och vill utveckla sin undervisning så länge hen får tid för det. Det behövs inte alltid projekt, utan arbetsro som ökar lärarnas välmående i arbetet. Av denna orsak är en sådan arbetsgivare som litar på sina lärare och garanterar dem tillräckliga resurser och arbetsro för undervisning och utveckling speciellt värdefull.

Jag önskar alla lärare en bra fortsättning på det nya läsåret. Ni utför varje dag ett värdefullt arbete för en bättre framtid.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

 

 

Ruotsinkielisten oppimateriaalin tarjonta

Maanantai 13.5.2019 klo 8:31

Ero oppimateriaalitarjonnassa ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen välillä on huikea. Tämä luo lapsille ja nuorille epätasa-arvoisen koulutuksen. Tällaista epätasa-arvoa ei saisi olla, koska perustuslain mukaan kaikkia on kohdeltava samalla tavalla kielestä riippumatta.

Tämä siis maassa, joka kerskuu ja saa kansainvälistä huomiota juuri toimivan koulutusjärjestelmänsä ansiosta. Lasten ja nuorten tulee, kielestä riippumatta, saada lähteä samalta yhteiseltä lähtöviivalta. Abiturienteilla tulee, kielestä riippumatta, olla yhtä hyvät mahdollisuudet valmistautua ylioppilaskokeisiin. Jos vain toisella kieliryhmällä on mahdollisuus käyttää uusinta oppimateriaalia esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin harjoiteltaessa, koulu ei ole tasa-arvoinen.

Suomenkielisillä opiskelijoilla oli muun muassa mahdollisuus harjoitella samalla kaavaeditorilla, jota käytettiin ylioppilaskirjoituksissa. Tämän lisäksi niillä oli käytössä oppimateriaali, jossa oli tarjolla teoriaa, videoita, harjoituskokeita sekä mahdollisuus itsearviointiin. Näitä ei ruotsinkielisinä ole. Puutteellinen oppimateriaali tai oppimateriaalin puuttuminen kokonaan tietää enemmän työtunteja ruotsinkielisten koulujen opettajille ja luo epätasa-arvoisen aseman näitten koulujen oppilaille ja opiskelijoille. FSL haluaa huomauttaa, että opettajat ovat ensisijaisesti opettajia, eivät oppimateriaalin tuottajia. Tämän tulisi olla tarpeeton huomautus, mutta näköjään näin ei ole.

Lasten ja nuorten kouluvuodet eivät tule uusintana silloin kun tarpeellinen oppimateriaali mahdollisesti on tuotettu. Myös tämän tulisi olla tarpeeton huomautus. Se, että ruotsinkieliset oppimateriaalit ovat kalliimpia kuin suomenkieliset vastaavat, on markkinalogiikkaa ja siihen seikkaan on vaikeaa päästä käsiksi. Pienet painokset kirjoista, e-oppimateriaaleista ja muista koulumateriaaleista tietää korkeampaa kappalehintaa, mikä taas tarkoittaa sitä, että kustantajat eivät julkaise kaikkien oppiaineiden oppimateriaaleja. Siksi tarvitaan ylimääräisiä panoksia tasa-arvoisen koulutuksen turvaamiseksi tässä asiassa.
Tämä ei ole mikään uusi näkökulma ja valtiontuki ”för produktion av läromedel med liten spridning på svenska” on jo olemassa. Mutta kyseinen tuki – 80 000 euroa vuosina 2017 ja 2018, tätä ennen 50 000 euroa – riittääkö se tasa-arvoisen koulutuksen luomiseksi?
Kuka siis rientää apuun korjaamaan tätä ongelmaa joka digitalisaation myötä vähän yllättävästi on pahentunut?
Vastaus kysymykseen kuka rientää apuun voi loppujen lopuksi olla vain yksi: poliitikot, joilla on valtaa päättää valtion budjetista. Lämmittelynä he voivat pohtia perustuslain toisen kappaleen pykäliä 6, 16 ja 17.

Inger Damlin och Linda Felixson

Utbudet på svenskspråkigt läromedel

Skillnaden i utbudet av läromedel mellan den svenskspråkiga och finskspråkiga utbildningen är enorm. Vilket i förlängningen skapar en ojämlik utbildning för barn och ungdomar. En ojämlikhet som egentligen inte ska få finnas eftersom Finlands grundlag stipulerar att alla ska behandlas lika oberoende av språk.
 
Detta i ett land som slår sig för bröstet och får internationell uppmärksamhet på grund av ett välfungerande utbildningssystem.
Barn och ungdomar ska, oavsett modersmål, få starta från en gemensam startlinje.
Abiturienter ska, oavsett modersmål, ha lika goda möjligheter att förbereda sig för studentskrivningarna. Om bara den ena språkgruppen har tillgång till det senaste läromedlet i samband med till exempel övningar inför studentskrivningar är skolan inte jämlik.

Exempelvis kunde studerande på finskt håll jobba med samma formeleditor som användes i studentskrivningarna. Därtill hade de tillgång till material med teori och videor, övningsprov och möjlighet till självutvärdering. Allt det här saknades på svenskt håll!
Bristfälligt undervisningsmaterial eller inget undervisningsmaterial alls betyder extra arbetstimmar för lärarna i de svenskspråkiga skolorna och ojämlik sits för elever och studerande. FSL påpekar att lärare är lärare, inte läromedelsproducenter. Det borde vara ett onödigt påpekande, men är det tydligen inte.
 
Att barn och unga är barn och unga och att deras skolår inte kommer i repris - sedan när behövligt undervisningsmaterial eventuellt hunnit publiceras - borde också det vara ett onödigt påstående.
Att finlandssvenska läromedel är dyrare än finska är marknadslogik och svårt att komma åt. Små upplagor av böcker, e-böcker och annat skolmaterial betyder högre kostnad per exemplar vilket betyder att förlagen alltför ofta väjer att inte ge ut läromedel i sådana ämnen. Därför behövs extra insatser för att trygga jämlikheten i det här avseendet.
Den insikten är inte ny och statsstöd ”för produktion av läromedel med liten spridning på svenska” finns. Men det existerande stödet –  80 000 euro 2017 och 2018, 50 000 före det - räcker inte för att skapa jämlik utbildning.  
Så vem rycker ut för att åtgärda ett problem som digitaliseringen något oväntat tycks ha gjort än värre?
Svaret på frågan vem som ska rycka ut kan i slutändan bara vara ett: politikerna, som har makt över statsbudgeten.
Som uppvärmning kan de begrunda paragraferna 6, 16 och 17 i grundlagens andra kapitel.

Inger Damlin och Linda Felixson

SMÅBARSPEDAGOGIK BÖR VARA EN GRUNDRÄTTIGHET

Maanantai 15.4.2019 klo 21:21

Finland måste höja deltagandet i småbarnspedagogiken och trygga kvaliteten genom att satsa på personalens utbildning och höga pedagogiska kompetens. Andreas Schleicher ( OECD:s utbildningsdirektör ) talade vid det internationella utbildningstoppmötet ISTP som Undervisningsministeriet och OAJ ordnade i mars 2019 i Helsingfors tillsammans med OECD och Världslärarorganisationen EI, påpekar att i Finland deltar betydligt färre barn i åldern 3–5 år i småbarnspedagogiken än i de övriga nordiska länderna. Finland ligger också långt efter OECD-ländernas medeltal. Under de tio senaste åren har de flesta länderna främjat 3–5-åringarnas deltagande i småbarnspedagogiken. Enligt OECD-statistiken har knappt ingen sådan utveckling skett i Finland.

Vad ska då göras för att höja kvaliteten på småbarnspedagogiken och förskoleundervisningen? OECD:s linje är tydlig; man måste uppmärksamma arbetsförhållandena för att locka en kunnig och utbildad arbetskraft till branschen. I många länder och även i Finland är lärarnas anställningsvillkor med börjande från lönerna mycket sämre inom småbarnspedagogiken än inom den grundläggande utbildningen. Det är helt avgörande att man i Finland nu måste arbeta hårdare för att lyfta småbarnspedagogiken till en jämlik ställning med den grundläggande utbildningen, säger Schleicher.

https://www.oaj.fi/sv/aktuellt/nyheter-och-pressmeddelanden/2019/oecds-utbildningsdirektor-forebrar-finland-for-landets-sed-nu-maste-det-satsas-pa-smabarnspedagogiken/

Riksdagsval har vi framför oss och jag önskar att det väljs politiker som satsar och tror på utbildning. Även om småbarnspedagogiken har genomgått förändringar i positiv bemärkelse de senaste åren, finns det mycket att göra ännu. Lagen om småbarnspedagogik behöver öppnas och där behöver man bl.a. definiera stödet för tillväxt och lärande och trygga resurser för föreståndarna så att de kan bemästra helheten och har tid för det pedagogiska ledarskapet.

DRA ÅT LAHTIS! Kom ihåg att anmäla dig till Nationella Barnträdgårdslärardagarna i Lahtis i september!

Önskar alla en god fortsättning på våren!

Källa: OAJ artikel om toppmötet

Christel Sandell
BTL sektionens ordförande

VARHAISKASVATUS PERUSOIKEUDEKSI

Suomen tulee lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen ja varmistaa sen laatu panostamalla henkilökunnan koulutukseen ja korkeatasoiseen pedagogiseen osaamiseen. Maaliskuussa 2019 Opetusministeriön ja OAJ:n yhdessä OECD:n ja maailman opettajajärjestön EI:n kanssa järjestämässä kansainvälisessä koulutuksen huippukokouksessa ISTP:ssä puhunut Andreas Schleicher (OESCD:n koulutusjohtaja) huomauttaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu huomattavasti pienempi osa 3–5-vuotiaista kuin muissa Pohjoismaissa, ja Suomi jää kauas myös OECD-maiden keskiarvosta. Viimeisten 10 vuoden aikana suurin osa maista on edistänyt sitä, että 3–5-vuotiaat pääsisivät varhaiskasvatuksen piiriin. Suomessa kehitystä ei OECD:n tilastojen mukaan ole juuri tapahtunut.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen laatua saadaan parannettua? OECD:n linja on selvä: täytyy kiinnittää huomiota työoloihin, jotta alalle houkutellaan osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Opettajien työolot palkasta lähtien ovat monessa maassa, Suomessakin, huomattavasti huonommat varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. On kriittistä, että Suomessa tehdään enemmän töitä sen eteen, että varhaiskasvatus nousee tasa-arvoiseen asemaan perusopetuksen kanssa, Schleicher sanoo.

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/oecdn-koulutusjohtaja-moittii-suomen-maan-tapaa-nyt-on-kriittista-satsata-varhaiskasvatukseen/

Eduskuntavaalit ovat tulossa ja toivon, että valitsemme eduskuntaan sellaisia poliitikkoja, jotka panostavat ja uskovat koulutukseen. Vaikka varhaiskasvatuksessa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut positiivisia muutoksia, alalla on vielä paljon tehtävää. Varhaiskasvatuslakia on täsmennettävä, ja siinä on tärkeä määritellä kasvun ja oppimisen tuki sekä turvattava, että päiväkotien johtajilla on tarpeeksi varoja kokonaisuuden hallitsemiseksi ja aikaa pedagogisen maiseman huomioimiseksi.

SUKSI LAHTEEN! Muista ilmoittautua Valtakunnallisiin Lastentarhanopettajapäiville, jotka järjestetään syyskuussa Lahdessa!

Toivon kaikille hyvää kevään jatkoa!

Lähde: OAJ:n artikkeli huippukokouksesta

Christel Sandell
LTO-jaoston puheenjohtaja

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta

Torstai 28.3.2019 klo 18:40

Erityisesti sosiaalisessa mediassa käydään värikästä keskustelua perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta. Yksi keskustelua hankaloittanut asia on, että keskusteluissa sekoittuvat perusopetuksen vuosityöaikakokeilu ja ammatillinen vuosityöaika. Syyt ammatillisen puolen vuosityöaikaan siirtymiselle ovat johtuneet lainmuutoksesta. Vastaavanlaista lainmuutosta ei ole näköpiirissä perusopetuksen osalla.

OAJ:n valtuusto hyväksyi marraskuussa toimintasuunnitelman, jossa todetaan tavoitetilaksi, että ”työaikajärjestelmiä on uudistettu käynnistämällä paikallisia kokeiluja”. Perusopetuksessa kyseessä on nimenomaan kokeilusta toisin kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Kokeilukouluksi pääseminen on monivaiheinen prosessi.

1. Paikallisesti tunnustellaan, onko työnantajalla ja jonkin peruskoulun opettajilla/paikallisyhdistyksellä halua lähteä mukaan kokeiluun.

2. Paikallisesti työnantaja ja paikallisyhdistys neuvottelevat keskenään. Tavoitteena on saada paikallinen sopimus soveltamisohjeineen. Tämä paikallinen sopimus pohjautuu OAJ:n ja Kuntatyönantajien tekemään keskustason sopimukseen.

3. Paikallisyhdistys hyväksyy omalta osaltaan sopimuksen, ja määrittää, kuinka suurella enemmistöllä koulu voi lähteä mukaan (useimmat paikallisyhdistykset ovat edellyttäneet 2/3-osan enemmistöä koulun OAJ:n jäsenistä).

4. OAJ:n tulo- ja palkkapolittiinen toimikunta käsittelee paikallisen sopimuksen ja esittää sitä OAJ:n hallitukselle hyväksyttäväksi. OAJ:n hallitus ja Kuntatyönantajat hyväksyvät sopimuksen.

5. Kouluilla äänestetään. Paikallisyhdistyksen määrittämällä enemmistöllä koulu lähtee mukaan kokeiluun.

Korostan, että ilman paikallisyhdistyksen halua ja koulun jäsenkunnan enemmistön tahtoa kokeiluun ei voi lähteä. Tämä, jos mikä, on monesti peräänkuulutettua jäsendemokratiaa. Hyvin harva sopimukseen liittyvä asia on näin vahvasti jäsenten itsensä päätettävissä.

Kokeiluun osallistuu tällä hetkellä n. 170 perusopetuksen opettajaa kahdeksassa koulussa kaikkiaan neljässä kaupungissa. Seitsemän koulua on aloittanut elokuun alussa ja Tervajoen koulu Vaasasta lähti kokeiluun tammikuun alussa. Koulut ovat alakouluja, joissa on myös erityis- ja aineenopettajia. Ensimmäinen yhtenäiskoulu, Mankolan koulu Jyväskylästä, lähtee kokeiluun 1.8.2019. Tämän uusimman kokeilun kautta saadaan aikanaan tietoa myös vuosityöajan soveltumisesta aineenopettajien työhön.

Sosiaalista mediaa lukiessa tulee varmaan monelle ajatus, että kokeilut ovat kaoottisia eivätkä kenenkään hallinnassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kokeiluja seurataan niin paikallisesti kuin keskustasolla. Sopimusten väärintulkintoihin puututaan aivan samaan tapaan kuin nykyisessä opv-järjestelmässä. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa.

OAJ on tehnyt ensimmäisen laajan kyselyn perusopetuksen kokeiluista. Osa kokeiluun osallistujista on tyytyväisiä ja osa ei. Kuntien välillä on eroja eikä sekään yllätä millään tavalla. Tuloksista käy ilmi, että epäkohtia on ja niihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja. Joissakin kokeilukunnissa tukea sopimustulkintojen oikaisemiseen on tarvittu (ja tarvitaan) enemmän kuin toisissa. Tämä on arkipäivää myös nykyisissä työaikajärjestelmissä.

Kouluissa kokeilut kestävät kolme vuotta, ja kaikki kokeilut päättyvät viimeistään 31.7.2023 mennessä. Tämän jälkeen kokeilujen tuloksia arvioidaan tarkasti ja päätetään, millä tavoin tuloksia hyödynnetään työaikajärjestelmien kehittämisessä.

Lisätietoa kokeilusta löytyy osoitteesta https://www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/ .


Kari Nieminen
OAY-jaoston puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Om försöket med årsarbetstid i grundläggande undervisningen

Livliga diskussioner om försöket med årsarbetstid i den grundläggande undervisningen förs i synnerhet på sociala medier. En fråga som försvårat diskussionen är att man blandar ihop försöket med årsarbetstid i grundläggande undervisningen med årsarbetstiden i yrkesutbildningen. Orsaken till att man övergått till årsarbetstid i yrkesutbildningen är att lagen ändrats. Inom grundläggande undervisningen finns inga planer på en motsvarande lagändring.

I november godkände OAJ:s fullmäktige en verksamhetsplan där man konstaterar att målbilden är att arbetstidssystemen har förnyats genom att påbörja lokala försök. I den grundläggande undervisningen är det till skillnad från yrkesutbildningen uttryckligen frågan om ett försök.

För att bli antagen i försöket måste skolan genomgå en process som består av många faser.

1. Lokal utredning om huruvida arbetsgivaren och lärarna i skolan/lokalföreningen är villiga att delta i försöket.

2. Arbetsgivaren och lokalföreningen för lokala förhandlingar sinsemellan. Avsikten är att få till stånd ett lokalt avtal med tillämpningsanvisningar. Detta lokala avtal grundar sig på ett avtal på central nivå som ingåtts mellan OAJ och Kommunarbetsgivarna.

3. Lokalföreningen godkänner avtalet för sin egen del och fastställer hur stor majoritet som krävs för att skolan ska kunna delta (de flesta lokalföreningarna har förutsatt en majoritet på 2/3 av skolans medlemmar i OAJ).

4. OAJ:s inkomst- och lönepolitiska kommitté behandlar det lokala avtalet och lägger fram det för godkännande i OAJ:s styrelse. Avtalet godkänns av OAJ:s styrelse och Kommunarbetsgivarna.

5. Skolorna röstar om frågan. Skolar deltar i försöket med en sådan majoritet som fastställts av lokalföreningen.

Jag betonar att det inte är möjligt att delta i försöket utan att lokalföreningen och majoriteten av skolans medlemmar vill göra det. Detta om något är sådan medlemsdemokrati som ofta efterlyses. Det är väldigt få frågor i anknytning till avtalet som medlemmarna själva kan påverka så starkt.

I försöket deltar för tillfället ca 170 lärare inom grundläggande undervisningen i åtta skolor och sammanlagt fyra städer. Sju skolor påbörjade försöket i slutet av augusti och Tervajoen koulu i Vasa påbörjade försöket i början av januari. Skolorna är lågstadieskolor som även har special- och ämneslärare. Den första enhetsskolan, Mankolan koulu i Jyväskylä, påbörjar försöket 1.8.2019. Genom det nyaste försöket får man i sinom tid även information om hur arbetsårstiden lämpar sig för ämneslärarnas arbete.

Då man läser vad som skrivs på sociala medier tänker många säkert att försöken är kaotiska och inte kan kontrolleras av någon. Det här stämmer inte. Försöken följs upp både på lokal och på central nivå. Man ingriper i feltolkningar av avtalen precis på samma sätt som i det nuvarande systemet som baserar sig på undervisningsskyldighet. Förtroendemännen har en nyckelposition i denna fråga.

OAJ har genomfört en omfattande enkät om försöken i den grundläggande undervisningen. En del av de som deltagit i försöken är nöjda och andra inte. Det förekommer skillnader mellan kommunerna och inte heller det är överraskande. I resultaten framkommer att det finns missförhållanden och man försöker aktivt hitta lösningar på problemen. I en del försökskommuner har man behövt (och behöver) mer stöd med att rätta till tolkningar av avtalet än i andra. Detta är vardag även i de nuvarande arbetstidssystemen.

I skolorna pågår försöken i tre år, och alla försök avslutas senast 31.7.2023. Efter detta bedöms försökens resultat noggrant och beslut fattas om hur resultaten ska utnyttjas i utvecklingen av arbetstidssystemet.

Mer information om försöket hittar du på adressen https://www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/ .


Kari Nieminen
ordförande för OAY-sektionen
OAJ Österbotten

Ammatilliset opettajat monien haasteiden keskellä

Torstai 14.2.2019 klo 10:09

SUOMEA ON PITKÄÄN PIDETTY koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Erot oppimistuloksissa ovat olleet pieniä, ja jokainen lapsi ja nuori käyvät kansallisen opetussuunnitelman raamittaman yhdeksänvuotisen peruskoulun. Kouluttautumisen esteet on pyritty poistamaan koko maan kattavalla koulu- ja oppilaitosverkolla sekä maksuttomalla koulutuksella. Opettajilla on korkean koulutuksen tuoma vankka ammattitaito ja kansakunnalla vahva luotto opettajan työn tuloksellisuuteen. Voidaanko näiden varaan laskea myös tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan talouden kiristymisen vuoksi koulutuksen rahoituspohja on heikentynyt jo usean vuoden ajan, ja päättäjien halu vähentää toimintaa ohjaavia normeja on lisääntynyt. Resurssien niukentuessa opettajalle on jäänyt yhä vähemmän aikaa niiden oppilaiden tukemiseen, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Oppimistuloksissa häntäpää on pudonnut kauemmas kärjestä.

Alueelliset erot koulutuksen järjestämisen tavoissa ovat suuria. Erot kaupunkien ja maaseudun välillä kasvavat kaupungistumisen myötä. Vaarana on, että Suomi jakautuu koulutuksen maantieteessä hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, joilla kouluttautuminen ja kouluttautumattomuus periytyvät.

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka on rakennettu palvelemaan yhtenäisyyttä ja sa­mankaltaisia tarpeita, ei enää riitä heterogeenisessä maailmassa, jossa lapset tulevat kouluun yhä moninaisemmista perheistä. Opettajan haasteena on vastata erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä tarjota jokaiselle tasa-arvoinen perusta omien päämäärien ja unelmien tavoitteluun.

Ammatillinen koulutus 190-235 miljoonan leikkaus reformillaan tuskin tulee ”maailman osaavin kansa” -kilpailussa pärjäämään. Vaikuttaminen näihin rahoitusleikkauksiin hävittiin (6-0)! Vaikuttamistyö kuitenkin jatkuu ja ammatillisen reformin toteutukseen olemme vaikuttaneet niin että opettajan asema on kirjattu selkeästi uuteen lakiin. Tästä huolimatta koulutuksen järjestäjät pitävät opettajien irtisanomisia ainoana keinona sopeutua tulevaan. Ammatillinen koulutus on viimeistään nyt siirtynyt ”diginuorison koulutuksen koekentäksi”.

Useat eri tutkimukset kertovat opetuksen ”kärkimaan” putoamisesta osaamisvertailussa. Uskomatonta on todeta, miten nopeasti Suomi romahdutti koulutuksen tasa-arvon ja laadun.

Ammatillinen opettaja ei alennetuilla resursseilla voi olla vastuussa opetuksen ja koulutuksen laadusta.

Yritykset kertovat yhä enemmän rekrytointivaikeuksistaan – osaajista on yhä enemmän puutetta. Älypuhelimet ja tabletit eivät parinteisissä ammateissa ole todellakaan se keskeinen osaamisen kohde. Jos 16-vuotiaalle, ammatillisessa koulutuksessa, on kaksi päivää viikossa opettajan ohjaamaa opetusta tarjolla, ei tulokset kyllä hyvältä näytä. Elinkeinoelämälle on siis kerrottava selkeästi rahoitus- ja resussileikkausten vaikutukset oppilaitosten arjessa. Yrityksille, kouluttamaton – osaamaton, nuori on jopa työturvallisuusriski.

AMK -asioissa keskustellaan kasvavasta työmäärästä ja yhteistyöstä yliopistojen kanssa.

Rahoitusleikkaukset jättivät opetustoimintaan resurssiongelman, joka on korjattavissa vain lisärahoituksella.

Opiskelijoiden valinnoissa lukion ja ammatillisen väylän tasapuolisesta huomioimisesta on onnistuttu melko hyvin. Reformiuudistus kuitenkin mietityttää, koska kielten, matematiikan opetusta on leikattu huomattavasti. Onko ammatillisten uusien tutkintojen jälkeen edellytykset ammattikorkean opintoihin olemassa??

Monet oppilashuollossa työskentelevät asiantuntijat jakavat huolemme siitä, että nuoret jäävät liiaksi valintojen ja itsenäisen työskentelyn vaateisiin. Oppilaiden vanhemmat ovat yhä useammin yhteydessä oppilaitoksiin – usein toistuva kysymys kuuluu: ”annetaanko teidän oppilaitoksessa vielä kunnon opetusta??”

OAJ Pohjanmaa on pyrkinyt monin keinoin puolustamaan ammatillista koulutusta. Lähestyvät eduskuntavaalit tuovat mahdollisuuden meille kaikille keskustella ja kertoa ehdokkaille rahoitusleikkausten seurauksista.

Alueemme kolmessa maakunnassa on herätty tilanteeseen, jossa väestön poismuutto on alkanut näkyä tilaistoissa. Yhtenä syynä pidetäänkin koulutusleikkauksia.

Vuosityöaikaan siirtyminen on alkanut monissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Uusi palkkausjärjestelmä tekee näkyväksi kaiken sen työn, mitä ammatillinen opettaja päivittäisessä työssään tekee. Haasteena tulee olemaan ainakin se, kuinka hyvin työ pystytään suunnittelemaan ja kirjaamaan. OAJ on järjestänyt ja tulee järjestämään koulutuksia asiaan liittyen.

Antti Ylinen
ammatillinen jaosto, pj.

Många utmaningar för yrkeslärarna

FINLAND HAR LÄNGE ANSETTS VARA ett modelland för jämlik utbildning. Skillnaderna i inlärningsresultaten har varit små och alla barn och unga går i en nioårig grundskola vars ramar fastställs genom en nationell läroplan. Man har försökt avlägsna olika hinder för utbildning genom att skapa ett riksomfattande nät av skolor och läroanstalter samt genom att erbjuda en avgiftsfri utbildning. Lärarna får en gedigen yrkesskicklighet genom en hög utbildning och nationen har en stark tilltro till att lärarnas arbete ger resultat. Kan man räkna med detta även i framtiden?

På grund av den strävare ekonomin i samhället har grunden för finansieringen av utbildningen försvagats redan under flera års tid. Beslutfattarnas vilja att skära ner på de normer som styr verksamheten har ökat. I takt med att resurserna blivit mindre har lärarna fått allt mindre tid för att stöda de elever som skulle behöva det mest. I inlärningsresultaten har de som befinner sig i slutändan hamnat ännu längre från toppen.
De regionala skillnaderna i de sätt på vilka utbildningen ordnas är stora. Skillnaderna mellan stad och landsbygd ökar i takt med urbaniseringen. Risken är att Finland delas upp i lyckligt och olyckligt lottade områden där utbildning och brist på utbildning går i arv till nästa generation.

Fostrings- och utbildningssystemet som byggts upp för att betjäna helheten och likartade behov räcker inte längre till i en heterogen värld där barnen kommer till skolan från allt fler olika slags familjer. Det är en utmaning för läraren att svara mot de olika behoven och önskemålen och erbjuda alla en jämlik grund för att de ska kunna sträva efter de egna målen och drömmarna.

Yrkesutbildningen med sin reform som innebär nedskärningar på 190–235 miljoner euro kommer knappast att leda till några framgångar i tävlingen om ”världens kunnigaste folk”. Möjligheterna att påverka dessa nedskärningar i finansieringen har vi förlorat. Påverkansarbetet fortsätter emellertid och vi har lyckats påverka reformen inom yrkesutbildningen så att lärarens ställning har införts tydligt i den nya lagen. Trots detta anser utbildningsanordnarna att det enda sättet att anpassa sig till det kommande är att säga upp lärare. Senast nu har yrkesutbildningen blivit ”ett testfält för digital utbildning”. Flera olika undersökningar vittnar om att det ledande landet inom undervisning förlorar sin ställning i jämförelserna. Det är otroligt hur snabbt Finland har lyckats förstöra den jämlika utbildningen och dess kvalitet. Med minskade resurser kan en yrkeslärare inte vara ansvarig för undervisningens och utbildningens kvalitet.

Företagen berättar oftare om sina rekryteringssvårigheter – det råder allt större brist på kunnig arbetskraft. I traditionella yrken är det viktigaste verkligen inte att man kan hantera mobiltelefoner och pekplattor. Om en 16-åring i yrkesutbildningen erbjuds undervisning som leds av en lärare endast två dagar i veckan uppnås inga goda resultat. Näringslivet måste få veta hur nedskärningarna i finansiering och resurser påverkar läroanstalternas vardag. För företagen är en outbildad och okunnig ung person till och med en risk för arbetssäkerheten.

I frågor som berör yrkeshögskolor diskuteras den ökande arbetsmängden och samarbetet med universiteten. Nedskärningarna i finansieringen har orsakat ett resursproblem i undervisningen och det kan åtgärdas endast med mer finansiering.
I valet av elever har man lyckats ganska väl med att beakta gymnasiet och yrkesskolorna på ett jämlikt sätt. Reformen gör en ändå fundersam eftersom undervisningen i språk och matematik har skurits ned avsevärt. Ger de nya yrkesexamina förutsättningar att fortsätta studierna i en yrkeshögskola?

Många sakkunniga som arbetar inom elev- och studerandevården delar vår oro för att de unga står inför alltför många val och för mycket självständigt arbete. Elevernas föräldrar tar allt oftare kontakt med läroanstalterna. En fråga som ofta dyker upp är: ”Ger ni alls någon ordentlig undervisning på er läroanstalt?”

OAJ Österbotten har på många sätt försökt försvara yrkesutbildningen. Det antågande riksdagsvalet ger oss en möjlighet att diskutera och berätta för kandidaterna om nedskärningarnas konsekvenser.

I de tre landskapen i vår region har man vaknat upp till en situation där befolkningen flyttar bort i en sådan utsträckning att det märks i statistiken. Nedskärningarna i utbildningen anses vara en av orsakerna.

Övergången till årsarbetstid har börjat på många yrkesläroanstalter. Det nya lönesystemet gör allt det arbete som yrkesläraren utför i vardagen synligt. Utmaningen kommer emellertid att vara hur väl man lyckas planera och bokföra arbetet. OAJ har ordnat utbildningar om ämnet och kommer att göra det även framöver.

Antti Ylinen
yrkeslärarnas sektion, ordförande

Koulutuksellinen tasa-arvo on ollut Suomen vahvuus - onko enää?

Tiistai 29.1.2019 klo 10:29

Yhtenä Suomen vahvuutena on pidetty koulutuksellista tasa-arvoa. Kaikki lapset ja nuoret ovat saaneet osallistua laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, kielestä tai sosioekonomisesta taustasta. Loistavat tulokset oppimisvertailuissa, maailman parhaat opettajat ja maksuton koulutus ovat olleet suuri ylpeyden aihe ja yksi Suomen menestyksen kulmakivi.

Kasvatus ja koulutus on pitkälle vaikuttavaa. Tänä vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Ei ole yhdentekevää, millaista varhaiskasvatusta ja opetusta lapset saavat ensimmäisinä vuosinaan. Muuttuva maailma vaatii vahvan koulutuksellisen pohjan, joka luodaan erityisesti peruskoulussa. Siksi huhtikuussa valittavat kansanedustajat ovat ratkaisevassa asemassa, millaiseksi lasten ja nuorten koulupolku muodostuu.

Eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia pääset kuuntelemaan OAJ Pohjanmaan eduskuntavaalipaneelissa. Erityisesti la 2.2. pidettävässä paneelissa keskitytään koulutuksen tasa-arvoon peruskoulussa ja lukiossa. Tule kuuntelemaan, miten ehdokkaat vastaavat kysymyksiimme.

Arvoisa ehdokas/asiantuntija,

  1. Tarvitaanko koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa eli KESUa tulevalla hallituskaudella? Jos tarvitaan, niin mitkä olisivat kolme keskeisintä teemaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta.

  1. Miten tulevaisuudessa turvataan riittävät perustaidot ja tarpeeksi laaja yleissivistys perusopetuksessa? Millaisia perustietoja ja -taitoja edellytetään ammatillisella toisella asteella ja lukiokoulutuksessa? Miten näihin päästään?

  1. Syntyvyys on voimakkaassa laskussa. Onko tulevaisuudessa enää mahdollistakaan, että jokaisessa kunnassa on oma peruskoulu?

  1. Mitä aiotaan tulevaisuudessa tehdä, jotta pienten paikkakuntien lukiot säilyvät? Pienten lukioiden kurssitarjonta on usein suppeampi kuin suurissa lukioissa. Millä keinoin tätä eroa voidaan tasata, jotta laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on mahdollista kaikkialla Suomessa?

  1. OAJ:n näkemyksen mukaan opettajan ja oppilaiden välisestä suhdeluvusta tulisi säätää vähintään asetuksella. Mikä olisi mielestäsi sopiva suhdeluku perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa?

  1. Miten kolmiportainen tuki saadaan toimimaan paremmin ryhmissä, joissa on yhä enemmän tehostetun ja erityisen tuen oppilaita? Entä miten voidaan varmistaa, että lahjakkaiden oppilaiden motivaatio oppimiseen säilyy ja he saavat myös tasonsa mukaista opetusta?

  1. Kenen vastuulla on ensisijaisesti tasa-arvoisen opetuksen ja koulutuksen rahoituksen turvaaminen? Pitäisikö palata valtionosuusjärjestelmässä korvamerkittyyn rahoitukseen?

  1. Millaisiin turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviin toimiin seuraavan hallituksen tulisi panostaa opetuksen ja koulutuksen osalta?

Tervetuloa seuraamaan eduskuntavaalipaneeliamme!

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Lisätietoa tapahtumasta:

OAJ Pohjanmaan järjestämä toinen eduskuntavaalipaneeli pidetään Seinäjoen Torikeskuksessa la 2.2.2018 klo 12–14. Paneelin teemana on ”Koulutuksen tasa-arvo on suurin voimavaramme. Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi.”.

OAJ Pohjanmaan alueyhdistys järjestämissä eduskuntavaalipaneeleissa nostetaan alueellisesti esille kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen asioita. Paneeliin on kutsuttu kansanedustajaehdokkaita kaikista puolueista ja alueellisia asiantuntijoita. Paneelit ovat Vaasassa ja Kokkolassa (la 16.2. Chydenia-kauppakeskuksessa klo 12–14, teema: Kasvatus ja koulutus pelastavat syrjäytymiseltä. Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi) kaksikielisiä. Seinäjoella (la 2.2.2018 Torikeskuksessa klo 12–14, teema: Koulutuksen tasa-arvo on suurin voimavaramme Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi) vain suomeksi.

Paneelit juontaa radiopersoona Hippi Hovi Vaasassa ja Kokkolassa sekä toimittaja Marja Tyynismaa Seinäjoella. Paneelia ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan kaikki opettajat eri kouluasteilta. Toivommekin runsasta osallistumista!

OAJ lanseeraa eduskuntavaaleissa ratkaisuina Suomen koulutuksen eri ongelmiin omia perusteltuja ratkaisumallejaan. Näihin ratkaisumalleihin voit käydä tutustumassa paneelikeskusteluissa käytettävässä materiaalissa

https://www.oaj.fi/contentassets/38087c343d5f4afe80ab35b77c669f68/oaj-ratkaisuja-suomelle.pdf

Jämlik utbildning har varit en styrka för Finland – men är det så längre?

En jämlik utbildning har ansetts vara en av Finlands styrkor. Alla barn och unga har fått ta del av en högklassig fostran och utbildning oberoende av till exempel boendeort, språk eller socioekonomisk bakgrund. Utmärkta resultat i lärojämförelser, världens bästa lärare och en avgiftsfri utbildning har varit en orsak till stor stolthet och en av hörnstenarna för Finlands framgång.

Fostran och utbildning har en inverkan långt in i framtiden. De barn som föds i dag befinner sig i arbetslivet ännu på 2080-talet. Det är inte egalt hurdan småbarnsfostran och undervisning barnen får under sina första år. Världen förändras och kräver en stark utbildningsgrund som framför allt skapas i grundskolan. Av denna orsak befinner sig de riksdagsledamöter som väljs i april i en avgörande ställning vad gäller utformningen av skolgången för barn och unga.

Under OAJ Österbottens riksdagsvalpaneler har du möjlighet att höra riksdagskandidaternas tankar. I synnerhet under den valpanel som ordnas 2.2 koncentreras diskussionen till en jämlik utbildning i grundskolan och gymnasiet. Kom med och hör hur kandidaterna svarar på våra frågor.

Bästa kandidat/expert,

  1. Behöver vi en utvecklingsplan för utbildning och forskning under den kommande regeringsperioden? Om vi gör det, så vilka skulle vara de tre viktigaste temana då det gäller grundläggande undervisning och gymnasieutbildning?

  1. Hur tryggar man tillräckliga grundläggande färdigheter och en tillräckligt omfattande allmänbildning i den framtida grundläggande undervisningen? Hurdana grundläggande kunskaper och färdigheter förutsätts inom yrkesutbildningen på andra stadiet och i gymnasieutbildningen? Hur uppnår man dessa?

  1. Nativiteten sjunker kraftigt. Kommer det att ens vara möjligt att ha en egen grundskola i varje kommun i framtiden?

  1. Vad tänker man göra i framtiden för att bevara gymnasierna på små orter? Kursutbudet i små gymnasier är ofta mindre än i stora gymnasier. Med hurdana metoder kan man balansera denna skillnad så att en högklassig och jämlik utbildning är möjlig överallt i Finland?

  1. OAJ anser att relationstalet mellan lärare och elever borde regleras åtminstone genom en förordning. Vad skulle vara ett lämpligt relationstal i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen?

  1. Hur ska man få trestegsstöd att fungera bättre i grupper där det finns allt fler elever som får effektiverat och särskilt stöd? Hur kan man försäkra sig om att motivationen till lärande bevaras hos begåvade elever och att de också får undervisning som motsvarar deras nivå?

  1. Vem bär i främsta hand ansvaret för att trygga en jämlik undervisning och finansiering av utbildningen? Borde man återgå till öronmärkt finansiering i statsandelssystemet?

  1. Hurdana åtgärder som förbättrar säkerheten och välbefinnandet borde den kommande regeringen satsa på när det gäller undervisning och utbildning?

Välkommen med för att följa vår riksdagsvalpanel!

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

Mer information om evenemanget:

Den andra riksdagsvalpanelen som ordnas av OAJ Österbotten hålls i Torikeskus i Seinäjoki lördagen den 2 februari 2018 kl. 12–14. Temat för panelen är En jämlik utbildning är vår största resurs. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering.

I de riksdagsvalpaneler som ordnas av OAJ Österbottens regionförening lyfter man fram frågor om fostran, utbildning och forskning på regional nivå. Till panelen har man bjudit in riksdagskandidater från alla partier samt regionala experter. Panelerna i Vasa och Karleby (lördagen den 16 februari i köpcentret Chydenia kl. 12–14, tema: Fostran och utbildning räddar från utslagning. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering) är tvåspråkiga. Panelen i Seinäjoki (lördagen den 2 februari 2019 kl.12–14 i Torikeskus, tema: En jämlik utbildning är vår största resurs. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering) hålls endast på finska.

Panelerna leds av radiopersonen Hippi Hovi. Alla lärare från olika utbildningsstadier är varmt välkomna med för att följa med panelen. Vi hoppas på många deltagare!

OAJ framför egna motiverade modeller som lösning på problem i den finländska utbildningen inför riksdagsvalet. Här kan du bekanta dig med lösningsmodellerna i materialet för paneldiskussionerna:

https://www.oaj.fi/contentassets/38087c343d5f4afe80ab35b77c669f68/oaj-ratkaisuja-suomelle.pdf

Millaista opetusta yliopistoissa annetaan?

Maanantai 7.1.2019 klo 10:44

Yliopistoissa annettavaan opetukseen vaikuttaa se, millä tavoin yliopistoja rahoitetaan. Jos rahoitus on riittävä, tutkimus on monipuolista, tehtävät eivät ole niin sirpaleisia ja tutkijoiden aikaa jää opettamiseen samoin kuin opettajien aikaa jää tutkimiseen. Tällaiseen yliopistoon on henkilökunnan helppo sitoutua.

Nykyisyys on kuitenkin usein toisenlainen, ja tulevaisuudesta emme tiedä. Paljon on kiinni myös siitä, millaisia päättäjiä meillä on eduskunnassa tulevina vuosina. Eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia pääset kuuntelemaan OAJ Pohjanmaan eduskuntavaalipaneelissa. Erityisesti la 19.1. pidettävässä paneelissa keskitytään korkeakoulujen toiminnan edellytyksiin. Tule kuuntelemaan, miten ehdokkaat vastaavat kysymyksiimme.

Arvoisa ehdokas/asiantuntija,

1. Mitä tiedät yliopiston tämänhetkisestä tilanteesta?

2. Mitä mieltä olet uudesta rahoitusmallista? Pitäisikö mallin tai ohjauksen korostaa monipuolisen kieltenopiskelun tärkeyttä?

3. Missä määrin yhteiskunnan pitää varmistaa se, että kaikilla on mahdollisuus opiskella yliopistossa (tuloihin katsomatta, riittävän hyvät pohjaopinnot päiväkodeista toiselle asteelle)?

4. Miten jatkuva oppiminen (vanha elinikäinen oppiminen) pitäisi toteuttaa? Mikä on mielestäsi avoimen yliopiston rooli?

5. Mitä mieltä olet yliopistojen ja lukioiden yhteistyöstä (yliopistojen uusi velvollisuus)?

6. Pitääkö yliopisto-opetuksen olla alueellisesti kattavaa?

7. Mitä mieltä olet siitä, pitäisikö yliopistossa opettavien myös tutkia? Miksi, miksi ei?

8. Pitääkö yliopisto-opetukseen lisätä resursseja, mikäli opiskelijamäärät ovat niin suuret, etteivät opiskelijat saa palautetta oppimisestaan?

9. Kuinka suuri merkitys tieteellä on nyky-yhteiskunnassa?

10. Pitääkö tieteen kehittää talouttamme? Miksi? Miksi ei?

11. Pitäisikö yliopisto-opiskelun olla mielestäsi suomalaisille maksullista? Miksi, miksi ei?

Tervetuloa seuraamaan eduskuntavaalipaneeliamme!

Heli Katajamäki
YLL-jaoston puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Lisätietoa tapahtumasta:

OAJ Pohjanmaan järjestämä eduskuntavaalipaneeli pidetään Vaasan Rewell Centerissä la 19.1.2018 klo 12–14. Paneelin teemana on Uutta kasvua tutkimuksella, kehityksellä ja innovaatioilla. Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi.

OAJ Pohjanmaan alueyhdistys järjestämissä eduskuntavaalipaneeleissa nostetaan alueellisesti esille kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen asioita. Paneeliin on kutsuttu kansanedustajaehdokkaita kaikista puolueista ja alueellisia asiantuntijoita. Paneelit ovat Vaasassa ja Kokkolassa (la 16.2. Chydenia-kauppakeskuksessa klo 12–14, teema: Kasvatus ja koulutus pelastavat syrjäytymiseltä. Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi) kaksikielisiä. Seinäjoella (la 2.2.2018 Torikeskuksessa klo 12–14, teema: Koulutuksen tasa-arvo on suurin voimavaramme Koulutus ja kasvatus seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi) vain suomeksi.

Paneelit juontaa radiopersoona Hippi Hovi. Paneelia ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan kaikki opettajat eri kouluasteilta. Toivommekin runsasta osallistumista!

OAJ lanseeraa eduskuntavaaleissa ratkaisuina Suomen koulutuksen eri ongelmiin omia perusteltuja ratkaisumallejaan. Näihin ratkaisumalleihin voit käydä tutustumassa paneelikeskusteluissa käytettävässä materiaalissa:

Linkki

Hurdan undervisning erbjuds på universiteten?

Undervisningen på universiteten påverkas av på vilket sätt universitetet finansieras. Om universitetet har en tillräcklig finansiering innebär det att universitetet bedriver mångsidig forskning, inte har splittrade uppgifter och att forskarna har tid över för undervisning och att lärarna också har tid för forskning. På ett sådant universitet är det lätt för de anställda att engagera sig.

Idag är situationen däremot ofta en annan och vi vet ingenting om framtiden. Mycket hänger också på hurdana beslutfattare vi har i riksdagen under de kommande åren. I OAJ Österbottens riksdagsvalpanel kan du höra riksdagskandidaternas tankar. I synnerhet under den panel som ordnas lördagen den 19 januari koncentrerar sig diskussionen på högskolornas verksamhetsförutsättningar. Kom med och lyssna vilka svar kandidaterna har på våra frågor!

Bästa kandidat/expert,

1. Vad vet du om läget på universitetet just nu?

2. Vad anser du om den nya finansieringsmodellen? Borde modellen eller styrningen framhäva vikten av mångsidiga språkstudier?

3. I vilken mån ska samhället säkerställa att alla har möjlighet att studera på universitet (oberoende inkomster, tillräckligt goda baskunskaper ända från daghemmet till andra stadiet)?

4. Hur borde man förverkliga fortgående lärande (tidigare livslångt lärande)? Vilken roll anser du att det öppna universitetet har?

5. Vad anser du om universiteten och gymnasiernas samarbete (universitetens nya skyldighet)?

6. Måste universitetsundervisningen vara regionalt täckande?

7. Vad anser du, borde de som undervisar på universiteten också bedriva forskning? Varför/varför inte?

8. Måste man rikta mer resurser till universitetsundervisningen om antalet studenter är så stort att studenterna inte får respons på sitt lärande?

9. Hur stor betydelse har vetenskapen i dagens samhälle?

10. Måste forskningen utveckla vår ekonomi? Varför/varför inte?

11. Anser du att universitetsstudierna borde vara avgiftsbelagda för finländarna? Varför/varför inte?

Välkommen med för att följa vår riksdagsvalpanel!

Heli Katajamäki
ordförande för universitetslärarnas sektion
OAJ Österbotten

Mer information om evenemanget:

Riksdagsvalpanelen ordnas av OAJ Österbotten i Rewell Center i Vasa lördagen den 19 januari 2019 kl. 12–14. Temat för panelen är Ny tillväxt genom forskning, utveckling och innovationer. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering.

I de riksdagsvalpaneler som ordnas av OAJ Österbottens regionförening lyfter man fram frågor som berör fostran, utbildning och forskning ur ett regionalt perspektiv. Till panelen inbjuds riksdagskandidater från alla partier samt regionala sakkunniga. Panelerna i Vasa och Karleby (lördagen den 16 februari i köpcentret Chydenia kl. 12–14, tema: Fostran och utbildning räddar från utslagning. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering). Panelerna i Vasa och Karleby hålls både på svenska och på finska. I Seinäjoki (lördagen den 2 februari 2019 kl.12–14) ordnas en enspråkigt finsk panel med temat En jämlik utbildning är vår största resurs. Utbildning och fostran till spetsprojekt för nästa regering.

Panelerna leds av radiopersonen Hippi Hovi. Alla lärare från olika utbildningsstadier är varmt välkomna med för att följa med panelen. Vi hoppas på många deltagare!

OAJ framför egna motiverade modeller som lösning på problem i den finländska utbildningen inför riksdagsvalet. Du kan bekanta dig med lösningsmodellerna i materialet för paneldiskussionerna:

Mera

Suomelle on laadittava osaamistrategia

Perjantai 12.10.2018 klo 20:12

”Suomelle on laadittava osaamistrategia”, keskusjärjestömme AKAVAN laatima, varsin mittava ja perusteellinen teemaohjelma.

Opettajien arjessa on monenlaisia haasteita ja uudistuksia, joiden toteuttamista ovat varjostaneet runsaat rahoitusleikkaukset valtion ja kuntien taholta.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu leikkausten määrää ja vaikutuksia eri koulutusasteilla.

Taulukko aukeaa tästä.

lähde AKAVA/teemaohjelma

”Ajankohtaisia asioita nyt lokakuulla 2018”

Opettajien ammattijärjestö, OAJ, on valmistautumassa ensi kevään eduskuntavaaleihin. On selvää, että ”osaamisen tulevaisuutta” on rakennettava selkeillä määrärahalisäyksillä.

Ammatillisen koulutuksen reformi on tämän vuoden alkutaipaleella kohdannut haasteita ja julkisuudessa käytävän keskustelun viestit ovat selkeät. Reformin ns. ”valuvikoja” yritettiin OAJ:n toimesta saada korjattua jo sen valmisteluvaiheessa. Opettajan ja erityisen tuen opettajan kirjaaminen lakiin vaati aktiivista vaikuttamista huomattavan määrän. Työturvallisuuteen on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota. Opettajan vastuukysymykset on syytä selvittää tarkasti – tarvittaessa työturvallisuusviranomaisten avustuksella.

Koulutussektorilla toimii huomattava määrä erityisasiantuntijoita, joiden osaamisen hyödyntäminen erilaisissa muutostilanteissa – uudistuksissa säästäisi yhteiskuntamme rahaa. Syrjäytyneelle, kotiin jääneelle nuorelle löytyy kyllä ratkaisu, kunhan sitä tosissaan halutaan.

AMK -opetus ja TKI -toiminta tulee voimistumaan sekin rahoitusta korjaamalla. Me voimme vain ihailla sitä määrätietoisuutta ja sitkeyttä, jolla AMK:n henkilökunta ja johto ovat jaksaneet näinä muutoksen aikoina. OAJ Pohjanmaa tarjoaa koulutusta ja tukea näinä muutoksen aikoina. Luottamusmiehille toivon voimia ja jaksamista. OAJ:n toimisto on valmis auttamaan sopimuksiin liittyvissä asioissa ja OAJ edunvalvonta on se ainut oikea yhteistyö taho luottamusmiestoiminnoille. Avoin tiedottaminen henkilökunnalle, opettajille on tätä päivää.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

ps. linkki 
Suomelle on laadittava osaamistrategia

https://www.akava.fi/akava/tavoiteohjelmat/suomelle_on_laadittava_osaamisstrategia

”Det måste utarbetas en kompetensstrategi för Finland”, ett tämligen omfattande och grundligt temaprogram som utarbetats av vår centralorganisation. Källa AKAVA/temaprogram. Läs mer på Akavas hemsidor www.akava.fi!

I lärarnas vardag finns många olika utmaningar och reformer vars genomförande har skuggats av omfattande statliga och kommunala nedskärningar.

”Aktuellt i oktober 2018”:

Lärarnas fackorganisation OAJ förbereder sig inför vårens riksdagsval. Det är tydligt att ”kunnandets framtid” ska byggas upp med tydliga anslagstillägg.

I början av året har yrkesutbildningsreformen stött på utmaningar, och budskapet i den offentliga diskussion som förts är tydlig. OAJ har försökt reparera ”läckorna” i reformen redan i beredningsskedet. Att inbegripa lärare och särskilt stöd i lagen krävde en ansenlig mängd aktiv påverkan. Nu måste man fästa särskild uppmärksamhet vid arbetssäkerheten. Lärarens ansvarsfrågor bör utredas noggrant – vid behov med hjälp från arbetssäkerhetsmyndigheterna.

Inom utbildningssektorn verkar en ansenlig mängd specialexperter, och att utnyttja deras kunnande i olika förändringar och reformer skulle spara pengar i samhället. Det finns lösningar för en utslagen ung person som stannat hemma – så länge man verkligen vill.

Genom att rätta till finansieringen kommer undervisningen och FUI-verksamheten i yrkeshögskolorna också att förstärkas. Vi kan bara beundra den målmedvetenhet och ihärdighet som yrkeshögskolornas personal och ledning har orkat med under denna tid av förändring där OAJ Österbotten erbjuder utbildning och stöd. Jag önskar förtroendepersonerna kraft och styrka. På OAJ:s kontor är man beredd att hjälpa med avtalsfrågor, och OAJ:s intressebevakning är den enda rätta samarbetsparten för förtroendepersonsfunktionerna. Att informera personalen och lärarna på ett öppet sätt är dagens melodi.

Antti Ylinen, yrkeslärarnas sektion, ordförande

Vi blickar framåt och skapar framtiden!

Keskiviikko 12.9.2018 klo 20:33

Hoppas ni alla haft en skön sommar och nu har krafterna laddade inför ett nytt verksamhetsår.

Många utmaningar ligger framför oss denna höst.

Den nya lagen om småbarnspedagogik trädde i kraft 1.9 2018 vilket bl.a. medför nya yrkesbeteckningar: lärare inom småbarnspedagogik, socionom inom småbarnspedagogik, barnskötare inom småbarnspedagogik och speciallärare inom småbarnspedagogik.
Lagen ändrar inte den behörighet som lärare, barnskötare och föreståndare har för sina nuvarande uppgifter, men i fortsättningen måste lärarna inom småbarnspedagogik ha en universitetsutbildning.
Småbarnspedagogikens kvalitet blir ännu bättre när personalens utbildningsnivå höjs och yrkesbeteckningarna förtydligas enligt utbildningsbakgrund. 

År 2030 ska minst två tredjedelar av daghemsgruppernas personal vara högskoleutbildad, varav minst hälften bör vara behöriga lärare inom småbarnspedagogik.

OAJ:s ordförande Olli Luukkainen uppmanar kommunerna att genast börja vidta åtgärder så att det inte blir några överraskningar i ett senare skede.

Ännu finns rum för lagförbättringar. Bland annat saknas ännu tillräckliga bestämmelser om barnets rätt till stöd för lärande och växande.

Utbildningsstyrelsen reviderar Grunderna för planen för småbarnspedagogik ännu under denna höst. Den nya lagen om småbarnspedagogik medför förändringar i grunderna. Det utarbetas även material som stöd för förebyggande av mobbning samt för familjedagvården och skiftomsorgen.

Planerna för småbarnpedagogik ger goda riktlinjer för det småbarnpedagogiska arbetet säger Utvärderingsrapporten som Nationella centret för utbildningsutvärdering har gett ut. Planerna fungerar rätt väl som stöd för arbetet, men det förekom dock kvalitativa problem med barnens planer för småbarnspedagogik. Resultaten visar att fokus inom småbarnspedagogiken borde riktas på barnens likabehandling samt tjänsternas jämna kvalitet. Syftet med barnens planer för småbarnspedagogik är ju att sätta upp mål för verksamheten, men i utvärderingen kom det fram att barnens planer fortfarande beskriver barnens kunnande rätt så problemorienterat och mål för personalens pedagogiska verksamhet sätts inte upp, förklarar utvärderingsråd Laura Repo.

Skyldigheterna i lagen om småbarnspedagogik har klart utökat den pedagogiska planeringen samt utvärderings- och utvecklingsuppgifterna för daghemsföreståndare, barnträdgårdslärare och specialbarnträdgårdslärare. Enligt lagen ska barnträdgårdslärarna göra upp planer för småbarnspedagogiken. Därav fick vi igenom en ändring 1.5 2018 i den särskilda bestämmelsen om arbetstiden för barnträdgårdslärare.  Planeringstiden höjdes från 8% till 13%.

Monika Koivumäki har skrivit en läsvärd  artikel i Österbottens Lärare 1 / 2018 om planeringstiden och hon poängterar att det inte är en förmån utan en skyldighet!

Jag önskar er alla en god fortsättning på hösten!

To live is to choose. But to choose well, you must know who you are and what you stand for, where you want to go and why you want to get there.

-Kofi Annan-

Christel Sandell
Btl sektionens ordförande

Katse eteenpäin kohti tulevaisuutta!

Toivon, että olette nauttineet kesästä ja päässeet lataamaan akkuja kohti uutta toimintavuotta!

Tänä syksynä seisomme monen haasteen edessä.

Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018 alkaen ja toi tullessaan mm. uusia ammattinimikkeitä: varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Laki ei vaikuta opettajien, lastenhoitajien ja johtajien nykyisten tehtävien pätevyyteen, mutta jatkossa varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan korkeakoulututkintoa. Varhaiskasvatuksen laatu paranee entisestään, kun henkilöstön koulutustaso nousee ja ammattinimikkeet selventyvät koulutustaustan mukaan.

Vuonna 2030 vähintään kahdella kolmasosalla päiväkotiryhmien henkilöstöstä on oltava korkeakoulututkinto. Näistä vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kehottaa kuntia aloittamaan toimenpiteet heti myöhemmin ilmenevien yllätysten välttämiseksi.

Lain parannuksille on vielä tilaa. Laista puuttuu esimerkiksi vielä riittävät määräykset lapsen oikeudesta opetuksen ja kasvun tukeen.

Syksyn aikana Opetushallitus tarkistaa vielä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Uusi varhaiskasvatuslaki tarkoittaa, että perusteita on muutettava. Lisäksi laaditaan aineistoa kiusaamisen ehkäisyn sekä perhepäivähoidon ja vuorohoidon tueksi.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaiseman arviointiraportin mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat luovat hyvät puitteet varhaiskasvatustyölle. Suunnitelmat toimivat suhteellisen hyvin työn tukena, mutta lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa ilmeni myös laatuongelmia. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen tulisi keskittyä lasten tasa-arvoiseen kohteluun sekä palveluiden tasaiseen laatuun. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tarkoituksenahan on asettaa tavoitteet toiminnalle, mutta arvioinnissa ilmeni, että lasten suunnitelmissa kuvaillaan edelleen lasten osaamista melko ongelmalähtöisesti ja henkilöstön pedagogiselle toiminnalle ei aseteta tavoitteita, selittää arvointineuvos Laura Repo.

Varhaiskasvatuslain velvoitteet ovat selvästi lisänneet päiväkotien johtajien, varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien pedagogista suunnittelua sekä arviointi- ja kehittämistehtäviä. Lain mukaan lastentarhanopettajien on laadittava suunnitelmia varhaiskasvatukselle. Tähän liittyen onnistuimme 1.5.2018 saamaan läpi muutoksen lastentarhanopettajien työaikaa koskevassa määräyksessä. Suunnitteluaikaa nostettiin 8 prosentista 13 prosenttiin.

Monika Koivumäki on kirjoittanut lukemisen arvoisen kirjoituksen suunnitteluajasta Pohjanmaan Opettaja -lehteen 1/2018. Kirjoituksessaan hän painottaa, että suunnitteluaika ei ole etu vaan velvollisuus!

Toivon teille kaikille hyvää syksyn jatkoa!

To live is to choose. But to choose well, you must know who you are and what you stand for, where you want to go and why you want to get there.

-Kofi Annan-

 

Christel Sandell

LTO-jaoston puheenjohtaja

Oppilasmäärä vähenee

Maanantai 20.8.2018 klo 20:32 - Kari Nieminen puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Suomessa syntyvyys on pienentynyt tällä vuosikymmenellä dramaattisesti. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta viime vuonna enää n. 50 000. Tämä tarkoittaa, että oppilasmäärät tulevat lähivuosina laskemaan rajusti. Muutokset näkyvät ensin peruskouluissa ja myöhemmin muilla koulutusasteilla. Kun tähän lisätään samanaikaisesti kiihtyvä kaupungistuminen, monien peruskoulujen sulkeminen on väistämätöntä.

Miksi syntyvyys on niin alhainen? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Tilastoista voidaan päätellä, että eräinä syinä syntyvyyteen näyttäisi olevan työikäisten työllisyysaste ja koulutustaso. Työllisyysaste korreloi taas voimakkaasti koulutustason kanssa. Tällä vuosituhannella korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on säilynyt yli 80 %:ssa. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työikäisten työllisyysaste on pudonnut samanaikaisesti hieman yli 50 %:sta runsaaseen 40 %:in.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuodelta 2016 mukaan työelämän ulkopuolella oleva on todennäköisemmin köyhä ja epätodennäköisemmin perustaa perheen ja hankkii lapsia. Heikosti koulutettu on todennäköisemmin työelämän ulkopuolella. Päätelmät kuulostavat itsestäänselvyyksiltä. Esimerkiksi lapsettomien miesten määrä on heikosti koulutettujen työttömien ryhmässä kolminkertainen verrattuna vastaavien työssäolevien kohdalla. Tilastokeskuksen tulonjako- ja väestötilastosta käy ilmi, että 25-34-vuotiaiden miesten keski- ja hyvätuloisten määrä näyttäisi vaikuttavan syntyneiden lasten määrään. Mitä parempituloinen mies, sitä enemmän syntyy lapsia.

Myös Väestöliiton mukaan miesten koulutustaso nostaa keskimääräistä lapsilukua. Yhtenä lääkkeenä syntyvyyden nousuun voisi olla miesten koulutustason nosto. Miesten koulutustason nostaminen herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi poikia ei koulu vaikuta kiinnostavan? Suosiiko nykyajan koulu enemmän tyttöjä kuin poikia? Vai vaikuttaako esimerkiksi poikien suuri kiinnostus tietokonepelejä kohtaan heidän keskittymiskykyynsä koulussa ja tätä kautta koulumenestykseen? Vaikuttaako miesopettajien vähenevä määrä poikien koulumenestykseen/-kiinnostukseen? Ainakin näihin kysymyksiin olisi hyvä saada perusteltuja vastauksia.

Totuus on, että Suomi tarvitsee lisää lapsia ja nuoria joko syntyvyyden nousun ja/tai maahanmuuton kautta. Koulutuskeskusteluissa tulee pohtia tarkkaan, miten poikien ja miesten osaamispotentiaali saadaan paremmin käyttöön – tyttöjä ja naisia unohtamatta. Kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta: laadukas opinpolun alku luo kaikille hyvät valmiudet uuden oppimiseen myös työuran aikana.

Kari Nieminen
puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Elevantalet minskar

Under det gångna årtiondet har nativiteten minskat dramatiskt i Finland. År 2010 föddes fortfarande över 60 000 barn i Finland, men i fjol hade siffran sjunkit till cirka 50 000. Detta innebär att elevantalet kommer att minska rejält under de kommande åren. Förändringarna framkommer först i grundskolorna och senare på andra utbildningsstadier. Då man också räknar med den samtidigt ökande urbaniseringen är det ett faktum att många grundskolor måste stänga.

Varför är nativiteten så låg? Det finns inget entydigt svar på frågan. Utifrån statistiken kan man konstatera att en del av orsakerna till den sjunkande nativiteten ser ut att vara sysselsättningsgraden bland personer i arbetsför ålder och deras utbildningsnivå. Sysselsättningsnivån korrelerar i sin tur kraftigt med utbildningsnivån. Under det pågående årtusendet har sysselsättningsgraden bland de som avlagt högskoleexamen hållits på en nivå som motsvarar 80 procent. Sysselsättningsgraden bland de personer i arbetsför ålder som saknar examen efter det grundläggande stadiet har samtidigt minskat från dryga 50 procent till dryga 40 procent. 

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning från 2016 är en person som står utanför arbetslivet mer sannolikt fattig, och det är mindre sannolikt att en sådan person skaffar familj och barn. Det är mer sannolikt att en lågutbildad person befinner sig utanför arbetslivet. Slutsatserna låter självklara. Till exempel är antalet barnlösa män bland gruppen med arbetslösa och lågt utbildade personer trefaldigt jämfört med motsvarande grupp med sysselsatta personer. I Statistikcentralens statistik över inkomstfördelningen och befolkningen framkommer att antalet män i åldern 25–34 år med medelhöga eller höga inkomster skulle se ut att påverka antalet barn som föds. Ju högre inkomster en man har, desto fler barn får han.

Även Befolkningsförbundets statistik visar att utbildningsnivån bland männen ökar det genomsnittliga antalet barn. Ett sätt att öka nativiteten kunde vara att höja männens utbildningsnivå. Att höja utbildningsnivån bland männen väcker i sin tur många frågor. Varför verkar pojkar inte vara intresserade av skolan? Gynnar dagens skola flickor mer än pojkar? Eller inverkar till exempel pojkarnas stora intresse för dataspel på deras koncentrationsförmåga i skolan och på så sätt på deras skolframgång? Inverkar det sjunkande antalet manliga lärare på pojkarnas skolframgång/intresse för skolan? Åtminstone på dessa frågor vore det bra att få motiverade svar.

Sanningen är att Finland behöver fler barn och unga endera genom ökad nativitet och/eller genom immigration. I utbildningsdiskussionerna bör man noga fundera på hur pojkarnas och männens kompetenspotential kunde utnyttjas bättre – utan att glömma flickorna och kvinnorna. Allt börjar med småbarnsfostran och den grundläggande undervisningen: En högklassig inledning på skolan ger alla en god beredskap för att lära sig nytt även under sin arbetskarriär.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

Vanhemmat kirjoitukset »