Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Suomelle on laadittava osaamistrategia

Perjantai 12.10.2018 klo 20:12

”Suomelle on laadittava osaamistrategia”, keskusjärjestömme AKAVAN laatima, varsin mittava ja perusteellinen teemaohjelma.

Opettajien arjessa on monenlaisia haasteita ja uudistuksia, joiden toteuttamista ovat varjostaneet runsaat rahoitusleikkaukset valtion ja kuntien taholta.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu leikkausten määrää ja vaikutuksia eri koulutusasteilla.

Taulukko aukeaa tästä.

lähde AKAVA/teemaohjelma

”Ajankohtaisia asioita nyt lokakuulla 2018”

Opettajien ammattijärjestö, OAJ, on valmistautumassa ensi kevään eduskuntavaaleihin. On selvää, että ”osaamisen tulevaisuutta” on rakennettava selkeillä määrärahalisäyksillä.

Ammatillisen koulutuksen reformi on tämän vuoden alkutaipaleella kohdannut haasteita ja julkisuudessa käytävän keskustelun viestit ovat selkeät. Reformin ns. ”valuvikoja” yritettiin OAJ:n toimesta saada korjattua jo sen valmisteluvaiheessa. Opettajan ja erityisen tuen opettajan kirjaaminen lakiin vaati aktiivista vaikuttamista huomattavan määrän. Työturvallisuuteen on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota. Opettajan vastuukysymykset on syytä selvittää tarkasti – tarvittaessa työturvallisuusviranomaisten avustuksella.

Koulutussektorilla toimii huomattava määrä erityisasiantuntijoita, joiden osaamisen hyödyntäminen erilaisissa muutostilanteissa – uudistuksissa säästäisi yhteiskuntamme rahaa. Syrjäytyneelle, kotiin jääneelle nuorelle löytyy kyllä ratkaisu, kunhan sitä tosissaan halutaan.

AMK -opetus ja TKI -toiminta tulee voimistumaan sekin rahoitusta korjaamalla. Me voimme vain ihailla sitä määrätietoisuutta ja sitkeyttä, jolla AMK:n henkilökunta ja johto ovat jaksaneet näinä muutoksen aikoina. OAJ Pohjanmaa tarjoaa koulutusta ja tukea näinä muutoksen aikoina. Luottamusmiehille toivon voimia ja jaksamista. OAJ:n toimisto on valmis auttamaan sopimuksiin liittyvissä asioissa ja OAJ edunvalvonta on se ainut oikea yhteistyö taho luottamusmiestoiminnoille. Avoin tiedottaminen henkilökunnalle, opettajille on tätä päivää.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

ps. linkki 
Suomelle on laadittava osaamistrategia

https://www.akava.fi/akava/tavoiteohjelmat/suomelle_on_laadittava_osaamisstrategia

Vi blickar framåt och skapar framtiden!

Keskiviikko 12.9.2018 klo 20:33

Hoppas ni alla haft en skön sommar och nu har krafterna laddade inför ett nytt verksamhetsår.

Många utmaningar ligger framför oss denna höst.

Den nya lagen om småbarnspedagogik trädde i kraft 1.9 2018 vilket bl.a. medför nya yrkesbeteckningar: lärare inom småbarnspedagogik, socionom inom småbarnspedagogik, barnskötare inom småbarnspedagogik och speciallärare inom småbarnspedagogik.
Lagen ändrar inte den behörighet som lärare, barnskötare och föreståndare har för sina nuvarande uppgifter, men i fortsättningen måste lärarna inom småbarnspedagogik ha en universitetsutbildning.
Småbarnspedagogikens kvalitet blir ännu bättre när personalens utbildningsnivå höjs och yrkesbeteckningarna förtydligas enligt utbildningsbakgrund. 

År 2030 ska minst två tredjedelar av daghemsgruppernas personal vara högskoleutbildad, varav minst hälften bör vara behöriga lärare inom småbarnspedagogik.

OAJ:s ordförande Olli Luukkainen uppmanar kommunerna att genast börja vidta åtgärder så att det inte blir några överraskningar i ett senare skede.

Ännu finns rum för lagförbättringar. Bland annat saknas ännu tillräckliga bestämmelser om barnets rätt till stöd för lärande och växande.

Utbildningsstyrelsen reviderar Grunderna för planen för småbarnspedagogik ännu under denna höst. Den nya lagen om småbarnspedagogik medför förändringar i grunderna. Det utarbetas även material som stöd för förebyggande av mobbning samt för familjedagvården och skiftomsorgen.

Planerna för småbarnpedagogik ger goda riktlinjer för det småbarnpedagogiska arbetet säger Utvärderingsrapporten som Nationella centret för utbildningsutvärdering har gett ut. Planerna fungerar rätt väl som stöd för arbetet, men det förekom dock kvalitativa problem med barnens planer för småbarnspedagogik. Resultaten visar att fokus inom småbarnspedagogiken borde riktas på barnens likabehandling samt tjänsternas jämna kvalitet. Syftet med barnens planer för småbarnspedagogik är ju att sätta upp mål för verksamheten, men i utvärderingen kom det fram att barnens planer fortfarande beskriver barnens kunnande rätt så problemorienterat och mål för personalens pedagogiska verksamhet sätts inte upp, förklarar utvärderingsråd Laura Repo.

Skyldigheterna i lagen om småbarnspedagogik har klart utökat den pedagogiska planeringen samt utvärderings- och utvecklingsuppgifterna för daghemsföreståndare, barnträdgårdslärare och specialbarnträdgårdslärare. Enligt lagen ska barnträdgårdslärarna göra upp planer för småbarnspedagogiken. Därav fick vi igenom en ändring 1.5 2018 i den särskilda bestämmelsen om arbetstiden för barnträdgårdslärare.  Planeringstiden höjdes från 8% till 13%.

Monika Koivumäki har skrivit en läsvärd  artikel i Österbottens Lärare 1 / 2018 om planeringstiden och hon poängterar att det inte är en förmån utan en skyldighet!

Jag önskar er alla en god fortsättning på hösten!

To live is to choose. But to choose well, you must know who you are and what you stand for, where you want to go and why you want to get there.

-Kofi Annan-

Christel Sandell
Btl sektionens ordförande

Katse eteenpäin kohti tulevaisuutta!

Toivon, että olette nauttineet kesästä ja päässeet lataamaan akkuja kohti uutta toimintavuotta!

Tänä syksynä seisomme monen haasteen edessä.

Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018 alkaen ja toi tullessaan mm. uusia ammattinimikkeitä: varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Laki ei vaikuta opettajien, lastenhoitajien ja johtajien nykyisten tehtävien pätevyyteen, mutta jatkossa varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan korkeakoulututkintoa. Varhaiskasvatuksen laatu paranee entisestään, kun henkilöstön koulutustaso nousee ja ammattinimikkeet selventyvät koulutustaustan mukaan.

Vuonna 2030 vähintään kahdella kolmasosalla päiväkotiryhmien henkilöstöstä on oltava korkeakoulututkinto. Näistä vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kehottaa kuntia aloittamaan toimenpiteet heti myöhemmin ilmenevien yllätysten välttämiseksi.

Lain parannuksille on vielä tilaa. Laista puuttuu esimerkiksi vielä riittävät määräykset lapsen oikeudesta opetuksen ja kasvun tukeen.

Syksyn aikana Opetushallitus tarkistaa vielä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Uusi varhaiskasvatuslaki tarkoittaa, että perusteita on muutettava. Lisäksi laaditaan aineistoa kiusaamisen ehkäisyn sekä perhepäivähoidon ja vuorohoidon tueksi.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaiseman arviointiraportin mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat luovat hyvät puitteet varhaiskasvatustyölle. Suunnitelmat toimivat suhteellisen hyvin työn tukena, mutta lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa ilmeni myös laatuongelmia. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen tulisi keskittyä lasten tasa-arvoiseen kohteluun sekä palveluiden tasaiseen laatuun. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tarkoituksenahan on asettaa tavoitteet toiminnalle, mutta arvioinnissa ilmeni, että lasten suunnitelmissa kuvaillaan edelleen lasten osaamista melko ongelmalähtöisesti ja henkilöstön pedagogiselle toiminnalle ei aseteta tavoitteita, selittää arvointineuvos Laura Repo.

Varhaiskasvatuslain velvoitteet ovat selvästi lisänneet päiväkotien johtajien, varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien pedagogista suunnittelua sekä arviointi- ja kehittämistehtäviä. Lain mukaan lastentarhanopettajien on laadittava suunnitelmia varhaiskasvatukselle. Tähän liittyen onnistuimme 1.5.2018 saamaan läpi muutoksen lastentarhanopettajien työaikaa koskevassa määräyksessä. Suunnitteluaikaa nostettiin 8 prosentista 13 prosenttiin.

Monika Koivumäki on kirjoittanut lukemisen arvoisen kirjoituksen suunnitteluajasta Pohjanmaan Opettaja -lehteen 1/2018. Kirjoituksessaan hän painottaa, että suunnitteluaika ei ole etu vaan velvollisuus!

Toivon teille kaikille hyvää syksyn jatkoa!

To live is to choose. But to choose well, you must know who you are and what you stand for, where you want to go and why you want to get there.

-Kofi Annan-

 

Christel Sandell

LTO-jaoston puheenjohtaja

Oppilasmäärä vähenee

Maanantai 20.8.2018 klo 20:32 - Kari Nieminen puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Suomessa syntyvyys on pienentynyt tällä vuosikymmenellä dramaattisesti. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta viime vuonna enää n. 50 000. Tämä tarkoittaa, että oppilasmäärät tulevat lähivuosina laskemaan rajusti. Muutokset näkyvät ensin peruskouluissa ja myöhemmin muilla koulutusasteilla. Kun tähän lisätään samanaikaisesti kiihtyvä kaupungistuminen, monien peruskoulujen sulkeminen on väistämätöntä.

Miksi syntyvyys on niin alhainen? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Tilastoista voidaan päätellä, että eräinä syinä syntyvyyteen näyttäisi olevan työikäisten työllisyysaste ja koulutustaso. Työllisyysaste korreloi taas voimakkaasti koulutustason kanssa. Tällä vuosituhannella korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on säilynyt yli 80 %:ssa. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työikäisten työllisyysaste on pudonnut samanaikaisesti hieman yli 50 %:sta runsaaseen 40 %:in.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuodelta 2016 mukaan työelämän ulkopuolella oleva on todennäköisemmin köyhä ja epätodennäköisemmin perustaa perheen ja hankkii lapsia. Heikosti koulutettu on todennäköisemmin työelämän ulkopuolella. Päätelmät kuulostavat itsestäänselvyyksiltä. Esimerkiksi lapsettomien miesten määrä on heikosti koulutettujen työttömien ryhmässä kolminkertainen verrattuna vastaavien työssäolevien kohdalla. Tilastokeskuksen tulonjako- ja väestötilastosta käy ilmi, että 25-34-vuotiaiden miesten keski- ja hyvätuloisten määrä näyttäisi vaikuttavan syntyneiden lasten määrään. Mitä parempituloinen mies, sitä enemmän syntyy lapsia.

Myös Väestöliiton mukaan miesten koulutustaso nostaa keskimääräistä lapsilukua. Yhtenä lääkkeenä syntyvyyden nousuun voisi olla miesten koulutustason nosto. Miesten koulutustason nostaminen herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi poikia ei koulu vaikuta kiinnostavan? Suosiiko nykyajan koulu enemmän tyttöjä kuin poikia? Vai vaikuttaako esimerkiksi poikien suuri kiinnostus tietokonepelejä kohtaan heidän keskittymiskykyynsä koulussa ja tätä kautta koulumenestykseen? Vaikuttaako miesopettajien vähenevä määrä poikien koulumenestykseen/-kiinnostukseen? Ainakin näihin kysymyksiin olisi hyvä saada perusteltuja vastauksia.

Totuus on, että Suomi tarvitsee lisää lapsia ja nuoria joko syntyvyyden nousun ja/tai maahanmuuton kautta. Koulutuskeskusteluissa tulee pohtia tarkkaan, miten poikien ja miesten osaamispotentiaali saadaan paremmin käyttöön – tyttöjä ja naisia unohtamatta. Kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta: laadukas opinpolun alku luo kaikille hyvät valmiudet uuden oppimiseen myös työuran aikana.

Kari Nieminen
puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Elevantalet minskar

Under det gångna årtiondet har nativiteten minskat dramatiskt i Finland. År 2010 föddes fortfarande över 60 000 barn i Finland, men i fjol hade siffran sjunkit till cirka 50 000. Detta innebär att elevantalet kommer att minska rejält under de kommande åren. Förändringarna framkommer först i grundskolorna och senare på andra utbildningsstadier. Då man också räknar med den samtidigt ökande urbaniseringen är det ett faktum att många grundskolor måste stänga.

Varför är nativiteten så låg? Det finns inget entydigt svar på frågan. Utifrån statistiken kan man konstatera att en del av orsakerna till den sjunkande nativiteten ser ut att vara sysselsättningsgraden bland personer i arbetsför ålder och deras utbildningsnivå. Sysselsättningsnivån korrelerar i sin tur kraftigt med utbildningsnivån. Under det pågående årtusendet har sysselsättningsgraden bland de som avlagt högskoleexamen hållits på en nivå som motsvarar 80 procent. Sysselsättningsgraden bland de personer i arbetsför ålder som saknar examen efter det grundläggande stadiet har samtidigt minskat från dryga 50 procent till dryga 40 procent. 

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning från 2016 är en person som står utanför arbetslivet mer sannolikt fattig, och det är mindre sannolikt att en sådan person skaffar familj och barn. Det är mer sannolikt att en lågutbildad person befinner sig utanför arbetslivet. Slutsatserna låter självklara. Till exempel är antalet barnlösa män bland gruppen med arbetslösa och lågt utbildade personer trefaldigt jämfört med motsvarande grupp med sysselsatta personer. I Statistikcentralens statistik över inkomstfördelningen och befolkningen framkommer att antalet män i åldern 25–34 år med medelhöga eller höga inkomster skulle se ut att påverka antalet barn som föds. Ju högre inkomster en man har, desto fler barn får han.

Även Befolkningsförbundets statistik visar att utbildningsnivån bland männen ökar det genomsnittliga antalet barn. Ett sätt att öka nativiteten kunde vara att höja männens utbildningsnivå. Att höja utbildningsnivån bland männen väcker i sin tur många frågor. Varför verkar pojkar inte vara intresserade av skolan? Gynnar dagens skola flickor mer än pojkar? Eller inverkar till exempel pojkarnas stora intresse för dataspel på deras koncentrationsförmåga i skolan och på så sätt på deras skolframgång? Inverkar det sjunkande antalet manliga lärare på pojkarnas skolframgång/intresse för skolan? Åtminstone på dessa frågor vore det bra att få motiverade svar.

Sanningen är att Finland behöver fler barn och unga endera genom ökad nativitet och/eller genom immigration. I utbildningsdiskussionerna bör man noga fundera på hur pojkarnas och männens kompetenspotential kunde utnyttjas bättre – utan att glömma flickorna och kvinnorna. Allt börjar med småbarnsfostran och den grundläggande undervisningen: En högklassig inledning på skolan ger alla en god beredskap för att lära sig nytt även under sin arbetskarriär.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

Koulutuksen ravintoketju

Torstai 17.5.2018 klo 9:25 - Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.

Suomessa ja maailmassa korkein koulutus annetaan yliopistoissa. Koulutamme kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita eri aloilla. Opiskelijoita opettavat yliopisto-opettajat ja yliopistonlehtorit, tutkijat ja professorit. Yliopistoilla on tärkeä tehtävä sen varmistajana, että pysymme Suomessa tieteen eri aloilla ajan tasalla ja viemme tiedettä eteenpäin ja jaamme tietoa opiskelijoille, mistä se siirtyy yhteiskuntaamme rakentaviksi osasiksi.

Vaikka yliopistoilla on tärkeä tehtävä, olemme silti ravintoketjun osa. Vaikka olisimme ylin osa, mukanamme on kaikki se, mikä on kertynyt aiempiin osiin matkan varrelta. Meidän tarinallemme keskeisiä vaiheita on kaikki se koulutus, mitä opiskelija on saanut ennen meille tuloaan. Miten lapsi oppii kohtaamaan muita lapsia varhaiskasvatuksessa? Millaisia luku-, kirjoitus- ja puhetaitoja hän kehittää alakoulun aikana? Oppiiko hän tunnistamaan vahvuutensa ja miten lahjakkuuksien kehittäminen mahdollistaan yläkoulussa? Miten heikoimpien suoriutumista tuetaan niin ala- kuin yläkoulusta – sukupuolesta riippumatta (ks. Pöysä & Kupiainen 2018)? Miten lukiossa ohjataan opiskelemaan, tekemään oikeita valintoja ja ottamaan haltuun tietomäärä, jota ylioppilaskokeissa testataan?

Yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelijat hakeutuvat koko Suomesta ja myös ulkomailta. Opiskelupaikasta käydään kovaa kilpailua. Opiskelupaikan saamisen nopeuttamiseksi on otettu käyttöön ensikertalaisuuskiintiö. Ensikertalaisuuskiintiöistä huolimatta ensimmäisen opiskelupaikan saaminen voi olla vaikeaa, sillä ensikertalaisuuskiintiöidyistä paikoista kilpailevat niin juuri ylioppilastodistuksen saaneet mutta myös muut, joilla ei vielä opiskelupaikkaa ole (ks. Ahola, Asplund & Vanhala 2018). Ensikertalaisuuskiintiöiden lisäksi ylioppilastutkinnon arvosanojen merkitystä opiskelijavalinnassa vahvistetaan, minkä takia ylioppilastodistuksen arvosanoilla on jatkossa suurempi merkitys kuin aikaisemmin. Kaikki opiskelijat eivät lukioaikana pidä koulun käyntiä ja ylioppilastodistuksen arvosanoja niin tärkeinä, kuin mitä ainakin joillekin aloille pääseminen vaatii. Kun siis yhtä ongelmaa on ratkaistu, on syntynyt uusia ongelmia. Uusien ongelmien ratkaisuiksi on esitetty ainakin sitä, että korkeakoulun ja koulutusalan vaihtamista helpotettaisiin (ns. siirtohaku) ja että lisättäisiin tutkinto-opiskelijoiden paikkoja, joihin pääsee avoimesta väylän kautta (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018).

Joka tapauksessa oman alueemme koulutuksen laatu on entistä tärkeämpää, jotta myös meidän alueemme lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia päästä opiskelemaan yliopistoon Suomessa tai ulkomailla ja valmistua kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Ja jotta ketjua ei tukittaisi lapsena tai nuorena. Mikä voisikaan olla tärkeämpää?

Kirjallisuutta

Ahola, Sakari, Rita Asplund & Pekka Vanhala (2018). Opiskelupaikat ja korkeakouluvalintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 25/2018. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-541-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi. Tiedote. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistusta-tarvitaan-koulutustason-nostamiseksi

Pöysä, Sanni ja Sirkku Kupiainen (2018) (Toim.). Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 36/2018. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160787

Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.

Utbildningen som näringskedja

I Finland och hela världen får man den högsta utbildningen på universiteten. Vi utbildar kandidater, magistrar och doktorer inom olika områden. Studenterna undervisas av universitetslärare och universitetslektorer, forskare och professorer. Universiteten har en viktig uppgift att försäkra att man i Finland är up to date inom olika vetenskapliga områden och för vidare vetenskapen och delar information till studenterna. Från dem övergår kunskapen till beståndsdelar som bygger upp vårt samhälle.

Trots att universitetet har en viktig uppgift är vi en del av en näringskedja. Även om vi skulle vara den översta delen bär vi också på det som samlats under de tidigare delarna av resan. Viktiga skeden i vår historia är all den utbildning som studenten fått innan hen kommit till oss. Hur lär sig ett barn att möta andra barn i småbarnsfostran? Hurdana läs-, skriv- och talfärdigheter utvecklar barnet i lågstadiet? Lär barnet sig att känna igen sina starka sidor och hur är det möjligt att utveckla sina gåvor i högstadiet? Hur stöder man de svagas möjligheter att klara sig i låg- och högstadiet – oberoende av kön (se Pöysä & Kupiainen 2018)? Hur handleder gymnasierna eleverna till studier, i att göra rätt val och få kontroll över den kunskap som testas i studentexamen?

Studenterna söker till universiteten och högskolorna från hela Finland och även från utlandet. Det råder en hård konkurrens om studieplatserna. För att det ska gå snabbare att få en studieplats har man tagit i bruk en förstagångskvot. Trots förstagångskvoterna kan det vara svårt att få den första studieplatsen eftersom både de som just fått sitt studentbetyg och de som ännu inte har en studieplats konkurrerar om platserna i förstagångskvoten (se Ahola, Asplund & Vanhala 2018). Utöver förstagångskvoten förstärks också betydelsen av vitsorden i studentskrivningarna och därför kommer vitsorden på studentbetyget att ha en större betydelse i fortsättningen än tidigare. Under gymnasietiden ser inte alla elever skolgången och vitsorden på studentbetyget som så viktiga som det krävs för åtminstone vissa områden. Då man löst det ena problemet har det uppstått nya. Som en lösning på nya problem har man åtminstone föreslagit att man skulle göra det lättare att byta högskola och utbildningsområde (s.k. ansökan om överflyttning) och att man skulle öka sådana platser för examensstuderande som kan ansökas genom den öppna universitetsleden (se Undervisnings- och kulturministeriet 2018).

I vilket fall som helst är kvaliteten av utbildningen i vår egen region allt viktigare för att även barn och unga i vår region ska ha möjligheter att studera på universiteten i Finland och utlandet, och utexamineras som kandidater, magistrar och doktorer. Och för att kedjan inte ska stoppas som barn eller ung. Vad skulle vara viktigare än det?

Litteratur

Ahola, Sakari, Rita Asplund & Pekka Vanhala (2018). Opiskelupaikat ja korkeakouluvalintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 25/2018. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-541-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi. Tiedote. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistusta-tarvitaan-koulutustason-nostamiseksi

Pöysä, Sanni ja Sirkku Kupiainen (2018) (Toim.). Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 36/2018. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160787

Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.

Småbarnspedagogikens händelserika vår

Maanantai 9.4.2018 klo 17:36 - Christel Sandell, Btl sektionens ordförande

Solen skiner och snödrivorna minskar. Idag såg jag vårens första tranor. Det är vår!

Ett nytt lagförslag för småbarnspedagogiken har getts och förväntas träda i kraft 1.8 2018. Lagförslaget är ett stort steg i riktning mot att stärka kvalitet och pedagogik och blir en tydligare del av utbildningssystemet. I lagen finns ett tydligt mål att ge barnträdgårdslärare med en pedagogisk utbildning större roll. Även personalstrukturen förtydligas. Varje barngrupp skall ha minst en lärare i småbarnspedagogik. Ledarskapet / föreståndarskapet har lyfts upp i lagförslaget – ett allt mer krävande arbete – bl.a. med nya behörighetskrav. Tyvärr saknas vissa saker i lagförslaget som tex. specialundervisning och dessutom borde begreppet småbarnspedagogik förtydligas.

Två fullmäktige val har hållits; OAJ och BTLF. OAJ Österbotten hade bra med kandidater i båda valen och i båda valen fick vi in kandidater från vår region. Fullmäktigearbetet har stor betydelse både för regionen och för yrket. Grattis till de invalda!

Avtalsförhandlingar inom AKTA har hållits och innan man kom till en överenskommelse hann man t.o.m. varna om strejk och hade förbud mot övertid. Avtalsperioden enligt förhandlingsresultatet är 1.2.2018–31.3.2020. Under det första året av avtalsperioden genomförs en allmän förhöjning inom det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet 1.5.2018. Förhöjningen är 26 euro, dock minst 1,25 procent. Följande förhöjning är en lokal justeringspott på 1,2 procent 1.1.2019 och en allmän förhöjning på en procent 1.4.2019. Förhandlingsparterna har dessutom avtalat om grunderna för och betalningen av en lokal resultatbaserad engångs pott.

Lönesättningen inom småbarnspedagogiken (AKTA bilaga 5) har ändrats. Också bestämmelsen om planeringen av arbetstiden för barnträdgårdslärare har uppdaterats - en ökning från 8% till 13%. Bestämmelserna träder i kraft i maj 2018.

Viktigt blir att följa upp de lokala förhandlingarna och speciellt bevaka lärarnas intressen inom båda avtalen.

Det som barnträdgårdslärarna ännu väntar på är förhandlingarna om vilket avtal vi skall höra till – vi själva hoppas och önskar att vi blir förflyttade från AKTA till UKTA. Detta blir aktuellt i samband med landskapsreformen.

I slutet av mars ordnades en demonstration på Narinken i Helsingfors för bättre barnträdgårdslärarlöner. Medborgarrörelsen som kallar sig ”Ei leikkirahaa” (ungefär Inga leksakspengar). Rörelsen startade efter nyheten om att kommunerna i huvudstadsregionen har kommit överens om att hålla barnträdgårdslärarnas löner nere på samma nivå. Ett bra initiativ som lyft upp och gett synlighet barnträdgårdslärarnas viktiga arbete.

Trots många positiva saker så är bl.a. den ökande arbetsmängden – speciellt för föreståndarna, den dåliga inomhusluften i många fastigheter och stress i samband med förändringar mycket bekymmersamt. I Arbetslivsbarometern som OAJ utför vartannat år, senast 2017 kan du bekanta dig med resultaten och förslag till åtgärder http://www.oaj.fi/cs/oaj/OAJ%20och%20arbetslivsbarometern

Önskar alla god fortsättning på våren!

Christel Sandell

Btl sektionens ordförande

Varhaiskasvatuksessa tapahtumarikas kevät

Aurinko paistaa ja lumikinokset sulavat. Tänään näin kevään ensimmäiset kurjet. Kevät on saapunut!

Varhaiskasvatukselle on esitetty uutta lakiehdotusta, ja sen odotetaan astuvan voimaan 1.8.2018 alkaen. Lakiesitys on suuri askel kohti laadun ja varhaiskasvatuksen vahvistamista osana koulutusjärjestelmää. Laissa esitetään selvä tavoite, jonka mukaan kasvatustieteen koulutuksen saaneiden lastentarhaopettajien roolia vahvistetaan. Myös henkilöstörakennetta selvennetään. Jokaisessa lapsiryhmässä on oltava ainakin yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Lakiesityksessä korostetaan johtamista/johtajuutta – työtä, josta on tullut mm. uusien pätevyysvaatimusten vuoksi yhä vaativampaa. Valitettavasti kaikkia asioita ei ole käsitelty lakiesityksessä. Esimerkiksi erityisopetus on jäänyt käsittelyn ulkopuolelle. Myös varhaiskasvatuksen käsitettä tulisi selventää.

Tänä vuonna on järjestetty kaksi vaalia: OAJ:n sekä BTLF:n vaalit. OAJ Pohjanmaalla oli runsaasti ehdokkaita molemmissa vaaleissa, ja heitä tuli myös valituiksi molemmissa vaaleissa. Valtuustotyöllä on suuri merkitys sekä alueelle että ammattikunnalle. Onnea kaikille valituille!

KVTES:ssa on pidetty sopimusneuvotteluita, ja ennen sopimukseen pääsemistä ehdittiin jopa antaa lakkovaroitus ja kieltää ylityöt. Neuvottelutuloksen mukainen sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä toteutetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Seuraavaksi tulee 1.1.2019 paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja 1.4.2019 vielä yhden prosentin yleiskorotus. Neuvotteluosapuolet ovat lisäksi sopineet paikalliseen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta.

Varhaiskasvatuksen palkkahinnoittelua (KVTES, liite 5) on muutettu. Myös lastentarhanopettajien työajan suunnittelua koskevaa määräystä on päivitetty ja lisätty 8 prosentista 13 prosenttiin. Määräykset astuvat voimaan toukokuussa 2018.

On tärkeää seurata paikallisia neuvotteluita ja valvoa etenkin opettajien etuja molemmissa sopimuksissa.

Lastentarhanopettajat odottavat edelleen neuvotteluita siitä, minkä sopimuksen piiriin he tulevat kuulumaan ­– itse toivomme, että meidät siirrettäisiin KVTES:stä OVTS:iin. Asia tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen yhteydessä.

Maaliskuun lopussa Helsingin Narinkkatorilla järjestettiin mielenilmaus lastentarhanopettajien palkkojen korotuksesta. Kansalaisliike kutsuu itseään nimellä ”Ei leikkirahaa”. Liike aloitti toimintansa sen jälkeen, kun pääkaupunkiseudun kunnat olivat päättäneet pitää lastentarhanopettajien palkat samalla tasolla. Mielenilmaus oli hyvä aloite, joka nosti esiin lastentarhanopettajien tärkeän työn ja lisäsi sen näkyvyyttä.

Monista positiivisista asioista huolimatta, muun muassa etenkin päiväkodinjohtajien lisääntynyt työmäärä, monien kiinteistöjen huono sisäilma ja muutosten aiheuttama stressi ovat erittäin rasittavia asioita. OAJ:n joka toinen vuosi toteuttamassa työolobarometrissä voit tutustua tuloksiin ja toimenpide-ehdotuksiin https://www.oaj.fi/cs/oaj/OAJn%20tyoolobarometri%20

Toivotan kaikille hyvää kevään jatkoa!

Christel Sandell

Lastentarhanopettajien jaoston puheenjohtaja

Vuosityöajalla voidaan rajoittaa opettajien työtaakkaa

Maanantai 12.3.2018 klo 21:43 - Kari Nieminen puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

OAJ:n hallitus hyväksyi tammikuun lopulla kokeilusopimuksen, jonka perusteella on mahdollista aloittaa vuosityöajan kokeilu muutamien kaupunkien tietyissä kouluissa aikaisintaan elokuussa 2018. OAJ Pohjanmaan alueella Vaasa on ilmaissut halukkuutensa lähteä kokeiluun mukaan. Kokeilusopimus on voimassa enintään kolme lukuvuotta vuosina 2018-2021.

Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1520 tuntia. Kokeilulla ei rajoiteta nykyisiä opetustuntimääriä, ja siten työaika ja vastaavasti palkka voivat olla sopimuksen perustasoa korkeammat.  Lomiin tai oppitunnin pituuteen ei kokeilulla puututa.

Työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidottua työaikaa ovat esim. opetus- ja kasvatustyö, koulutuspäivät, kokoukset ja tiimityöt, vanhempainvartit/arviointikeskustelut ja opetuksen yhteissuunnittelu. Sitomattomaan työaikaan kuuluvat mm. oman opetuksen suunnittelu ja arviointi. Sitomattoman työajan määrä vuosityöajasta on ensimmäisenä vuonna 25 % - 40 %, minkä jälkeen sitomatonta työaikaa tulee olla vähintään 25 %. 

Moni miettii, väheneekö sitomaton työaika toisesta kokeiluvuodesta lukien ilman mitään rajoituksia. Tätä varten paikallisyhdistys neuvottelee ja valmistelee yhdessä työnantajan kanssa ns. paikallisen käyttöjärjestelmän. Käyttöjärjestelmän tarkoituksena on tunnistaa ne periaatteet, joiden avulla jokaiselle opettajalle tehdään työsuunnitelma kullekin lukuvuodelle erikseen. Kunkin opettajan kohdalla mietitään mm. millä tavoin työaikaan vaikuttaa oppilasmäärä ja oppilaiden tarpeet (esim. tehostetun tuen oppilaat), opettajan kokemus (nuori opettaja tarvitsee monesti enemmän aikaa suunnitteluun) ja oppiaineen/opetuksen luonne (esim. arviointiin tarvittava aika vaihtelee opettajittain). Nämä kaikki vaikuttavat opettajan sitomattoman työajan määrään.

Miksi vuosityöaikaa halutaan kokeilla? Eräs peruste on opettajan työtehtävien lisääntyminen ilman siihen osoitettua resurssia. Vuosityöaikakokeilussa jokaisen opettajan tehtävät ja työt suunnitellaan ja resursoidaan etukäteen koko lukuvuodeksi. Muita tehtäviä ei tehdä, jollei suunnitelmaa muuteta ja työnantaja osoita siihen resurssia.

Vuosityöaika voisi olla osaratkaisu opettajatyön kuormittavuudelle. Vuosityöaika ei toimi ilman opettajan tekemää työajan seurantaa, jonka avulla voitaneen osoittaa toteen olettama, että opettajat tekevät jo tällä hetkellä paljon sellaista työtä, mistä ei ole sopimuksella suoraan sovittu. Työajan seuranta on kokeilun onnistumisen kulmakivi.

Uupuminen uhkaa opettajia, toteaa OAJ:n varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen Opettaja-lehden (5/2018) kirjoituksessaan. Hänen mukaansa uupuvia opettajia yhdistää ainakin kolme tekijää: opettajien ylivahva työmoraali, työnantajan ylhäältä alas käskyttäen tapahtuva opetuksen ja toimintakulttuurin muutokset sekä se, että työnantaja ei tunnu arvostavan opettajien työtä.

Suuria muutoksia on tapahtunut niin perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessa. Uudet opsit, laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet, sähköiset ylioppilaskirjoitukset sekä sähköisten materiaalien käyttöönotto ja tekeminen kuormittavat opettajia. Työaikaa rajaamalla ja sopimalla tehtävistä töistä etukäteen on mahdollista saada lisää palkkaa. Tai opettajan jaksamista saattaa helpottaa tieto, että opettaja on käyttänyt tiettyyn työhön suunnitellun ajan eikä häneltä voi enempää vaatia. Vuosityöaikakokeilu on mahdollisuus. Kokeilun jälkeen arvioidaan, että saadaanko vuosityöajasta pysyvä sopimusmääräys.

Lisätietoja löytyy OAJ:n sivuilta esim. oheisen linkin takaa.

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Perusopetuksen%20vuosityoaikakokeilu

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Årsarbetstiden minskar lärares arbetsbörda

I slutet av januari godkände OAJ:s styrelse ett försöksförslag där vissa skolor i några städer har möjlighet att testa årsarbetstid från och med augusti 2018. I OAJ Österbottens område har Vasa anmält intresse för försöket. Försöksavtalet gäller i högst tre läsår under åren 2018–2021.

I försöket är årsarbetstiden för en lärare i grundskolan är minst 1 520 timmar. I försöket begränsas inte antalet nuvarande undervisningstimmar, och arbetstiden och lönen kan således vara högre än grundnivån i avtalet. Försöket påverkar inte semestrarna eller lektionernas längd.

Arbetstiden delas in i bunden och obunden arbetstid. Bunden arbetstid är till exempel undervisnings- och fostringsarbete, utbildningsdagar, möten och teamarbete, föräldrasamtal/utvärderingssamtal och gemensam planering av undervisningen. I den obundna arbetstiden ingår bland annat planeringen och utvärderingen av den egna undervisningen. Den obundna arbetstidens andel av årsarbetstiden är 25–40 % under det första året. Därefter måste den obundna arbetstiden motsvara minst 25 %.

Många funderar på om den obundna arbetstiden minskar utan begränsningar från och med det andra försöksåret. Lokalavdelningen förhandlar om och bereder ett lokalt system tillsammans med arbetsgivaren. Avsikten med systemet är att identifiera de principer som tillämpas för att utarbeta en arbetsplan för varje lärare, separat för varje läsår. För varje lärare diskuteras bland annat hur elevantalet och elevernas behov (t.ex. elever med effektiverat stöd), lärarens erfarenhet (en ung lärare behöver vanligtvis mer tid för planering) och läroämnets/undervisningens art (t.ex. varierar utvärderingstiden mellan olika lärare) påverkar arbetstiden. Alla dessa faktorer påverkar mängden av lärarens obundna arbetstid.

Varför vill man prova på årsarbetstid? En motivering är att lärarnas arbetsuppgifter ökar utan att det anvisas ytterligare resurser. I försöket med årsarbetstid planeras och ges resurser för alla lärarens uppgifter och arbeten på förhand för hela läsåret. Inga andra uppgifter utförs om planen inte ändras eller om arbetsgivaren inte beviljar resurser för dessa.

Årsarbetstiden kunde vara en dellösning på det belastande lärararbetet. Årsarbetstiden fungerar inte utan att läraren följer upp sin arbetstid, och genom uppföljningen torde det vara möjligt att bevisa antagandet om att lärarna för tillfället utför mycket sådant arbete som inte direkt ingår i avtalet. Uppföljningen av arbetstiden är en förutsättning för att försöket ska vara framgångsrikt.

Lärarna hotas av utmattning, konstaterar OAJ:s vice ordförande Petri Kääriäinen i sin kolumn i tidningen Läraren (5/2018). Enligt honom har utmattade lärare åtminstone tre saker gemensamt: lärarna har en överdrivet sträng arbetsmoral, det sker förändringar i undervisningen, verksamhetskulturen beordras av arbetsgivaren och arbetsgivaren verkar inte uppskatta lärarnas arbete.

Det har skett stora förändringar i såväl den grundläggande undervisningen som i gymnasieutbildningen. Nya läroplaner, omfattande lärohelheter, elektroniska studentskrivningar och ibruktagandet och utvecklandet av elektroniskt material belastar lärarna. Genom att begränsa arbetstiden och komma överens om uppgifterna på förhand är det möjligt att få mer lön. Med tanke på lärarens krafter kan det vara lättare att veta att man använt den tid som planerats för en viss arbetsuppgift och att det inte är möjligt att kräva mer. Försöket med årsarbetstid är en möjlighet. Efter försöket görs en utvärdering om huruvida årsarbetstiden kan bli en bestående del av avtalen.

Mer information hittar du på OAJ:s sidor, till exempel via denna länk.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Perusopetuksen%20vuosityoaikakokeilu

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

 

 

Ammatillisen koulutuksen reformi astui oppilaitosten arkeen tämän vuoden alusta.

Perjantai 16.2.2018 klo 21:06 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Ammatillisen koulutuksen reformi astui oppilaitosten arkeen tämän vuoden alusta.

Alueyhdistyksen edustajat: puheenjohtaja, alueasiamies ja ”allekirjoittanut”, käynnistimme alueellamme ammatillisten oppilaitostemme opettajien tapaamiskierroksen joulukuussa 2017. Tapaamiset jatkuvat tämän vuoden aikana. Oppilaitoksien toiminta on monin eri tavoin haasteellista ja opettajien jaksaminen muutosten pyörteessä kovalla koetuksella.

Rahoitusleikkaukset, jo useampien vuosien aikana, koetaan laajalti epäoikeudenmukaisina ja koulutuksellista tasa-arvoa loukkaavana.

Ihmettelyä herättää myös reformin valmistelu, jossa on nähtävissä monia puutteita. Valmistelussa ei huomioitu riittävästi yritysten tarpeita ja resursseja työpaikoilla järjestettävien oppimisjaksojen suhteen. Lähes kaikki työnantajat toivovat työssä oppijoilta perusasioiden hallintaa niin, että myös itsenäinen työskentely onnistuu. Yritykset toimivat liiketaloudellisin perustein, osaamattomalle nuorelle on haasteellista keksiä muuta kuin siivous ja järjestelytyötä. Työturvallisuus asettaa myös omat rajoitteet – vastuukysymykset turvallisesta työskentelystä työpaikoilla vaatii selkeyttämistä. Hoiva-alan opinnoissa, soveltuvuus alalle, tulisi kiireesti saattaa velvoittavaksi psykologisten testausten kautta.

Valmistelussa ei huomioitu riittävästi nuorten oppijoiden todellisia valmiuksia ja tarpeita hyvään ja yksilölliseen oppimiseen. Nuoret toivovat lukuisissa haastatteluissa opettajaa opettamaan – siis lähiopetusta. Yksi opettaja työsalissa 50 oppilaan kanssa ei todellakaan voi olla ratkaisu hyvään ja yksilölliseen oppimiseen!

Onko ammatillisen koulutuksen tutkinnolla mahdollisuus hakeutua esim. AMK-opintoihin? Onko AMK-opinnoista selviytyminen mahdollista? Huolestuttavaa kehitystä ennustaa moni. Tämä olisi laajemman arvokeskustelun paikka.

Viimeksi leikatun 200 miljoonan euron palauttaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjille toisi mahdollisuudet selviytyä investoinneista, riittävistä opetusresursseista ja tukitoimista. Se helpottaisi työvoimapulaa ja antaisi konkretiaa tavoitella osaamistason parantamista kohti maailman osaavinta kansakuntaa. Tulevissa eduskuntavaaleissa tulemme tästä asiasta muistuttamaan.

Sopimusneuvottelut ovat edenneet hienosti – kiitos neuvottelijoille. Ammatillisille opettajille sopimus tuo palkan korotukset ja vuosityöajan palkanmaksun perusteeksi. Vuosityöaika otettaneen käyttöön vaiheittain seuraavien vuosien aikana. OAJ ja siihen kuuluvat opettajajärjestöt tulevat järjestämään koulutusta ja informaatiota asiasta.

OAJ valtuusto valitaan jäsenvaalien tuloksena nyt helmikuun - maaliskuun aikana. Toivon aktivoitumista vaalien suhteen. Kirjaudu oman jäsenkorttisi avulla OAJ:n internet sivuilla ja seuraa tiedotteita oman opettajayhdistyksen taholta. Vaalit toteutetaan sähköisesti ja AO: laiset ja TOOL: set pitävät myös perinteiset uurnavaalit. Tarkemmat tiedot saat omalta opettajayhdistykseltäsi.

OAJ Pohjanmaan alueella on kolme oman alueemme ammatillista ehdokasta. Asiasta tarkemmin OAJ Pohjanmaan juuri ilmestyneestä vaalilehdessä.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Yrkesskolreformen en del av vardagen vid årsskiftet


I december 2017 inledde lokalföreningens representanter; ordföranden, regionombudet och undertecknad, träffar med yrkesskolornas lärare i vår region. Träffarna fortsätter även i år. Skolornas verksamhet är på många sätt en utmaning och förändringarna tär hårt på lärarnas krafter.

De nedskärningar i finansieringen som pågått redan i flera år upplevs som orättvisa och som en skymf mot en jämlik utbildning.

Även beredningen av reformen har väckt förundran eftersom man kan se många brister. I beredningen beaktas inte företagens behov och resurser tillräckligt när det gäller praktikperioder på arbetsplatserna. Nästan alla arbetsgivare önskar att praktikanterna ska klara av grundläggande uppgifter så att de också kan arbeta självständigt. Företagen fungerar på affärsekonomiska grunder och för en okunnig ung person är det svårt att hitta på något annat än städning och liknande uppgifter. Även arbetssäkerheten ställer sina egna begränsningar – ansvarsfrågor om säkert arbete på arbetsplatserna bör förtydligas. I studier inom omsorgsbranschen borde utredningar om lämpligheten för branschen snabbt bli obligatoriska genom tester.

De ungas verkliga beredskap och behov för ett bra och individuellt lärande beaktades inte tillräckligt i beredningen. I åtskilliga intervjuer har det framkommit att de unga önskar att läraren skulle undervisa på plats och ställe – det vill säga att det ordnas närundervisning. En lärare tillsammans med 50 elever i en arbetssal kan verkligen inte vara en lösning för ett bra och individuellt lärande!

Har en person med en yrkesexamen möjlighet att söka till exempel till yrkeshögskolestudier? Är det möjligt att klara av studierna? Många förutspår en oroande utveckling och här skulle det finnas skäl att inleda en mera omfattande värdediskussion.

Att betala tillbaka de senaste nedskärningarna på 200 miljoner euro till arrangörerna av yrkesutbildning skulle ge en möjlighet att klara av investeringar, att erbjuda tillräckliga undervisningsresurser och att vidta stödåtgärder. Det skulle underlätta bristen på arbetskraft och erbjuda konkreta lösningar för att förbättra kompetensnivån på vägen mot världens mest kunniga folk. Detta är något vi kommer att påminna om under det kommande riksdagsvalet.

Avtalsförhandlingarna har framskridit fint – tack till förhandlarna. För yrkesskollärarna ger avtalet en löneförhöjning och lönen kommer att basera sig på årsarbetstiden. Avsikten är att årsarbetstiden ska tas i bruk i etapper under de följande åren. OAJ och dess lärarorganisationer kommer att ordna utbildning och information om frågan.

OAJ:s fullmäktige utses genom ett medlemsval i februari–mars. Jag önskar att medlemmarna deltar aktivt i valet. Med hjälp av ditt medlemskort kan du logga in på OAJ:s webbsidor och följa med meddelanden från din egen lärarförening. Valet sker elektroniskt och yrkesskollärarna (AO) och lärarna inom teknik och trafik på yrkeshögskolor (TOOL) håller även ett traditionellt urnval. Mer information får du från din egen lärarförening.

I området för OAJ Österbotten finns tre representanter för yrkesutbildningen. Läs mer i OAJ Österbottens nyligen utkomna valtidning.

Antti Ylinen, yrkesskollärarnas sektion, ordförande

Syksyn satoa joulun kynnyksellä

Keskiviikko 20.12.2017 klo 11:34 - Kari Nieminen, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Syksyn aikana OAJ:n edustamassa kentässä on keskusteltu mm. varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta, oppivelvollisuuden pidentämisestä ja perusopetuksen alueellisesta tasa-arvosta, sisäilmaongelmista, uuden lukiolain valmistelusta ja ammatillisen koulutuksen myllerryksestä. Edellä olevien keskustelujen ydin kiteytyy rahoitukseen, joka on liian alhaisella tasolla vaatimuksiin nähden. 

Puheissa koulutus nähdään satsauksena tulevaisuuteen, mutta teot ovat jääneet riittämättömiksi. Valtio painii kasvavan velan kanssa, jota kukaan ei kiistä. Päättäjät eivät halua jättää kohtuutonta velkaa tuleville sukupolville. Kasvavan velan sijasta ajatus tulisi keskittää siihen, miten velka saadaan maksettua. Päättäjien tulee luoda lapsille ja nuorille riittävät edellytykset hyvälle kasvamiselle ja oppimiselle, jolloin he pystyvät kantamaan vastuun tulevaisuudessa ja rakentamaan yhteiskuntaa tuleville sukupolville. 

OAJ:n työsarkaan kuuluu resursseihin vaikuttaminen. Kuluvana vuonna on tapahtunut pienoinen käänne positiiviseen suuntaan.  Vuoden 2018 valtion talousarvio sisältää lisäsatsauksia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Ainoastaan lukiokoulutus jäi tässä vaiheessa lisämäärärahojen ulkopuolelle. Riittävillä resursseilla osaavat ja vastuuntuntoiset opettajat hoitavat oman tärkeän osuutensa yhteiskunnan rakentamisessa. 

Tiukkojen resurssien aiheuttamat ongelmat ovat kaikkien tiedossa. Konkreettisimmin tämä näkyy oppimistulosten laskemisena, syrjäytyneiden nuorten määrän kasvuna ja opettajien uupumisena. Vaateet opettajia kohtaan tuntuvat olevan välillä lähes kohtuuttomia. Tänä syksynä opettajien jaksaminen on noussut voimakkaammin keskusteluun kuin kertaakaan yli kahdenkymmenen vuoden opettajaurani aikana! 

Työuupuminen on valitettavan yleistä opettajien keskuudessa. Voisiko opettaja itse tehdä mitään jaksamista parantaakseen? Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala kannusti syksyn Varhaiskasvatuspäivillä opettajia luopumaan perfektionismista ja hellittämään stressistä. Hänen neuvojaan olivat myös työtehtävien priorisointi ja keskittyminen perustehtävään, joka on monen opettajan toive. Opettajan on hyvä olla armollinen itselleen. Kaikkea ei tarvitse eikä pidäkään tehdä sata lasissa. 

Onneksi pian koittaa ansaittu joululoma. On mahdollisuus levätä ja kerätä voimia tulevaan juuri siten kuin parhaalta tuntuu. Toivotan kaikille alueemme opettajille ja OAJ-toimijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018.

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

En tillbakablick på höstens skörd

På det fält som OAJ representerar har man under hösten diskuterat bl.a. avgiftsfri småbarnsfostran, förlängningen av läroplikten och regional jämlikhet inom den grundläggande utbildningen, problem med inomhusluft, beredningen av den nya gymnasielagen och stormen inom yrkesutbildningen. Kärnan för de ovan nämnda diskussionerna är finansieringen – den ligger på en för låg nivå med tanke på kraven.

I talen ser man på utbildning som en satsning på framtiden, men handlingarna har inte varit tillräckliga. Staten brottas med en ökande skuld, vilket ingen förnekar. Beslutsfattarna vill inte lämna kvar en oskäligt stor skuld till de kommande generationerna. I stället för själva skulden borde man koncentrera sig på hur skulden ska kunna betalas. Beslutsfattarna bör skapa tillräckliga förutsättningar för att barn och unga ska kunna växa och lära sig och kunna bära ansvaret i framtiden och bygga upp ett samhälle för kommande generationer.

I OAJ:s uppgifter ingår att påverka resurserna. Under det gångna året har det skett en liten vändning i positiv riktning. Statens budget för 2018 omfattar tilläggssatsningar ända från småbarnsfostran till högskoleutbildningen. Endast gymnasieutbildningen blev i detta skede utan tilläggsanslag. Med tillräckliga resurser kan de kunniga och ansvarstagande lärarna sköta sin egen viktiga andel av arbetet med att bygga upp samhället.

Alla känner till de problem som de strama resurserna orsakar. Mest konkret syns detta i hur man räknar inlärningsresultaten, i hur antalet utslagna ungdomar ökar och i hur lärarna blir utmattade. Kraven på lärarna känns ibland nästan orimliga. I höst har lärarnas krafter diskuterats mer än någonsin under min tjugo år långa lärarkarriär!

Utmattning i arbetet är tyvärr vanligt bland lärare. Kunde läraren själv göra något för att spara på sina krafter? På konferensen om småbarnspedagogik, Varhaiskasvatuspäivät, uppmuntrade pedagogie professor Juha T. Hakala lärarna att sluta sträva efter perfektionism och lätta på stressen. Han gav också råd om hur arbetsuppgifterna kan prioriteras och att man ska koncentrera sig på sin grunduppgift – vilket är en önskan för många lärare. Det är bra om läraren kan vara barmhärtig mot sig själv. Man kan och måste inte satsa sitt allt på alla uppgifter.

Lyckligtvis närmar vi oss det välförtjänade jullovet. Då har vi möjlighet att vila och samla krafter för det kommande året precis på det sätt som känns bäst. Jag önskar alla lärare och OAJ-aktörer i vår region en fridfull jul och ett gott nytt år 2018!

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

Ruohon juuren voima

Tiistai 12.12.2017 klo 22:04 - Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.

Ruohon juuren voima

Voimalla voidaan viitata elinvoimaan, henkiseen ja sisäiseen voimaan. Jokainen organisaatio tarvitsee voimaa, jota voidaan ammentaa juurista, kuten organisaation työntekijöistä. Uskon, että ruohonjuuritason työntekijöillä on paljon annettavaa organisaatioille, kun vain mahdollisuus annetaan – eikä toisinaan kutsuhuudoistakaan ole haittaa. Työntekijöiden äänet tuovat näkemyksiin tarvittavaa moninäkökulmaisuutta ja tietoa, jota ilman hyvätkin päätökset saattavat toteutustavoiltaan jäädä vaillinaisiksi. Yliopistoissa muun henkilökunnan, mukaan lukien opettajien äänen kuuleminen on varmistettu siten, että päättävissä elimissä on muun henkilökunnan jäsenten paikkoja. Vaasan yliopiston vaaleissa valittiin juuri jäsenet päättäviin elimiin; hallitukseen, yliopistokollegioon ja neljään akateemisen yksikön johtoryhmään.  

Vaasan yliopiston hallitukseen valittiin muun henkilöstön edustajaksi Janne Koljonen, jolla on pitkä kokemus niin tutkimus- kuin opetustehtävistä tekniikan yksikössä. Yliopistokollegioon muu henkilökunta sai kolme varsinaista ja kolme varajäsentä. Vaasan yliopiston opetusalanyhdistyksen VYLL ry:n Tony Nyström valittiin yliopistokollegioon varsinaiseksi jäseneksi ja Suvi Isohella varajäseneksi. Lisäksi markkinoinnin ja viestinnän akateemiseen yksikköön edustajaksi valittiin Suvi Isohella ja tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemiseen yksikköön Hannu K. Niinimäki. Valinnat ovat alustavia, ja yliopistokollegio vahvistaa valinnat loppuvuodesta.  

Näistä elimistä erityisesti hallituksessa pohditaan strategisia ratkaisuja. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu muun muassa siitä, säilyykö Vaasan yliopisto itsenäisenä yliopistona. Kuten rehtori Jari Kuusisto Yle Pohjanmaan 16.11.2017 järjestämässä keskustelutilaisuudessa sanoi, tavoitteet on asetettu korkealle: tarvitaan strategian mukaista, profiloitunutta tutkimusta. Huippututkimus ei synny ilman huippututkijoita, eikä niiksi kukaan synny itsestään. Itse näen, että matkallamme huippuyliopistoksi tärkeää on mm. huolehtia siitä, että jokaisella yliopiston opiskelijalle on riittävät tietotaidot kielistä ja tukea erilaisten tutkimusprojektien loppuun saattamiseksi. Tämä koskee myös jatko-opiskelua, jolloin vaatimukset kasvavat ja on pystyttävä tuottamaan kansallisia ja kansainvälisten julkaisuja erilaisiin foorumeihin ja yleisöille. 

Opettajuuden ydintä on opiskelijalähtöisyys, jolla tarkoitan, että tehtävämme on mahdollistaa laadukas oppiminen. Aina tämä ei tarkoita opiskelijan miellyttämistä. Tietyt tiedot ja taidot on vaadittava, koska haluamme pitää koulutuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta kiinni. Kenties opettajan sitoutumista juuri opiskelijaan ja opiskelijan saamaan oppiin ei aina ymmärretä. Opettajaa voi hyvinkin ahdistaa se, että työtä kasaantuu liikaa eikä työtään pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Tämä ahdistus ei ole kuitenkaan yksittäisen opettajan vastuulla. Siitä kantaa osansa myös työnantajamme yliopisto sekä päärahoittaja valtio. Toivomme, että pian koittaa aika, jolloin ymmärretään kannustavan palkkauksen ja työuran merkitys. 

Opetusala on tiivis yhteisö, ja yliopiston opettajilla on roolinsa myös OAJ:ssa. Kauttamme OAJ saa tietoa, mitä yliopistossa tapahtuu. Moni asia tuntuu polarisoituvan nyky-yhteiskunnassa ja mediassa. Arvoristiriitojen melskeessä tarvitaan tukijalkoja, joihin nojata ja jollaisia tiede ja tutkimus tarjoavat. Olemme iloisia, että OAJ:ssa korostetaan tutkimusta ja tieteen merkitystä. Tieteelliset lähestymistavat ja teorian ovat kaiken opettajuuden taustalla Suomessa, jossa opettajat ovat korkeakoulun käyneitä opetusalan ammattilaisia. Vaikka yhteys yksittäisestä opettajasta saattaa tuntua ohuelta, se on luotu jo opintojen aikana, sillä muutokset ajattelussa ohjaavat yksilön työtä ja lähestymistapoja. Yliopistoissa työskentelevät opettajat (ja moni muukin opetusalalla toimiva) ovat mukana pitämässä tiedettä elävänä ja siirtämässä tietotaitoaan opiskelijoille. Olkaamme ylpeitä opettajuuden tieteellisestä pohjasta ja vaalikaamme sitä! 

Heli Katajamäki

OAJ Pohjanmaa, varapj.

YLL-jaosto, pj.

Kraften på gräsrotsnivå

Med kraft kan man hänvisa till livskraft, till psykisk och inre kraft. Varje organisation behöver kraft från gräsrotsnivån, till exempel från organisationens anställda. Jag tror att de anställda på gräsrotsnivå har mycket att ge organisationen, bara de får en möjlighet till det – ibland skadar det inte heller med en inbjudan. De anställdas röster tillför ett mångsidigt perspektiv på åsikterna och ger information utan vilken även goda beslut kan fattas på bristfälliga grunder. På universiteten har man försäkrat sig om att de anställdas, och även lärarnas, röster blir hörda genom att erbjuda platser för de övriga anställda i organisationens beslutande organ. På Vasa universitet valdes nyligen medlemmar till de beslutande organen; till styrelsen, universitetskollegiet och till ledningsgrupperna för de fyra akademiska enheterna.

Till Vasa universitets styrelse valdes Janne Koljonen som representant för de övriga anställda. Koljonen har en lång erfarenhet av både forsknings- och undervisningsuppgifter på enheten för teknik. I universitetskollegiet fick de övriga anställda tre ordinarie medlemmar och tre ersättare. Tony Nyström från Vasa universitets förening för undervisningsbranschen VYLL ry valdes till ordinarie medlem i universitetskollegiet och Suvi Isohella till ersättare. Suvi Isohella valdes också till representant på den akademiska enheten för marknadsföring och kommunikation. Hannu K. Niinimäki valdes till representant på den akademiska enheten för innovativt ledarskap. Valen är preliminära och de fastställs av universitetskollegiet i slutet av året.

Av dessa organ är i synnerhet styrelsen det organ där man funderar på strategiska lösningar. Den senaste tiden har man i offentligheten diskuterat bland annat om huruvida Vasa universitet kommer att bevaras som ett självständigt universitet. Under en diskussion som ordnades av Yle Pohjanmaa 16.11.2017 konstaterade rektor Jari Kuusisto att målen har ställts upp högt: det behövs profilerad strategienlig forskning. Toppforskning uppstår inte utan toppforskare, och ingen blir en sådan av sig själv. Jag själv anser att det på vägen mot ett toppuniversitet är viktigt att bland annat se till att varje studerande på universitetet har tillräckligt med kunskaper i språk och får tillräckligt med stöd för att slutföra olika forskningsprojekt. Detta gäller även forskarstudier där kraven ökar och man måste kunna producera nationella och internationella publikationer i olika forum och för olika publiker.

Kärnan för lärarens arbete är att utgå från den studerande, med vilket jag menar att det är vår uppgift att möjliggöra en högkvalitativ inlärning. Det här innebär inte alltid att man ska vara de studerande till lags. Man ska kräva vissa kunskaper och färdigheter eftersom vi vill hålla fast vid kvaliteten och jämställdheten i utbildningen. Kanske förstår man inte alltid lärarens engagemang för den studerande och dennas kunskaper. Läraren kan mycket väl känna ångest över att arbetsbördan blir för tung och att man inte klarar av att utföra sitt arbete så väl som man skulle vilja. Denna ångest ligger däremot inte endast på den enskilda lärarens ansvar. Ansvaret delas med vår arbetsgivare universitetet och med staten som är vår huvudsakliga finansiär. Vi hoppas att man snart ska börja förstå betydelsen av en sporrande lönesättning och arbetskarriär. 

Undervisningsfältet är en tät gemenskap och universitetets lärare har också en roll i OAJ. Genom oss får OAJ information om vad som händer på universitetet. Många frågor ser ut att polariseras i dagens samhälle och i medierna. I tumultet av värdekonflikter behövs stödpelare som man kan stöda sig mot och som erbjuds av vetenskapen och forskningen. Vi är glada över att man i OAJ framhäver betydelsen av forskning och vetenskap. Vetenskapliga tillvägagångssätt och teorier ligger som grund för allt lärarskap i Finland, där lärarna har en högskoleutbildning i undervisningsbranschen. Även om kontakten kan kännas skör för en enskild lärare, skapas den redan under studietiden. Förändringar i tankesätten styr också individens arbete och tillvägagångssätt. De lärare som arbetar på universiteten (och många andra inom undervisningsbranschen) deltar i arbetet med att hålla vetenskapen vid liv och överföra sina kunskaper till de studerande. Låt oss vara stolta över lärarskapets vetenskapliga grund och värna om den!

Heli Katajamäki

OAJ Österbotten, vice ordförande

universitetslärarnas sektion, ordförande.

Överblick av aktuella händelser inom småbarnspedagogiken

Tiistai 24.10.2017 - Christel Sandell

Småbarnspedagogiken utgör grunden för vårt utbildningssystem. De första levnadsåren har konstaterats ha stor betydelse för barnets lärande och hela livet. De nya grunderna och de lokala planerna togs i bruk 1.8 2017 i hela landet. Lagen och grunderna tryggar barnets rätt till en individuell plan för småbarnspedagogik. Barnets plan för småbarnspedagogik här väckt många diskussioner – vem som skall göra den. I lagen står det att en barnträdgårdsläraren ansvarar för uppgörandet av den och tyvärr kan detta tolkas på olika sätt. Men eftersom det pedagogiska kunnandet poängteras kan det inte vara någon annan än en barnträdgårdslärare som tillsammans med föräldrarna gör barnets plan.

Ett utmärkt stödmaterial finns på här

Varhaiskasvatuksen tiekartta – en utredning gjord av Kirsti Karila, Tuomas Kosonen och Satu Järvenkallas har kommit med förslag om hur man kunde utveckla småbarnspedagogiken fram till år 2030. Förslagen gäller hur man kunde höja deltagarfrekvensen inom småbarnspedagogiken, personalstrukturen, -storleken samt utvecklandet av behörighet och kompetens. Förslaget överräcktes till undervisningsminister Sanni Grahn-Laasonen den 29 juni. I utredningen rekommenderas bl.a. att man permanent höjer antalet barnträdgårdslärarexamina vid universiteten och ordnar särskild finansiering. Det råder stor brist på universitetsutbildade barnträdgårdslärare och specialbarnträdsgårdslärare.
Vidare önskar man att lagen om småbarnspedagogik uppdateras och samtidigt även personalstrukturen och yrkesbeteckningarna. Många saker saknas dock i utredningen bl.a. ledarskapet inom småbarnspedagogiken och specialundervisningen.

En av höstens största utmaningar är barnträdgårdslärarnas avtal. Arbets- och kollektivavtal är de enda saker som skiljer barnträdgårdslärare från andra lärare. Barnträdgårdslärarna hör nu till samma avtalsgrupp som tex personal inom social och hälsovårdsverket.
Tiden för att rätta till situationen är nu. Detta innebär att barnträdgårdslärarna flyttas till lärarnas tjänstekollektivavtal ( från AKTA till UKTA ).
Glädjande nog kunde vi tal del av Tilläggssatsningar på kunskap och utbildning som är att vänta under 2018. Tilläggsfinansieringen som man kommit överens om under manglingen riktas till att stärka grundskolans jämlikhet, ett försök med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar, sänkta klientavgifter inom småbarnspedagogiken, till att motarbeta arbetslöshet bland ungdomar, till grundforskning samt till yrkeshögskolornas forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet.

Från och med den 1 januari 2018 sänks klientavgifterna inom småbarnspedagogiken med 70 miljoner euro. De sänkta avgifterna gäller små- och medelinkomsttagare och syskonrabatten för det andra barnet i familjen höjs med 50 procent. Den avgiftsfria småbarnspedagogiken utvidgas till att omfatta 6 700 nya familjer. Kommunerna kompenseras för minskningen av intäkterna. 5 miljoner euro riktas under 2018 till att öka antalet studieplatser vid universitetens barnträdgårdslärarutbildningar.
Regeringen kör under 2018-2019 tillsammans med villiga kommuner igång ett omfattande försök med avgiftsfri småbarnspedagogisk verksamhet för femåringar. 5 miljoner euro i statsfinansiering används för försöket.

Tusen nya nybörjarplatser inom universitetens barnträdgårdslärarutbildning var septembermånads glädjande nyhet från Undervisnings och kulturministeriet. Ökningen sker åren 2018-2021 med hjälp av ett anslag på 28 miljoner euro.
Projektet ( BTLF, Kommunförbundet och Riksdagen  )riksdagsmännen läser saga på daghemmen som genomfördes i slutet av augusti var en lyckad satsning av alla parter. Småbarnspedagogiken lyftes fram genom olika diskussioner som berörde just ens egna daghem och kommun.

”.........det är kamp för samma framtid och tro på samma mål som gör att man kan säg’, man hör ihop.”      Mikael Wiehe


Christel Sandell
Specialbarnträdgårdslärare
Barnträdgårdslärarsektionens ordförande

Katsaus ajankohtaisiin tapahtumiin varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme perusta. Ensimmäisillä elinvuosilla on todettu olevan suuri merkitys lapsen oppimiselle ja koko elämälle. Uudet perusteet ja paikalliset suunnitelmat otettiin käyttöön koko maassa 1.8.2017 alkaen. Lain ja perusteiden avulla turvataan lapsen oikeus yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on herättänyt paljon keskustelua siitä, kuka sen laatii. Laissa sanotaan, että vastuu laatimisesta on lastentarhanopettajalla, mutta tämä voidaan valitettavasti tulkita eri tavoin. Laissa painotetaan kuitenkin pedagogista osaamista, mikä tarkoittaa sitä, ettei lapsen suunnitelmaa voi laatia kukaan muu kuin lastentarhanopettaja yhdessä vanhempien kanssa.

Erinomainen tukiaineisto löytyy osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/varhaiskasvatus

Kirsti Karilan, Tuomas Kososen ja Satu Järvenkallaksen laatimassa Varhaiskasvatuksen tiekartta -selvityksessä esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen kehittämisestä vuoteen 2030 mennessä. Ehdotukset koskevat osallistujamäärän lisäämistä varhaiskasvatuksessa, henkilöstörakennetta ja -määrää sekä pätevyyden ja osaamisen kehittämistä. Ehdotus luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 29. kesäkuuta. Selvityksessä suositellaan muun muassa, että lastentarhanopettajien tutkintojen määrää lisätään pysyvästi yliopistoissa ja että tähän järjestetään erityistä rahoitusta. Yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista ja erikoislastentarhanopettajista on suuri pula. Lisäksi toivotaan, että varhaiskasvatuslakia päivitettäisiin yhdessä henkilöstörakenteen ja ammattinimikkeiden kanssa. Selvityksestä puuttuu kuitenkin monia asioita. Siinä ei esimerkiksi käsitellä varhaiskasvatuksen johtamista ja erityisopetusta.

Yksi syksyn suurimmista haasteista on lastentarhanopettajien sopimukset. Työ- ja työehtosopimukset ovat ainoat asiat, jotka erottavat lastentarhanopettajat muista opettajista. Lastentarhanopettajat kuuluvat nyt samaan sopimusryhmään kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysviraston henkilökunta. Nyt on tullut aika korjata tilanne siirtämällä lastentarhanopettajat opettajien virkaehtosopimukseen (KVTES:sta OVTES:iin).

Iloksemme saimme kuulla osaamiseen ja koulutukseen vuonna 2018 tulevista lisäpanostuksista. Lisärahoituksesta sovittiin hallituksen budjettiriihessä, ja se suunnataan peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen, nuorisotyöttömyyden torjuntaan, perustutkimukseen sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

1. tammikuuta 2018 alkaen varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Alennetut maksut koskevat pieni- ja keskituloisia ja toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Syyskuussa saimme iloita Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta, jonka mukaan yliopistojen lastentarhanopettajakoulutukseen lisätään tuhat uutta opiskelijapaikkaa. Lisäys toteutetaan vuosina 2018–2021, ja siihen on myönnetty 28 miljoonan euron määräraha.

Elokuun lopussa toteutettiin hanke, jossa kansanedustajat lukivat satuja päiväkodeissa (LTOL, Kuntaliitto ja Eduskunta). Hanke oli onnistunut kaikkien osapuolten osalta. Varhaiskasvatus nostettiin esiin erilaisten juuri omaa päiväkotia ja kuntaa koskevien keskustelujen kautta.

Christel Sandell
Erikoislastentarhanopettaja
Lastentarhanopettajien jaoston puheenjohtaja

Blogi

Sunnuntai 13.8.2017 klo 20:40 - Kari Nieminen, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Koulujen alkaminen palauttaa tutun rytmin oppilaiden ja opettajien arkeen. Lukuvuoden alkaessa 1,1 miljoonan lapsen ja nuoren tie vie kouluihin ja oppilaitoksiin. Heidän lisäkseen on satojatuhansia lapsia, jotka suuntaavat kulkunsa varhaiskasvatuksen pariin. Voidaankin sanoa, että koulujen alkaminen koskettaa lähes jokaista perhettä Suomessa.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty maailman parhaana vielä kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Valitettavasti lähes kymmenen vuoden taloudellinen lama ja sen tuomat suuret leikkaukset läpi koulutuskentän ovat vaikeuttaneet laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista. Viime vuosina leikkausten kohteena ovat olleet erityisesti korkeakouluopetus sekä toisen asteen ammatillinen koulutus. Leikkauksitta eivät ole säästyneet muutkaan koulutusasteet.

Asiantuntijat ovat laajasti huolissaan koulutuksesta ja sen rahoituksesta. Tällä viikolla tuore talousnobelistimme Bengt Holmström esitti huolensa erityisesti korkeakoulutettujen vähenevästä osuudesta nuorissa aikuisissa. Hän toteaakin omasta sukupolvestaan, että ”meidän vanhempamme sotivat ja me olemme nauttineet niistä eväistä ja syömme seuraavan sukupolven eväät”. Tämä on kovaa puhetta, mutta viisasta. Koulutuksessa tulevaisuutta rakennetaan tänään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä otti myös kantaa koulutusleikkauksiin. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi edelleen löytää lisää rahaa innovaatiojärjestelmään ja koulutukseen budjetin sisältä.

Onneksi pieniä positiivisia signaaleja on näkyvissä. Maan hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuussa, että kasvatukseen ja koulutukseen satsataan lisärahaa. Valtionvarainministeriö ehdottaa valtion talousarvioon, että peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen myönnettäisiin 15 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2018. Rahat ovat pieniä verrattuna aiempien vuosien leikkauksiin, mutta suunta on oikea. 

Suotavaa olisi, että myös tuoreet kuntapäättäjät seuraisivat hallituksen esimerkkiä. Satsauksen kohteita kunnissa on riittämiin. Elokuun alusta lukien jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joiden laadinnasta vastaavat lastentarhanopettajat. Monissa kunnissa lapsiryhmissä on vain yksi opettaja. Kunnilla olisi mahdollisuus panostaa varhaiskasvatukseen palkkaamalla kaksi opettajaa per ryhmä, jolla mahdollistettaisiin yhä laadukkaampi pedagoginen varhaiskasvatus. 

Perusopetus vaatisi panostusta. Tutkimusten mukaan perusopetuksen tasa-arvo on rappeutumassa. Hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden ero on kasvanut huolestuttavasti. Yhä useampi oppilas ei saavuta jatko-opinnoissa vaadittavaa vähimmäisosaamista. Myös erot maan eri alueiden välillä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudun ja yleisesti kaupunkiseutujen eduksi. Aiemmin oppilaiden sosioekonominen tausta (vanhempien koulutustaso, työ ja toimeentulo) ei ole vaikuttanut oppimistuloksiin. Tällä mittarilla Suomi on vajonnut OECD:n tilastossa huipulta keskikastiin. Lisäksi pojat ovat yhä kasvavana enemmistönä heikosti menestyvien oppilaiden joukossa. 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönoton lisäksi lukiokoulutusta ollaan uudistamassa kuluvana lukuvuonna ja ammatillinen reformi astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Siis muutosta ja uudistusta toisen perään, jotka vaativat paljon lapsilta, nuorilta ja opettajilta. 

Kaikkien muutosten keskiössä tulisi olla lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen tukeminen. Jokainen koulupäivä on ainutlaatuinen niin pienelle kuin isolle oppijalle, missä ei voi palata ajassa taaksepäin. Tässä hetkessä tulee luoda parhaat mahdolliset edellytykset kasvamiselle ja oppimiselle. Tämä on uusien päättäjien syytä pitää mielessään, kun kunnissa tehdään kasvatukseen ja opetukseen liittyviä päätöksiä. Päätösten positiiviset vaikutukset näkyvät monesti vasta vuosikymmenten päässä, mutta negatiiviset paljon nopeammin. Päättäjien katse pitää olla riittävän pitkällä tulevaisuudessa. 

Työntäyteinen vuosi on tiedossa niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin edunvalvontatöissä. Toivotan kaikille OAJ Pohjanmaan opettajille hyvää alkanutta syksyä ja jaksamista työhön. 

Kari Nieminen, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Då skolorna börjar återställs den bekanta rytmen i elevernas och lärarnas vardag. Vid terminsstarten går 1,1 miljoner barns och ungas väg till skolor och läroinrättningar. Utöver dem börjar hundratusentals barn inom småbarnspedagogiken. Man kan säga att skolstarten berör nästan varje familj i Finland.

Ännu i början av årtiondet ansågs det finländska skolsystemet vara det bästa i världen. Tyvärr har den nästan tio år långa ekonomiska recessionen, och de stora nedskärningar som den inneburit på hela skolfältet, gjort det svårare att erbjuda en högkvalitativ fostran och utbildning. Under de senaste åren har i synnerhet högskoleundervisningen och yrkesutbildningen på andra stadiet varit mål för nedskärningarna. De övriga utbildningsstadierna har inte heller klarat sig utan nedskärningar.

Experterna är mycket oroade över utbildningen och dess finansiering. Under veckan uttryckte vår färska nobelpristagare i ekonomi Bengt Holmström sin oro över den minskande andelen högskoleutbildade bland unga vuxna. Om sin egen generation konstaterar Holmström att ”våra föräldrar krigade och vi har njutit av färdkosten och äter upp följande generations tillgångar”. Det här är hårda men kloka ord. Inom utbildningen bygger man framtiden i dag. Vesa Vihriälä som är verkställande direktör vid Näringslivets forskningsinstitut har även tagit ställning till nedskärningarna inom utbildningen. Enligt honom borde regeringen fortfarande hitta mer pengar till innovationssystemet och utbildningen från budgeten.

Lyckligtvis kan vi även se små positiva ljusglimtar. Vid sin halvtidsöversyn i april beslutade regeringen att satsa mer pengar på fostran och utbildning. Finansministeriet föreslår att man skulle bevilja ett 15 miljoners tilläggsanslag i budgeten för att förstärka likvärdigheten inom grundskolan och för att förnya yrkesutbildningen under 2018. Det handlar om små summor jämfört med de senaste årens nedskärningar, men vi är på väg i rätt riktning.

Det skulle vara bra om även de färska kommunbeslutfattarna skulle följa regeringens exempel. I kommunerna finns det gott om objekt som man kan satsa på. Från och med början av augusti gör man upp en personlig plan för småbarnsfostran för alla barn i dagvården tillsammans med deras föräldrar. Barnträdgårdslärarna ansvarar för att göra upp dessa planer. I många kommuner finns det bara en lärare i barngrupperna. Kommunerna skulle ha möjlighet att satsa på småbarnsfostran genom att anställa två lärare per grupp och på så sätt erbjuda en allt mer högkvalitativ pedagogisk småbarnsfostran.

Den grundläggande undervisningen är i behov av satsningar. Enligt undersökningarna håller jämlikheten inom den grundläggande undervisningen på att försämras. Skillnaden mellan elever som klarar sig bra och elever som klarar sig dåligt har ökat i oroväckande grad. Allt fler elever uppnår inte de grundläggande kunskaper som förutsätts i de fortsatta studierna. Även skillnaderna mellan olika regioner i landet har ökat, till huvudstadsregionens och stadsregionernas fördel. Tidigare har elevernas socioekonomiska bakgrund (föräldrarnas utbildningsnivå, arbete och inkomster) inte påverkat inlärningsresultaten. Med detta mått mätt har Finland sjunkit från toppen till en medelnivå i OECD:s statistik. Dessutom ökar andelen pojkar bland dem som klarar sig sämre.

Förutom att man tar i bruk läroplanerna för småbarnsfostran och den grundläggande undervisningen ska även gymnasieutbildningen förnyas under det pågående läsåret. Dessutom träder yrkesutbildningsreformen i kraft i början av 2018. Med andra ord är det förändringar och reformer på löpande band och dessa kräver mycket av såväl barnen, ungdomarna som lärarna.

Alla förändringar borde utgå från att stöda barnets och den ungas utveckling och inlärning. Varje skoldag är unik både för en liten och för en stor elev och det är inte möjligt att gå tillbaka i tiden. Man bör skapa de bästa möjliga förutsättningarna för utveckling och inlärning i denna stund. Detta borde de nya beslutsfattarna komma ihåg då de fattar beslut om fostran och undervisning i kommunerna. De positiva konsekvenserna av besluten syns ofta först efter årtionden, men de negativa framkommer mycket snabbare. Beslutsfattarna bör ha siktet tillräckligt långt fram i tiden.

Det kommer att bli ett arbetsdrygt år både i daghemmen, i skolorna, i läroinrättningarna och i intressebevakningsarbetet. Jag önskar alla lärare inom OAJ Österbotten en bra höst och kraft att orka i arbetet.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten

Suomen oppiaineen peijaiset

Tiistai 9.5.2017 klo 9:40 - Heli Katajamäki, OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj. Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Sain kutsun suomen oppiaineen peijaisiin. Peijaisilla viitattiin aikanaan karhun kaadon kunniaksi järjestettyihin pitoihin. Näissä peijaisissa ei juhlisteta kuitenkaan elollisen olennon kaatamista, vaan yhden oppialan lakkauttamista osana instituutiota ja toisaalta sen jatkumista osana toista instituutiota. Suomen oppiaineen lisäksi Vaasan yliopistossa lakkautetaan englannin, saksan ja pohjoismaisten kielten oppiaineet. 

Vaikka kukaan ei kuollut, lakkauttamisella on monenlaisia vaikutuksia ihmisiin. Ensinnäkin instituutiot koostuvat ihmisistä. Monella vakinaisella työntekijällä on edessä iso elämänmuutos, jonka järjestelemiseen annettu aika on valtion virastojen siirtämiseen verrattuna ollut ennätyksellisen lyhyt. Osa työntekijöistä siirtyy Jyväskylään töihin, Vaasan asunnot on jouduttu myymään, uudet ovat etsinnässä ja mukaan lähtee perhe tai matkalaukku. Osa on löytänyt muita töitä. Osa vielä miettii, miten näissä järjestelyissä voi onnistua niin, ettei arki osoittaudu liian raskaaksi itselle tai muulle perheelle. Osa on päättänyt olla lähtemättä, ja määräaikaisilla työntekijöillä ei ole edes vaihtoehtoja. Työntekijöiden lisäksi lakkauttamisella on vaikutuksia tietysti opiskelijoihin ja opiskelijoiden jatko-opinto- ja urasuunnitelmiin.

Näihin peijaisiin päädyttiin, koska tällä hetkellä korkeakoulujen kehittämisessä uskotaan profiloitumiseen ja huippututkimukseen. Aika näyttää, mihin tämä uskomus meitä vie alueellisesti ja valtakunnallisesti. Profiloitumisen ja huippututkimukseen painottamisen lisäksi korkeakoulujen kehittämisessä näytetään uskovan yliopisto-opetuksen ulkoistamiseen ammattikorkeakouluille (tai toisinpäin), mikä yhdenmukaistaa paitsi yliopisto- ja amk-opiskelijan opintopolkua, myös opetusta. Nämä kehityskulut saattavat olla toisilleen ristiriitaisia, ainakin mikäli se johtaa yliopistoissa annettavaan opetukseen, joka ei nojaudu tutkimukseen. Löytyykö lisää karhuja kaadettavaksi?

Heli Katajamäki

OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj. Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Jaktfest för finskan

Jag har fått en inbjudan till en jaktfest, ”peijaiset”, av universitetsämnet finska. Med ”peijaiset” hänvisade man i tiderna till en fest som hölls då man fällt en björn. Den här jaktfesten ordnas emellertid inte för att man fällt ett levande djur, utan för att man lagt ner ett läroområde som en del av en institution och att det fortsätter som en del av en annan. Det är inte endast finskan som läggs ner som läroämne på Vasa universitet, utan även engelskan, tyskan och de nordiska språken försvinner som läroämnen.

Även om ingen har dött, påverkar nedläggningen människorna på många sätt. För det första består institutionerna av människor. Många fast anställda står inför en stor förändring. Den tid som man fått för arrangemangen är rekordkort jämfört med den tid som statliga myndigheter brukar få. En del av de anställda flyttar till Jyväskylä universitet och har sålt sin bostad i Vasa. De söker nu efter en ny bostad och familjen eller en resväska följer med. En del har hittat ett annat arbete. En del funderar fortfarande hur de ska lyckas med arrangemangen så att vardagen inte blir för tung för dem själva eller den övriga familjen. En del har beslutat att stanna kvar, och de som har en tidsbestämd anställning har inte ens några val. Utöver de anställda innebär nedläggningen naturligtvis även konsekvenser för studenterna och deras fortsatta studie- och karriärplaner.

Denna jaktfest ordnas för att man i utvecklingen av högskolorna för tillfället tror på profilering och toppforskning. Tiden kommer att utvisa vart denna tanke för oss både på ett regionalt och på ett nationellt plan. Förutom att betona profilering och toppforskning verkar man i utvecklingen av högskolorna tro på att man kan lägga ut universitetsundervisningen till yrkeshögskolorna (eller tvärtom). Detta skapar en enhetlig studieväg, och även en enhetlig undervisning, för universitets- och yrkeshögskolestuderandena. Vägarna kan stå i konflikt med varandra, åtminstone om det leder till att den undervisning som erbjuds på universiteten inte stöder sig på forskning. Finns det fler björnar att fälla?

VARHAISKASVATUKSEN KIKY-KEVÄT TERVEISIÄ

Tiistai 11.4.2017 klo 16:42 - Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja ja edutiimin jäsen

KVTES-sopimuksen puolella kilpailukykysopimuksen työajan lisäykset jäivät suurelta osaltaan paikallisesti sovittaviksi. Joka kunnassa ei ole ymmärretty esim. lastentarhanopettajien työajan jakautumista lapsiryhmätyöhön ja ryhmän ulkopuolisiin tehtäviin ja erityisesti se, että uuden esiopetuksen opetussuunnitelman, varhaiskasvatussuunnitelman ym. lain vaatimien tavoitteiden saavuttaminen on lisännyt juuri ryhmän ulkopuolisen työajan osuutta. Valtakunnallisesti on ohjeistettu, että 30 min lisätään viikkotyöaikaan, mutta esim KT:n ohje ei sisältänyt sitä, että se olisi juuri ryhmän ulkopuolista työaikaa, kuten muilla opettajilla. 

Luottamusmiehiä ohjeistettiin neuvottelemaan työnantajan kanssa ennen helmikuuta tästä asiasta, mutta käytännössä monissa Pohjanmaan kunnissa ohjeistukset kikyajan käytöstä tulivat suoraan työnantajalta ilman yhteistoimintaa. Käytännössä päätökset työajan käytöstä jäävät päiväkotien esimiesten vastuulle. Esimerkiksi Pohjanmaalla kikyaikaa käytetään: 1) esimiehen ohjeistuksella tiimipalavereihin, koulutuksiin, vasutyöskentelyyn ym., 2) neuvoteltu ryhmän ulkopuoliseen työaikaan ja 3) lisätty vain kokonaistyöaikaan, josta prosentuaalinen osuus on ryhmän ulkopuolista aikaa. Kikysopimus kurjistaa varhaiskasvatuksenkin henkilöstöä vielä kesällä 30% lomarahaleikkauksella, joka mielestäni on väärin, kun se ei koske tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä Suomen maassa.

Syksyllä saamme seurata uusien virka- ja työehtosopimusten neuvotteluita, joita jo valmistellaan. Nyt kun sopimukset ovat katkolla, soteuudistus tulossa ja varhaiskasvatuksen hallinnonalan muutos opetushallitukseen toteutunut, lastentarhanopettajaliitto on tehnyt valtuustoaloitteen OAJ:n kevätvaltuustolle, että emojärjestö tekisi kaikkensa sopimusalan muutoksen eteen KVTES:istä OVTES:iin. Tämä on ollut OAJ:n pitkäaikainen tavoite ja mahdollisuudet toteutumiseen tulisi nyt selvittää. Lastentarhanopettajat voisivat olla OVTES:ssä omana liitteenään. Tämä ei tarkoittaisi kesälomien muuttumista kesäkeskeytykseksi tai opetusvelvollisuustunteihin perustuvaa työaikaan siirtymistä, mutta yhteisen opettajuuden nimissä meidän työehtosopimus olisi samassa kuin muidenkin opetushenkilöstön sopimukset. Kaikesta muutoshalukkuudesta huolimatta myös KVTES:n 5 liitettä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ollaan kehittämässä ja uudistamassa yhdessä KT:n ja eri ammattijärjestöjen kesken. Odotuksia on myös Varhaiskasvatuslain 2 osan saamisesta lausuntokierrokselle tämän vuoden aikana paikkaamaan ensimmäisen osan puutteita.

 LTO-jaosto on toiminut aktiivisesti maantieteellisesti suurella alueellamme ja olemme alueasiamiehemme Tuula Ala-Lantelan kanssa vierailleet monissa paikallisyhdistyksissä myös lastentarhanopettajien edunvalvonta-asioiden vuoksi.  Olkaa aktiivisesti yhteydessä, mikäli tuen tarvetta omassa kunnassa ilmenee. To 6.4. kokoontui Vaasaan 32 päiväkodin johtajaa ja palvelupäällikköä keskustelemaan esimiehen tehtävästä ja roolista päiväkodeissa. Alueyhdistyksen vuosikokous, jossa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus tuovat varmaan uusia tuulia yhteiseen toimintaan. Toivottavasti tapaamme myös lukuisissa koulutus ja edunvalvontatilaisuuksissa, joita alueyhdistys myös jatkossa järjestää.

Lopuksi kiitokset väistyvälle puheenjohtajalle Ari Rousulle kaikkien LTO-jaoston jäsenten puolesta!

Ja hei lastentarhanopettajat, nähdään syksyllä LTO-päivillä Oulussa 23.-24.9. Alueyhdistys järjestää yhteiskuljetuksen Pohjanmaalta!

Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja ja edutiimin jäsen

Taas vaalit

Lauantai 11.3.2017 klo 13:09

Taas vaalit

10.3.2017

OAJ valmistautuu aina huolellisesti sekä eduskunta- että kuntavaaleihin, koska kaikki merkittävät koulutusratkaisut ovat poliittisia päätöksiä. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asioita yritetään tuoda mukaan vaalikeskusteluihin, koska muuten nämä asiat jäävät marginaaliin. Esimerkiksi ennen viime eduskuntavaaleja kaikki keskeiset eduskuntapuolueet lupasivat, että koulutusleikkauksia ei enää tehdä. Vaalien jälkeen hallituspuolueet unohtivat lupauksensa. Toisaalta kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana parin viime hallituskauden aikana tekemässä koulutusleikkauksia.

Parhaillaan eduskunta käsittelee oppositiopuolue SDP:n hyvin aiheellista välikysymystä ammatillisen koulutuksen ylimitoitetuista rahoitusleikkauksista. Kyse on kuitenkin vain opposition normaalista räksytyksestä hallitusta vastaan, sillä vastaava leikkaus oli suunniteltu jo edellisellä hallituskaudella, jolloin SDP oli mukana hallituksessa, mutta jäi silloin lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi toteuttamatta.

Edellä kuvattu varmaankin kertoo, että olen kohtuullisen turhautunut tällä hetkellä siihen voimattomuuteen, jota tunnen poliittisten päätöksentekijöiden asenteiden edessä. Sama pätee kuntiin. Joku vuosi sitten, kun kuntajohtajilta kysyttiin, mistä olisi varaa tai järkevää leikata kuntien resursseja, moni mainitsi peruskoulun.

Meneillään olevassa kunnallisvaalikeskustelussa ykkösasiaksi näyttää nousevan SOTE -uudistus, vaikka se päätetään eduskunnassa. Nykyisestä kunnallisverotuotosta peruskuntien käyttöön jää alle puolet ja loput käyttää perustettava maakuntahallinto, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Verotulojen leikkaus vähentää kuntien valtaa ja merkitystä.

Koulutuksen kannalta kuntapäättäjät ovat jatkossa edelleen kuskin paikalla. Päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja välillisesti myös ammatillisella toisella asteella päätösvalta säilyy vuoden 2019 jälkeenkin kunnilla. Näistä asioista ei paljon puhuta, koska em. palveluja käyttävät lapset ja nuoret eivät useimmat ole vielä äänioikeutettuja.

Kunnallisvaaliehdokkailta pitää kysyä niistä asioista, joista he saavat päättää, jos tulevat valituiksi. Kunnanvaltuutetut päättävät esimerkiksi koulurakennusten ja päiväkotien rakentamisesta ja peruskorjaamisesta, kouluruokailumäärärahoista, koulutarvikkeiden, kirjojen ja koulujen ATK-laitteiden hankintamäärärahoista, opettajien ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusmäärärahoista ja opettajien virkojen sekä lastentarhanopettajien toimien perustamisesta tai lakkauttamisesta.

Kerroin, että poliittisten päätöksentekijöiden koulutuskielteisyys turhauttaa, koska koulutus on monelle poliitikolla tärkeää vain ennen vaaleja ja juhlapuheissa. Toivottavasti muutoksen tuulet puhaltavat nyt kunnissa. Ei päästetä kunnallisvaaliehdokkaita helpolla, sillä kuntapäättäjät ratkaisevat, millaisissa oloissa kouluissa ja lastentarhoissa toimitaan seuraavina vuosina. Äänestetään oikeita ehdokkaita!

Ari Rousu

OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja

Val igen

10.3.2017

Alla viktiga utbildningslösningar är politiska beslut och därför förbereder sig OAJ alltid noggrant både för riksdags- och kommunalvalen. Strävan är att frågor som berör utbildning och småbarnspedagogik ska tas med i valdiskussionerna eftersom dessa frågor annars blir kvar i marginalen. Före det senaste riksdagsvalet lovade till exempel alla stora riksdagspartier att inte genomföra fler nedskärningar i utbildningen. Efter valet glömde regeringspartierna sina löften, och å andra sidan har alla riksdagspartier deltagit i dessa nedskärningar under de senaste regeringsperioderna.

Som bäst behandlar riksdagen oppositionspartiet SDP:s mycket motiverade interpellation om de överdimensionerade nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen. Det är emellertid frågan om en helt normal utskällning av regeringen. En motsvarande nedskärning hade nämligen planerats redan under den föregående regeringsperioden då SDP själv var med i regeringen, men nedskärningen förblev ogenomförd på grund av att riksdagsvalet närmade sig.

Det som jag beskriver ovan visar säkert att jag för tillfället är ganska frustrerad på den kraftlöshet som jag känner inför de politiska beslutsfattarnas attityder. Samma sak gäller kommunerna. För några år sedan då man frågade kommundirektörerna om vilka resurser man kunde skära ner på i kommunen nämnde många grundskolan.

Den främsta frågan i den pågående kommunalvalsdebatten verkar bli social- och hälsovårdsreformen, även om beslut om den fattas i riksdagen. Av de nuvarande kommunalskattemedlen får baskommunerna tillgång till mindre än hälften och resten används av de nya landskapsförvaltningarna som ordnar social- och hälsovårdstjänsterna. Nedskärningarna av skatteintäkterna minskar kommunernas makt och betydelse.

När det gäller utbildning kommer det fortsättningsvis att vara kommunens beslutsfattare som styr. Inom dagvården, småbarnspedagogiken, grundskolan, gymnasierna och indirekt även inom det andra stadiets yrkesutbildning kommer beslutsrätten fortfarande att ligga hos kommunerna efter 2019. Dessa frågor talar man inte mycket om eftersom de barn och unga som använder tjänsterna inte är röstberättigade.

Man måste fråga kommunalvalskandidaterna om de ärenden som de fattar beslut om ifall de blir valda. Kommunens fullmäktigeledamöter fattar till exempel beslut om byggande och grundrenovering av skolbyggnader och daghem, anslag för skolmat, skolmaterial, böcker och skolornas datautrustning samt om fortbildningsanslag för lärare och barnträdgårdslärare och om grundande och nerläggning av lärartjänster och anställning av barnträdgårdslärare.

Jag berättade att beslutsfattarnas negativa inställning till utbildning är frustrerande eftersom utbildningen är viktig för många politiker enbart före valen och i festtalen. Jag hoppas att förändringens vindar blåser i kommunerna. Låt oss inte låta kommunalvalskandidaterna komma så lätt undan. Det är kommunens beslutsfattare som bestämmer förhållandena i skolorna och daghemmen under de närmaste åren. Låt oss rösta på rätt kandidater!

Ari Rousu

ordförande för OAJ Österbotten

 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: Ari Rousu, OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja

Blogi

Tiistai 14.2.2017 klo 11:45 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Ajankohtaista sopimusneuvotteluista – OAJ:n tiedotteet:

Seuraava neuvottelukierros käydään liittokohtaisesti viimeistään syksyllä 2017. Neuvottelukierroksen palkanmuodostusmallin, ns. Suomen mallin valmistelu on jatkunut eri tahoilla. Pääsopijajärjestöjen ja KT:n tavoitteena on valmistella mallista yhteinen näkemys.

Ammatillinen opetus harppaa kohti tulevaisuutta – opettajien työaika uudistuu

Yli 2 000 ammatillista opettajaa ryhtyy ensi elokuusta lähtien kokeilemaan vuosityöaikaa. Muutos on merkittävä, sillä valtaosassa ammatillista koulutusta palkkaus on tähän asti perustunut pidettyihin oppitunteihin. Tulossa oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa koko ammatillisen koulutuksen, ja siksi työaikajärjestelmiä on uudistettava.

Nyt sovitut kokeilut koskevat kuutta ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Niistä sovittiin paikallisesti sen jälkeen, kun keskustasolla työnantajia edustavat KT Kuntatyönantajat ja Avainta sekä opettajien OAJ pääsivät viime keväänä yhteisymmärrykseen sopimusmallista.

Sekä työnantajat että työntekijät katsoivat, että perinteinen palkkausjärjestelmä vastaa huonosti ammatillisten opettajien nopeasti muuttunutta ja yhä muuttuvaa työnkuvaa. Kokeiltava työaikamalli ei rajaa opettajan työnkuvaa, vaan se mahdollistaa laajasti ja joustavasti erilaiset työtavat. Opettajien työajan käytettävyys paranee ja se voidaan paremmin kohdentaa olennaisiin työtehtäviin.      

– Mikäli kokeiluista saadaan hyviä tuloksia, vuosityöaika voi myöhemmin laajeta koskemaan koko ammatillista koulutusta. Muutos tulee tarpeeseen, sillä vuosityöajan myötä kyetään paremmin ottamaan huomioon kaikki opettajan tekemä työ. Se saadaan näkyväksi ja palkanmaksun piiriin, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa. 

– Vuosityöajan etuna on myös, että työaikaa voidaan näin myös suunnitella ja seurata tarkemmin. Kuitenkin opettajan työhön kuuluva autonomia säilyy, Lindroos muistuttaa.

– Työnantajan näkökulmasta on oleellista, että ammatillinen koulutus voidaan vihdoinkin järjestää tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Huomattavaa on myös se, että ensimmäistä kertaa on pystytty yhdenmukaistamaan eri koulutusalojen opettajien erilaiset palvelussuhteen ehdot. Käyttöön otettavan mallin puitteissa on myös helpompi varautua tuleviin toiminnallisiin tarpeisiin, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freund tähdentää.

Osoitus opetusalan toimivasta neuvottelukulttuurista

Työaikamallin käyttöönotto edellyttää hyvää paikallista neuvottelukulttuuria. Lisäksi johdon ja henkilöstön on perusteellisesti perehdyttävä uuteen malliin. 

Vuosityöaikaa ryhtyvät 1.8.2017 alkaen kokeilemaan Etelä-Savon koulutus Oy, Forssan ammatti-instituutti, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Stadin ammattiopisto ja Vantaan ammattiopisto. Oppilaitoksista ESEDU (Etelä-Savon koulutus Oy) on yksityinen oppilaitos, muut ovat kunnallisia. 

Neuvotteluja käydään myös neljän muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Jos sopimukset hyväksytään, kokeiluun osallistuvien joukko kasvaa vielä 600 opettajalla.

OAJ Pohjanmaan alueella vuosityöaikakokeilija ei ole käynnistymässä. Työnantajien taholla on ollut monia eri syitä joko, olla neuvottelematta, tai keskeyttää neuvottelut. Alueemme ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat ylimitoitetut, vuosia kestäneet, rahoitusleikkaukset vievät edellytykset opetustoiminnan kehittämiseltä.

Reformista

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö on edennyt eduskuntaan ja sen käsittely alkaa nyt helmikuulla. OAJ on listannut huomattavan määrän puutteita ja pyrkinyt vaikuttamaan niin että opettajan asema kirjattaisiin vahvemmin mm. arviointien suhteen. Ihmetystä on herättänyt uudistuksen sisällössä se, että siihen ei ole kirjattu kyllin tarkasti opetusta ja ohjausta. Ammatilliset oppilaat eivät ole tasavertaisessa asemassa verrattuna esim. lukion oppilaisiin. Jatko-opintokelpoisuus on tällä hetkellä yksi ratkaisematon asia. 

Olisi ollut toivottavaa, että työnantajien näkemyksiä olisi kuultu jo reformin valmisteluvaiheessa huomattavasti enemmän.

Kansanedustajilla on nyt harkitsemisen paikka. Huolestuttavan paljon on ”kiviä ja kantoja” polulle kertynyt – polulle, jonka piti johtaa ”maailman osaavimmaksi kansaksi”.

Alueemme työnantajat ovat huolestuneita tulevista uudistuksista. Miten toimia nuoren osaamattoman työharjoittelijan kanssa. Miten työturvallisuus huomioidaan JNE. Digitaliset asiat eivät ole se tärkein asia, kun on kyse perinteisistä kädentaidon ammateista. Juuri julkaistu Pk-yritysten barometri kertoo työllistävien yritysten hieman paremmista tulevaisuuden näkymistä. 4800 yrityksen kyselyssä oli mielestäni huomattavaa se, että 2400 yrityksen kasvua estää osaavan työvoiman puute

On huomattava se, että perheyrityksen 1-2 henkilön palkkaus on investoinnin näkökulmasta huomattava satsaus. Miten tähän tarpeeseen vastataan. Syrjäytyneen nuoren tilanne on huomioitu juhlapuheissa. Osaavia opettajia ja ohjaajia on, mutta ”arvoperusta” tälle tärkeälle työlle on kadotettu kovien arvojen maailmaan.

Alueyhdistyksemme toimii

Toimintavuotemme on alkanut monilla eri opettajaryhmille järjestetyillä tilaisuuksilla. Olisi toivottavaa, että kaikki OAJ -jäsenemme osallistuisivat ”sankoin joukoin” näihin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin. Paikallisosastojen ja opettajayhdistysten kautta toivomme kutsujen välittyvän kaikille jäsenille.  esimerkkinä mainittakoon järjestökoulutus Kuortaneella, Järjestörakenneuudistus ilta Härmässä, liikettä keholle Kalajoella, Suomi 100 vuotta – opettajajuhla Härmässä ja ENO-koulutus.
Alueasiamiehemme on suunnitellut ja ideoinut koulutusillan työsuojeluhenkilöstölle. Koulutus on tarjolla huhtikuussa. Eläketietoutta jaetaan marraskuussa Kokkolassa.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Aktuellt om avtalsförhandlingarna – OAJ:s meddelanden:

Följande förhandlingsrunda startar i de olika förbunden senast hösten 2017. Beredningen av förhandlingsrundans lönebildningsmodell, den så kallade Finlandsmodellen, har fortsatt på olika håll. Avsikten är att huvudavtalsorganisationerna och Kommunarbetsgivarna KT ska komma fram till en gemensam lösning om modellen.

Undervisningen inom yrkesutbildningen tar ett stort steg mot framtiden – lärarnas arbetstid förnyas

I augusti i år inleder över 2 000 lärare inom yrkesutbildningen ett försök med årsarbetstid. Förändringen är betydande eftersom lönerna inom största delen av yrkesutbildningen hittills har baserat sig på antalet lärotimmar. Den kommande reformen förändrar hela yrkesutbildningen och därför bör arbetstidssystemet förnyas.

De försök som man kommit överens om nu berör sex arrangörer av yrkesutbildning. Överenskommelser om dessa gjordes på lokal nivå efter att KT Kommunarbetsgivarna, som representerar arbetsgivarna på centralnivå, samt Avainta Arbetsgivarna rf och lärarnas OAJ uppnådde en överenskommelse om avtalsmodellen under våren i fjol.

Både arbetsgivarna och arbetstagarna ansåg att det traditionella anställningssystemet svarar dåligt mot yrkeslärarnas snabbt förändrade arbetsbild, där det fortfarande sker förändringar. Den arbetstidsmodell som ska testas begränsar inte lärarnas arbetsbild, utan den möjliggör olika arbetssätt på ett omfattande och flexibelt sätt. Lärarnas möjligheter att utnyttja sin arbetstid förbättras och den kan bättre riktas till viktiga arbetsuppgifter.

– Om försöket ger goda resultat kan årsarbetstiden senare bli en modell som tillämpas inom hela yrkesutbildningen. Det finns ett behov av förändring eftersom årsarbetstiden innebär att man bättre kan beakta allt arbete som läraren utför. Arbetet görs synligt så att det kan beaktas i lönerna, konstaterar OAJ:s förhandlingsledare Petri Lindroos.

– Fördelen med årsarbetstid är även att arbetstiden på så sätt kan planeras och följas upp noggrannare. Den autonomi som ingår i lärarens arbete kommer emellertid att bevaras, påminner Lindroos.

– Ur arbetsgivarens perspektiv är det viktigt att yrkesutbildningen äntligen kan ordnas enligt dagens krav. Det bör även observeras att man för första gången har lyckats skapa enhetliga villkor för tjänsteförhållandena för lärare inom olika utbildningsområden. Inom ramen för den modell som ska tas i bruk är det även lättare att förbereda sig för kommande verksamhetsmässiga behov, preciserar förhandlingschef Hannu Freund från KT Kommunarbetsgivarna.

Bevis på en fungerande förhandlingskultur inom undervisningsområdet

Att ta i bruk arbetstidsmodellen förutsätter en god lokal förhandlingskultur. Ledningen och de anställda bör dessutom bekanta sig grundligt med den nya modellen. Försök med årsarbetstid inleds 1.8.2017 på Etelä-Savon koulutus Oy, Forssa yrkesinstitut, Samkommunen för utbildning i Norra Karelen, Samkommunen för utbildning i Savolax, yrkesinstitutet Stadin ammattiopisto och Vanda yrkesinstitut Varia. Av läroinrättningarna är ESEDU (Etelä-Savon koulutus Oy) en privat läroinrättning. De övriga är kommunala.

Förhandlingar pågår även med fyra andra utbildningsarrangörer. Om avtalen godkänns kommer antalet deltagare i försöket att öka med ytterligare 600 lärare.

I OAJ Österbottens område inleds för tillfället inga försök med årsarbetstid. Bland arbetsgivarna har det funnits många olika orsaker att endera låta bli att förhandla eller att avbryta förhandlingarna. De överdimensionerade nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen som pågått i flera år förstör förutsättningarna att utveckla undervisningsverksamheten.

Om reformen

Den nya lagstiftningen för yrkesutbildningen har framskridit till riksdagen där behandlingen inleds i februari. OAJ har listat ett märkbart antal med brister och försökt påverka så att lärarens ställning ska stärkas i lagen, bland annat när det gäller bedömningar. I reformens innehåll har det faktum att undervisning och handledning inte beskrivs tillräckligt noggrant väckt förundran. Studerande inom yrkesutbildningen befinner sig inte i en jämlik ställning jämfört med till exempel gymnasieelever. Behörigheten för fortsatta studier är för tillfället en fråga som är olöst.

Det skulle ha varit önskvärt att höra arbetsgivarnas synpunkter i betydligt större utsträckning redan i reformens beredningsskede.

Riksdagsledamöterna har nu en orsak att fundera. Det har uppstått ett oroande stort antal hinder på vägen – en väg som borde ha lett till ”världens mest kunniga folk”.

Arbetsgivarna i vår region är oroade över de kommande reformerna. Hur ska man gå till väga då en ung praktikant är okunnig? Hur ska man beakta arbetssäkerheten? Digitala faktorer är inte det viktigaste då det är frågan om yrken som förutsätter traditionella hantverksfärdigheter. Den nyligen utkomna barometern för små och medelstora företag berättar om något bättre framtidsutsikter för sysselsättande företag. Det beaktansvärda i enkäten, som omfattade 4 800 företag, var enligt mig att tillväxten hos 2 400 företag förhindras av att det råder en brist på kompetent arbetskraft.

Det bör beaktas att det ur investeringsperspektiv är en stor satsning för ett familjeföretag att anställa 1–2 personer. Hur ska man svara på detta behov? Den utslagna unga personen omnämns gärna i festtalen. Det finns kunniga lärare och handledare, men ”värdegrunden” för detta viktiga arbete har förlorats i vår värld där det är de hårda värdena som gäller.

Vår regionförening påverkar

Vårt verksamhetsår har inletts med många evenemang för olika lärargrupper. Det vore önskvärt att alla medlemmar i OAJ skulle delta i dessa utbildnings- och diskussionsevenemang. Vi önskar att våra inbjudningar ska nå alla medlemmar genom lokalavdelningarna och lärarföreningarna. Som exempel kan man nämna organisationsutbildningen i Kuortane, temakvällen om organisationsstrukturreformen i Härmä, Liikettä keholle-evenemanget i Kalajoki, Lärarfesten Finland 100 år i Härmä samt den kompetenshöjande utbildningen för vuxna (ENO).
Vår regionombudsman har planerat en utbildningskväll för arbetsskyddspersonal. Utbildningen kommer att erbjudas i april. I november informerar man om pensionsfrågor i Karleby.

Antti Ylinen, yrkeslärarnas sektion, ordförande

MIHIN MENET SUOMALAINEN KOULU?

Perjantai 9.12.2016 klo 19:08 - Ari Rousu, puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Pari viikkoa sitten julkistettiin kansainvälinen TIMSS –tutkimus. Itsenäisyyspäivänä taas PISAn tulokset tulivat. Molemmissa on sama lopputulos: suomalaisen peruskoulun oppimistulokset laskevat, vaikka ovat edelleen hyvää kansainvälistä tasoa.

TIMSS-tutkimuksessa arvioidaan 4. luokan ja 8. luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. TIMSS:ssä osaamisen arviointi pohjautuu PISA:an verrattuna selkeämmin osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmiin. Tutkimuksia on tehty neljän vuoden välein: 1995, 1999, 2003, 2007 ja 2011. Suomi oli mukana vuoden 1999 sekä vuoden 2011 tutkimuksissa sekä 4.- että 8.-luokkalaisten osalta. Vuoden 2015 tutkimukseen osallistuvat Suomesta ainoastaan 4. luokan oppilaat. Tutkimukseen osallistui 50 maata.

Neljäsluokkalaisten osaaminen on Suomessa heikentynyt sekä matematiikassa että luonnontieteissä vuosien 2011 ja 2015 välillä. Luonnontieteissä Suomi tippui kolmannelta sijalta viidenneksi. Tulosten heikentyminen vastaa yhden lukukauden oppimäärää. Matematiikassa Suomi tipahti kahdeksannelta sijalta 13:nneksi. Merkille pantavaa on, että vaikka Suomen tulokset ovat edelleen maailman kärkeä, niin kärkimaista Suomi on ainoa, jossa ne heikkenivät selvästi.

Vuoden 2011 tutkimuksessa pojat olivat jonkin verran tyttöjä etevämpiä matematiikassa ja luonnontieteissä ei ollut silloin eroja. Nyt tytöt ovat poikia parempia tutkituilla osa-alueilla sekä matematiikassa että luonnontieteissä. Sen sijaan koulujen väliset osaamiserot ovat Suomessa pienet, mikä on tietenkin hyvä asia.

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna. Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pistettä) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä.

Matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna. Suomalaisnuoret sijoittuivat 7. sijalle OECD-maista. Lukutaidossa olimme em. maista toiseksi parhaita.

Edelleen menee siis hyvin. Esimerkiksi koulujen väliset erot ovat pienet. Mutta selviä huolen aiheitakin on. Ensinnäkin luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa. Toiseksi huippujen määrä laskee. Erityisesti luonnontieteissä huippusuorituksiin yltäviä poikia on aikaisempaa vähemmän. Kolmanneksi alueelliset erot näkyvät selvästi. Pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna. Samoin kuin TIMSS-tutkimuksessa tytöt suoriutuvat poikia paremmin. Sukupuolten tasoero kasvaa ja on jo OECD-maiden suurin, eli 19 pistettä tyttöjen hyväksi. 65 prosenttia luonnontieteissä heikosti menestyvistä pärjää huonosti myös matematiikassa ja lukutaidossa. Heistä kaksi kolmasosaa on poikia.

Suomessa merkittävin selittäjä oppimistulosten heikkenemiseen on motivaation puute eli asenteet. Myös oppilaiden kotitausta vaikuttaa oppimistuloksiin, vaikka sen merkitys ei ole niin suuri kuin monissa muissa OECD-maissa.

Koulussa työskenteleville oppimistulosten heikkeneminen ei ole uusi asia. Se näkyy päivittäisessä työssä. Nykylapset ja –nuoret ovat aikaisempaa levottomampia ja lyhytjännitteisiä. Puurtaminen ei ole mieluisaa ja uudelleen yrittäminen epäonnistumisen jälkeen ei motivoi. Kaikki pitäisi saada nopeasti tehtyä, eikä asioita välttämättä yritetäkään oikeasti oppia.

Kotien asenne koulutusta kohtaa on muuttunut, kun vertaan sitä urani alkuaikoihin 30 vuotta sitten. Koulutususko ei ole enää yhtä vahva kuin se on ollut aikaisemmin. Hyvin menestyvällä pääkaupunkiseudulla on paljon koulutettua väkeä, mikä vahvistaa koulutususkoa. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa väestön koulutustaso on selvästi pääkaupunkiseutua alhaisempi, koulutususkokin on heikompi. Seurauksena voi olla, että osaaminen ja taloudellinen menestys keskittyvät jatkossa entistä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muille koulutuksen voimaan uskoville alueille.

Pari vuosikymmentä sitten oltiin kovasti huolissaan siitä, etteivät tytöt hallitse luonnontieteitä. Tilanne on kääntynyt päälaelleen ja nyt ollaan huolissaan poikien osaamisesta. Poikien motivaation parantamiseksi on varmasti tehtävä kaikki voitava. Onko digiloikka ratkaisu motivointiongelmiin? Sen tiedämme ensi vuosikymmenellä. Epäilen kuitenkin, että tarvitaan monia muitakin toimenpiteitä, joilla nostetaan sekä motivaatiota että koulutuksen arvostusta.

Eniten olen huolissani lukutaidosta. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme, on oppilaiden kyky ymmärtää lukemaansa heikentynyt. Huono lukutaito selittää myös heikkoa menestystä matematiikassa ja luonnontieteissä. Luetun ymmärtäminen vaatii ”hidasta ajattelua”. Nykyinen nopeatempoinen digimaailma ei sellaista suosi.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää pitää koulujen resursseista kiinni. Jatkuva supistaminen ja säästäminen koulutuksesta alkaa näkyä. Koulutuksen merkitys pitää muistaa muutenkin kuin juhlapuheissa. Sen olemme velkaa lapsillemme ja nuorillemme.

Ari Rousu
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

VART ÄR DU PÅ VÄG FINLÄNDSKA SKOLAN?

För ett par veckor sedan offentliggjordes resultaten av den internationella TIMSS-undersökningen. PISA-resultaten fick vi åter på vår självständighetsdag. Båda visar samma slutresultat: inlärningsresultaten i den finländska grundskolan försämras, trots att de fortfarande ligger på en god internationell nivå.

I TIMSS-undersökningen bedöms kunskaperna i matematik och naturvetenskaper bland elever i årskurs 4 och 8. I TIMSS grundar sig bedömningen av kunskaperna tydligare än i PISA på deltagarländernas läroplaner i matematik och naturvetenskaper. Undersökningar har gjorts med fyra års mellanrum: 1995, 1999, 2003, 2007 och 2011. Finland har deltagit i undersökningen 1999 och 2011 med både fjärde- och åttondeklassister. I undersökningen 2015 deltog endast finländska elever från årskurs 4. I undersökningen deltog sammanlagt 50 länder.

Kunskaperna hos fjärdeklassisterna i Finland har försvagats både i matematik och naturvetenskaper mellan 2011 och 2015. I naturvetenskaper föll Finland från tredje till femte plats. Försämringen av resultaten motsvarar lärokursen för en termin. I matematik föll Finland från åttonde till trettonde plats. Det som bör observeras är att även om Finlands resultat fortfarande är bland de bästa i världen så är Finland det enda landet i toppen vars resultat märkbart försämrades.

I undersökningen 2011 var pojkarna något duktigare än flickorna i matematik, och i naturvetenskaperna fanns då inga skillnader. Nu är flickorna bättre än pojkarna inom de båda undersökta delområdena, både i matematik och i naturvetenskaper. Skillnaderna mellan skolorna är emellertid små i Finland, vilket naturligtvis är bra.

I PISA-undersökningen som mäter kunskapsresultaten i OECD-länderna bestod huvudområdet 2015 av naturvetenskap. Enligt genomsnittspoängen (531) i naturvetenskaper var finländska 15-åringar tredje bäst bland OECD-länderna. Japans poäng (538) var högre än i de övriga OECD-länderna. Finlands, Estlands och Japans poäng (528) avviker inte statistiskt sett från varandra i någon avsevärd grad. Studier i naturvetenskaper inspirerar inte, och detta märks i de försämrade poängresultaten. I Finland har medeltalet för naturvetenskaperna sjunkit med 32 poäng jämfört med 2006 (563 poäng), då naturvetenskaperna senast utgjorde ett huvudområde i undersökningen. De försvagade resultaten motsvarar nästan framstegen på ett helt skolår.

Kunskaperna i matematik har bevarats oförändrade jämfört med undersökningen 2012. Av OECD-länderna placerade sig de finländska ungdomarna på plats 7. I läsfärdighet var vi näst bäst av de ovan nämnda länderna.

Med andra ord går det fortsättningsvis bra. Till exempel är skillnaderna mellan skolorna små. Men det finns även orsaker till oro. För det första ökar antalet elever som har svaga framgångar i naturvetenskaper. För det andra minskar antalet områden där Finland är i toppen. Speciellt i naturvetenskaper är antalet pojkar som når toppresultat mindre än tidigare. För det tredje framkommer det tydliga regionala skillnader. Resultaten i huvudstadsregionen var avsevärt bättre än i det övriga landet, speciellt jämfört med Västra och Östra Finland. Samtidigt fick flickorna bättre resultat än pojkarna i TIMSS-undersökningen. Nivåskillnaderna mellan könen ökar och är redan störst bland OECD-länderna, det vill säga 19 poäng till godo för flickorna. Av de som hade dåliga resultat i naturvetenskaper klarade sig 65 procent även dåligt i matematik och läsfärdighet. Av dem var två tredjedelar pojkar.

I Finland är den faktor som mest förklarar de försämrade resultaten det faktum att det råder brist på motivation, attityden är med andra ord dålig. Även elevernas hembakgrund påverkar inlärningsresultaten, även om dess betydelse inte är lika stor som i många andra OECD-länder.

För de som arbetar i skolorna är de försämrade inlärningsresultaten ingen nyhet. Det märks i det dagliga arbetet. Dagens barn och unga är ängsligare och har kortare tålamod än tidigare. De är inte intresserade av att kämpa och de är inte motiverade att försöka på nytt om de misslyckats. Allt borde bli gjort snabbt och det är inte sagt att man ens verkligen försöker lära sig något.

Attityden till utbildningen har förändrats i hemmen då man jämför med tiden i början av min karriär för 30 år sedan. Tron på utbildningen är inte längre lika stark som tidigare. I den framgångsrika huvudstadsregionen finns mycket välutbildade invånare, vilket förstärker tron på utbildningen. I till exempel Södra Österbotten, där befolkningens utbildningsnivå är märkbart lägre än i huvudstadsregionen, är även tron på utbildningen svagare. Detta kan leda till att kompetens och ekonomiska framgångar koncentreras allt mer till huvudstadsregionen och andra områden där man tror på utbildningens kraft i framtiden.

För några årtionden sedan var vi väldigt oroliga över att flickorna inte behärskade naturvetenskaperna. Situationen har vänt och nu oroar man sig för pojkarnas kunskaper. Man måste säkert göra allt för att förbättra pojkarnas motivation. Är digitaliseringen en lösning på motiveringsproblemen? Det vet vi först nästa årtionde! Jag misstänker dock att det även krävs många andra åtgärder för att öka både motivationen och uppskattningen av utbildningen.

Mest är jag orolig för läsfärdigheten. Även om vi klarar oss i en internationell jämförelse, har elevernas förmåga att förstå vad de läser blivit sämre. Dåliga läsfärdigheter förklarar även de dåliga framgångarna i matematik och naturvetenskap. Läsförståelse kräver ”långsamt tänkande”. Det ingår inte i den moderna digivärlden med sitt snabba tempo.

Allt som allt är det viktigt att hålla fast vid skolornas resurser. Ständiga åtstramningar och inbesparingar i utbildningen håller på att märkas. Man måste komma ihåg utbildningens betydelse även i annat än i festtal. Det är vi skyldiga våra barn och ungdomar.

Ari Rousu
ordförande
OAJ Österbotten

Ongelmista ratkaisuihin

Keskiviikko 23.11.2016 klo 20:40 - Heli Katajamäki, OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj. Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Kaikessa on aina kysymys rahasta, huokaisimme syksyllä pitämässämme jäsentapaamisessa. Rahan valtaa kehitystä ohjaavana voimana tuskin kukaan kiistää. Kun tällä hetkellä seuraa minkä tahansa koulutuskentän kehittämistä, keinoista ainakin osa herättää pelkoja siitä, onko suunta oikea. Samalla kun valituilla keinoilla ongelmia ratkaistaan, syntyy uusia ongelmia. Jotta voisimme kuitenkin säilyttää optimistisen suhtautumisen tulevaisuuteen, tarvitsemme yhteisen, järkeväksi koetun näkemyksen siitä, miten raha meitä ohjailee.

Korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamana. Yliopistoja ohjataan profiloitumaan strategioidensa mukaisesti, ja lisäksi kehittämistä mahdollistetaan muuttamalla lakeja. Syksyllä 2016 eduskunta hyväksyi lain, jonka mukaan korkeakoulut voivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän opetuksen yhdessä tai hankkia opetuksen toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Korkeakoululla olisi näin toimiessaan oikeus luopua osittain tai kokonaan itse antamasta tutkintoon kuuluvan kielten ja viestinnän opetusta. Mahdollisuus huolestuttaa, varsinkin tilanteessa, jossa kehittämisen ohjaavana voimana tuntuu olevan pikemminkin raha kuin laatu.

Myös muutokset toisen asteen järjestelyissä heijastuvat korkea-asteelle. Jos kehittämisessä edetään hallitusohjelman mukaisesti, vuonna 2017 ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron leikkaukset. Jo aiemmin ammatillisessa koulutuksessa on vähennetty esimerkiksi äidinkielen opetuksen määrää. Leikkauksien pelätään tuovan mukanaan monia muitakin järjesteltyjä, jotka aiheuttavat vaikeuksia korkea-asteen opinnoissa menestymiselle.

Yliopiston kielten opettajana näkee, että monilla opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa kielten kursseja hyväksytysti läpi jo nyt. Jos pohjataso on heikko, suorittamiseen menee enemmän aikaa kuin opiskelijalla, jonka pohjataso on kunnossa. Ammatillisessakin oppilaitoksessa opettaneena tiedän, että toisella asteella opetustuntien vähentäminen useimmiten tarkoittaa myös oppimisen vähentymistä. Osa opiskelijoita ei lukuaineista motivoidu, eikä nykyinen työllisyystilanne on omiaan motivaatiota lisäämään. Miten siis varmistetaan se, että toisella asteella saavutetaan riittävät tiedot ja taidot, jotta korkeakouluopiskelijan opintojen sujuminen ei vaarannu? Ei liene tarkoituksenmukaista, mikäli korkeakouluopintojen alkuvaiheessa suuren osan opiskelijoista on ensi alkuun käytävä esimerkiksi kielten, matematiikan tai tietotekniikan alkeiskurssi, jotta pääsisi peruskurssille – puhumattakaan jatkokursseista.

OAJ on esittänyt, että korkeakoulutuksen kehittämiseen on luotava kokonaisnäkemys, kansallinen tavoitetila, joka perustuu tutkimustietoon. Koska ongelma on moniulotteinen ja -näkökulmainen, kokonaisnäkemyksen saavuttaminen on tarpeen, ja sen on hyvä perustua monialaiseen ja -asteiseen asiantuntemukseen. Korkeakoulutuksen kehittäminen eri saa tapahtua liian lyhytjänteisesti eikä kiireessä, jotta ei rikota sellaista, mikä toimii.

Heli Katajamäki
OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj.
Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Från problem till lösningar

Det är alltid frågan om pengar, suckade vi på vår medlemsträff under hösten. Att pengar har en stor makt som den kraft som styr utvecklingen håller säkert de flesta med om. När man ser på utvecklingen av vilket utbildningsfält som helst, väcker åtminstone en del av metoderna en oro för om vi går i rätt riktning. Samtidigt som man löser problem, uppstår nya. För att vi trots allt ska kunna upprätthålla en optimistisk tro på framtiden behöver vi en gemensam och logisk syn på hur pengarna styr oss.

Den strukturella utvecklingen av högskolefältet sker under ledningen av undervisnings- och kulturministeriet. Universiteten styrs för att profileras i enlighet med sina strategier. Samtidigt görs utvecklingen möjlig genom att ändra lagar. Hösten 2016 godkände riksdagen en lag enligt vilken högskolorna kan besluta om att ordna den språk- och kommunikationsundervisning som ingår i examina tillsammans med eller på uppdrag av ett annat universitet eller en annan yrkeshögskola. Högskolan skulle i detta fall ha rätt att lägga ner den språk- och kommunikationsundervisning som den själv erbjuder, endera delvis eller helt. Denna möjlighet är oroande, i synnerhet i en situation där det verkar vara pengarna – och inte kvaliteten – som styr.

Även förändringarna i arrangemangen på det andra stadiet avspeglas på högskolenivå. Om man framskrider enligt regeringsprogrammet i utvecklingen, kommer nedskärningar på 190 miljoner euro att genomföras inom yrkesutbildningen 2017. I yrkesutbildningen har man redan tidigare minskat till exempel undervisningen i modersmålet. Man är rädd för att dessa nedskärningar ska föra med sig även andra arrangemang som orsakar svårigheter i studieframgångarna på högskolenivå.

Som universitetslärare i språk ser man hur många studenter redan nu har svårigheter med att få godkänt i sina språkkurser. Om grundnivån är svag, tar det längre tid att avlägga studierna än om grundkunskaperna är i skick. Jag har själv undervisat i en yrkesläroinrättning och därför vet jag att om man minskar undervisningen på andra stadiet, innebär det även oftast att inlärningen försämras. En del studenter blir inte motiverade av läroämnena och det nuvarande sysselsättningsläget ökar inte heller motivationen. Hur ska man kunna försäkra sig om att det kunnande och de färdigheter man uppnår på andra stadiet är tillräckliga för att studierna ska löpa smidigt på högskolenivå? Det är inte ändamålsenligt att största delen av de studenter som inleder högskolestudierna till exempel måste gå en nybörjarkurs i språk, matematik eller datateknik för att komma vidare till grundkursen – för att inte tala om fördjupade kurser.

OAJ har föreslagit att man bör skapa en helhetssyn, en målbild, för utvecklingen av högskoleutbildningen som grundar sig på forskningsresultat. Eftersom problemet är mångfacetterat och kan ses ur flera perspektiv, finns det skäl att skapa en helhetssyn som grundar sig på en sektorövergripande expertis som omfattar flera instanser. För att undvika att trasa sönder det som fungerar får utvecklandet av högskoleutbildningen inte ske alltför kortsiktigt och snabbt.

Heli Katajamäki
ordförande för universitetslärarnas sektion, OAJ Österbotten
lektor i finska, Språktjänstenheten, Vasa universitet

Blogi

Perjantai 28.10.2016 klo 12:41 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

SUOMEA ON PITKÄÄN PIDETTY koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Erot oppimistuloksissa ovat olleet pieniä, ja jokainen lapsi ja nuori käyvät kansallisen opetussuunnitelman raamitta­man yhdeksänvuotisen peruskoulun. Kouluttautumisen esteet on pyritty poistamaan koko maan kattavalla koulu- ja oppilaitosverkolla sekä maksuttomalla koulutuksella. Opetta­jilla on korkean koulutuksen tuoma vankka ammattitaito ja kansakunnalla vahva luotto opettajan työn tuloksellisuuteen. Voidaanko näiden varaan laskea myös tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan talouden kiristymisen vuoksi koulutuksen rahoituspohja on heikentynyt jo usean vuoden ajan, ja päättäjien halu vähentää toimintaa ohjaavia normeja on lisään­tynyt. Resurssien niukentuessa opettajalle on jäänyt yhä vähemmän aikaa niiden oppi­laiden tukemiseen, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Oppimistuloksissa häntäpää on pudon­nut kauemmas kärjestä.
Alueelliset erot koulutuksen järjestämisen tavoissa ovat suuria. Erot kaupunkien ja maa­seudun välillä kasvavat kaupungistumisen myötä. Vaarana on, että Suomi jakautuu kou­lutuksen maantieteessä hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, joilla kouluttautuminen ja kou­luttautumattomuus periytyvät.
Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka on rakennettu palvelemaan yhtenäisyyttä ja sa­mankaltaisia tarpeita, ei enää riitä heterogeenisessä maailmassa, jossa lapset tulevat kouluun yhä moninaisemmista perheistä. Opettajan haasteena on vastata erilaisiin tar­peisiin ja toiveisiin sekä tarjota jokaiselle tasa-arvoinen perusta omien päämäärien ja unelmien tavoitteluun.

OAJ:lle koulutuksen tasa-arvo merkitsee sitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan yh­denvertaiset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin oma motivaatio ja rahkeet riittävät. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on tukea jokaisen lapsen ja nuoren oppimisen ja kasvun edellytyksiä ja tarjota riittävä tuki oppimiselle ja omien vahvuuksien löytämiselle.
Kasvatus- ja koulutuspalveluiden laatu ei saa riippua perheen asuinpaikasta tai kieles­tä eikä sosioekonomisesta tai -kulttuurisesta taustasta. Palvelut ovat rahoitettava julkisin varoin, ja niiden laatua ja saavutettavuutta on ohjattava kansallisesti. Koulutuksen teh­tävänä on avata tiet jokaiselle. (OAJ: 2016 julkaisema tasa-arvon tiekartta).

Ammatillinen koulutus 190-235 miljoonan leikkaus reformillaan tuskin tulee ”maailman osaavin kansa” -kilpailussa pärjäämään. Vaikuttaminen näihin rahoitusleikkauksiin hävittiin (6-0)! Vaikuttamistyö kuitenkin jatkuu ja ammatillisen reformin sisältöön pyrimme vaikuttamaan niin että opettajan asema on kirjattu selkeästi uuteen lakiin.

Yritykset kertovat yhä enemmän rekrytointivaikeuksistaan – osaajista on yhä enemmän puutetta. Älypuhelimet ja tabletit eivät parinteisissä ammateissa ole todellakaan se keskeinen osaamisen kohde. Jos 16-vuotiaalle, ammatillisessa koulutuksessa, on kaksi päivää viikossa opettajan ohjaamaa opetusta tarjolla, ei tulokset kyllä hyvältä näytä. Elinkeinoelämälle on siis kerrottava selkeästi rahoitus- ja resussileikkausten vaikutukset oppilaitosten arjessa. Yrityksille, kouluttamaton – osaamaton, nuori on jopa työturvallisuusriski.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

FINLAND HAR LÄNGE ANSETTS vara ett modelland för jämlik utbildning. Skillnaderna i inlärningsresultaten har varit små och alla barn och unga har fått en nioårig grundläggande utbildning som byggt på en nationell läroplan. Strävan har varit att avlägsna hinder för att skaffa sig en utbildning genom ett riksomfattande nätverk för skolor och läroinrättningar och genom att erbjuda en avgiftsfri utbildning. Lärarna har en gedigen yrkesfärdighet som de fått genom en hög utbildning och i landet råder ett starkt förtroende för att lärarens arbete är effektfullt. Kan vi lita på detta även i framtiden?

Eftersom samhällsekonomin har åtstramats, har grunden för finansieringen av utbildningen försämrats redan under flera års tid, och beslutfattarnas vilja att skära ner på de normer som styr verksamheten har ökat. I takt med att resurserna har minskat, har lärarna fått allt mindre tid att stöda de elever som skulle behöva det mest. I inlärningsresultaten har eleverna med det sämsta resultatet hamnat allt längre bort från dem med bäst resultat.

Det förekommer stora regionala skillnader i hur utbildningen ordnas. Skillnaderna mellan städerna och landsbygden ökar i takt med att befolkningen flyttar till städerna från landsbygden. Risken är att Finland delas in i bättre och sämre geografiska områden när det gäller utbildning och att utbildning och bristen på sådan nedärvs till följande generation.

Systemet för fostran och utbildning har byggts upp för att betjäna homogena och liknande behov, men det räcker inte längre i en heterogen värld där barnen kommer till skolan från allt mer olika familjer. Det är en utmaning för läraren att kunna uppfylla olika behov och önskemål och att kunna erbjuda alla en jämlik grund för att kunna uppnå sina mål och drömmar.

För OAJ innebär jämlik utbildning att alla barn och unga ska tryggas jämlika möjligheter att studera så långt som den egna motivationen och viljan räcker. Pedagogikens och utbildningens uppgift är att stöda förutsättningarna för inlärning och mognad hos alla barn och unga, och att erbjuda tillräckligt med stöd för inlärning och för att hitta egna styrkor. Kvaliteten av fostrings- och utbildningstjänsterna får inte bero på familjens boendeort eller språk och inte heller på den socioekonomiska och -kulturella bakgrunden. Tjänsterna bör finansieras med offentliga medel och deras kvalitet och tillgänglighet bör styras på ett nationellt plan. Utbildningens uppgift är att öppna möjligheter för alla. (OAJ:s vägkarta för jämlikhet, publicerad 2016).

Reformen där man skurit ner 190–235 miljoner på yrkesutbildningen kommer knappast att ge några goda resultat i tävlingen om ”världens kunnigaste folk”. Möjligheterna att påverka dessa finansieringsnedskärningar lyckades inte, men arbetet fortsätter och vi försöker påverka innehållet i reformen för yrkesutbildningen så att lärarens ställning framgår tydligt i den nya lagen.

Företagen berättar allt mer om sina rekryteringssvårigheter – det råder en allt större brist på yrkeskompetenta personer. Mobiltelefoner och pekplattor är verkligen inte det viktigaste målet för kompetens i traditionella yrken. Om en 16-åring i yrkesutbildningen erbjuds undervisning ledd av en lärare två dagar i veckan ser resultaten inte goda ut. Näringslivet måste därför få veta vilka konsekvenser nedskärningarna i finansieringen och resurserna har i läroinrättningarnas vardag. För företagen kan en outbildad och inkompetent ung person till och med innebära en risk för arbetssäkerheten.

Antti Ylinen, yrkesutbildningssektionen, ordförande

Uusi arki

Torstai 8.9.2016 - Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja

Päiväkotien ja koulujen syyskausi on jo pyörähtänyt täyteen vauhtiin. Monelle opettajalle tämän syksyn työnaloitus on ollut erilainen. Erilaisten säästötoimien, koulujen lakkauttamisien sekä yksiköiden ja ryhmien siirtojen vuoksi moni opettaja on saanut aloittaa työnsä uudessa koulussa tai päiväkodissa.

Vastassa on uudet tilat, uuden talon tavat, uudet työkaverit ja tiimit, uusi esimies, uudet lapset ja perheet sekä luultavasti aika iso ryhmä. Varsinkin uusien yksiköiden tai remontoitujen tilojen kuntoon laittaminen ja sisustaminen minimibudjetilla on oman opetustyön suunnittelun ja toteutuksen ohella vienyt aikaa ja voimia. Paremmin on ollut tilanne opettajilla, jotka ovat päässeet aloittamaan työnsä jo ennen toimintakauden alkua ja ehtineet valmistautua lasten vastaanottamiseen. Valitettavasti monissa kunnissa tänäkin vuonna on säästetty ja varsinkin uusia opettajia ja sijaisia on palkattu vasta toimintakauden alusta.

Itse sain siirron pienestä päiväkotiyksiköstä isoon päiväkotiin, kun lakkautetun koulun tiloihin siirrettiin kaikki alueen esiopetusryhmät. Muutos on ollut myös mahdollisuus uusiutumiseen omassa työssään. Opettajana isommassa yksikössä työtehtäviä voi jakaa eri lailla ja tehdä monenlaista yhteistyötä ryhmien kesken. Esimiehen näkemys ja suunnittelu oman talonsa mahdollisuuksista ja henkilökunnan ohjaaminen uudessa tilanteessa on erityisen tärkeää sekä kokoustaminen talon säännöistä ja tehtävien jaosta ja vastuualueista.
Uusi arki on koittanut myös uusien opetussuunnitelmien voimaan tulolla. Esiopetuksessa on työstetty uutta opetussuunnitelmaa jo parin vuoden ajan ja saatu valmiiksi paikalliset oman kunnan versiot ja linjaukset. Projektityöskentelyä eri teemoin on tehty jo pitkään, mutta suurin haaste nyt on pedagogisen varhaiskasvatuksen näkyväksi tekeminen lasten vanhemmille, uudenlainen dokumentointi sekä lasten ja vanhempien toiveiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tärkeää on taata jokaiselle opettajalle työn edellyttämä suunnittelu, arviointi ja järjestelyaika sekä aikaa kaikille kirjallisille töille. Tämän lisäksi täytyy jokaisessa yksikössä olla tähän varatut rauhalliset työtilat sekä välineet. Valitettavasti näin ei kaikissa yksiköissä ole ja ryhmän ulkopuolinen työaika ”menetetään” henkilökuntapulan tai muun kiireen vuoksi usein lapsiryhmätyöhön ym.

Uusi arki on koittanut myös lasten ja perheiden näkökulmasta siten, että moni kunta otti 1.8. käyttöön varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen. Esiopetuksen 4 tunnin lisäksi päivähoitoa saa vain harkinnanvaraisesti mikäli toinen vanhemmista on kotona. Myös nuoremmilla lapsilla varhaiskasvatusoikeus on myös 20 tuntia viikossa, mikäli toinen vanhempi kotona. Laajalti on otettu käyttöön tuntiperusteiset tai tarpeeseen perustuvat päivähoitomaksut. Tämä on työllistänyt kovasti päiväkodin johtajia ja henkilökuntaa ja vanhemmat ovat laskeneet kuukaudessa tarvitsemiaan tunteja. Onneksi uhkana olleet päivähoitomaksujen korotukset peruttiin. Päiväkotiryhmien arkeen tämä järjestely on tuonut epäsäännöllisyyttä ja vaihtuvuutta lasten määrässä. Koko totuus uuden lain vaikutuksista ei ole vielä paljastunut.

OAJ Pohjanmaa tarjoaa jäsenilleen toimintakauden aikana jälleen paljon koulutusta eri opettajakunnittain sekä yhteisesti eri koulutusasteiden kesken. Seuraa koulutuskalenteria ja tule mukaan! Edunvalvonnassa tuetaan luottamusmiehiä järjestämällä verkottumis- ja keskustelutilaisuuksia, kuntien päättäjiä ja kansanedustajia kutsutaan koolle vaikuttamistyön nimissä. Tässä muuttuvassa arjessa meillä on paljon puolustettavaa ja tähän voi jokainen opettaja osallistua esim. seuraamalla oman kuntansa varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa sekä ylempien kouluasteiden tapahtuvia päätöksiä.

Jaksamista arkeen

Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja

En ny vardag

Hösten är i full gång i daghemmen och skolorna. För många lärare har det varit annorlunda att påbörja höstens arbete. På grund av olika sparåtgärder, nerläggning av skolor samt förflyttningar av enheter och grupper har många lärare varit tvungna att inleda hösten i en ny skola eller ett nytt daghem.
Lärarna möts av nya utrymmen, det nya husets regler, nya arbetskompisar och team, en ny förman, nya barn och familjer samt troligtvis även av en ganska stor grupp. Att ställa allt i ordning och inreda nya enheter och renoverade utrymmen med en minimibudget vid sidan av att planera sina lektioner och att undervisa tar tid och nöter även på krafterna. De lärare som har fått börja arbeta redan före terminsstarten och som hunnit förbereda sig på att ta emot barnen har haft det bättre. Tyvärr har många kommuner sparat även i år, och i synnerhet nya lärare och vikarier har anställts först från och med terminens början.

Själv blev jag förflyttad från en liten daghemsenhet till ett stort daghem då alla förskolegrupper i området flyttades till en nerlagd skola. Förändringen har även varit en möjlighet att förnyas i sitt arbete. Som lärare på en större enhet kan man dela upp arbetsuppgifterna på ett annat sätt och bedriva olika slags samarbete mellan grupperna. Förmannens synpunkter om och planering av möjligheterna i det egna daghemmet samt på vilket sätt personalen handleds i den nya situationen är väldigt viktigt. Även möten om husets regler och fördelningen av arbetsuppgifterna och ansvarsområdena har en stor betydelse.

Även de nya läroplanerna har inneburit förändringar i vardagen. I förskoleundervisningar har man bearbetat den nya läroplanen redan i ett par års tid och lyckats slutföra lokala versioner och riktlinjer i den egna kommunen. Man har redan länge bedrivit projektarbete med olika teman, men den största utmaningen nu är att göra den pedagogiska småbarnsfostran synlig för barnens föräldrar och att sköta dokumenteringen på ett nytt sätt. Nu ska man även beakta barnens och föräldrarnas önskemål i planeringen, förverkligandet och utvärderingen av verksamheten. Det är viktigt att varje lärare får tillgång till den tid som planeringen, utvärderingen, arrangemangen och allt skriftligt arbete förutsätter. På varje enhet bör det dessutom finnas lugna arbetsutrymmen och verktyg för detta arbete. Tyvärr saknas sådana på en del enheter, och man ”går miste” om tiden för arbete utanför gruppen eftersom man ofta måste arbeta i barngruppen på grund av personalbrist eller annan stress.

Även barnen och föräldrarna har mött en ny vardag i och med att många kommuner började begränsa rätten till småbarnspedagogik från och med den 1 augusti. Att erbjuda dagvård utöver 4 timmars förskoleundervisning är en avvägningsfråga ifall den ena föräldern är hemma. Rätten till småbarnsfostran hos yngre barn är även 20 timmar i veckan om den ena föräldern är hemma. Tim- eller behovsbaserade dagvårdsavgifter har tagits i bruk i stor utsträckning. Detta har inneburit mycket arbete för daghemsföreståndarna och personalen, och föräldrarna har fått räkna ut hur många timmar som behövs för dagvård per månad. Lyckligtvis drog man tillbaka de höjningar som hotat dagvårdsavgifterna. Detta arrangemang har lett till oregelbundenhet och variation i antalet barn i dagvårdsgrupperna. Hela sanningen om den nya lagens effekter är ännu oklar.

OAJ Österbotten erbjuder även i år sina medlemmar mycket utbildning, både för olika slags lärare och gemensamt med olika utbildningsstadier. Följ med utbildningskalendern och kom med! I intressebevakningen stöder man förtroendepersonerna genom att erbjuda träffar för nätverkande och diskussioner. Med tanke på påverkningsarbetet bjuder man även med kommunens beslutsfattare och riksdagsledamöter på träffarna. Vår vardag är under förändring och vi har mycket att stå upp för. Varje lärare kan delta i detta till exempel genom att följa med de beslut som fattas inom småbarnspedagogiken, grundskolorna och de högre utbildningsstadierna.

Med önskan om kraft att orka i vardagen,

Monika Koivumäki, ordförande för BTL-sektionen

Puheenjohtajan blogi

Tiistai 9.8.2016 klo 20:40 - Ari Rousu, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Illat pimenevät ja koulut alkavat. Reilut 60 000 lasta astelee ensimmäiselle luokalle. Kouluissa on valmistauduttu alkavaan lukuvuoteen kuten aina ennenkin. Huoli koulutusresurssien jatkuvasta karsimisesta raastaa kuitenkin sekä rehtorien että opettajien mieltä. Varhaiskasvatuksessa taas päivähoito-oikeutta on mahdollisuus rajata. Toisella asteella erityisesti ammatillisen koulutuksen suurleikkaukset synkentävät mieliä. Sama tilanne on korkea-asteella.

Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön alakouluissa. Ne tuovat kouluihin lisää vuorovaikutusta, aktiivista oppimista ja mm. koodausta. Tasavallan hallituksen yksi kärkihanke on perusopetuksen digitalisointi ja oppimisympäristöjen uudistaminen. Se etenee.
OAJ:n viime vuonna tekemästä laajasta selvityksestä käy ilmi, että opettajat ja rehtorit suhtautuvat opetuksen digitalisointiin hyvin myönteisesti, mutta kaipaavat koulutusta pedagogiseen digiosaamiseen. OAJ haluaakin, että lakiin kirjataan täydennyskoulutusvelvoite: koulutuksen järjestäjällä on oltava velvollisuus huolehtia opettajien osaamisen systemaattisesta päivittämisestä. Nykyisellään opettajat ovat työantajasta riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa täydennyskoulutuksen suhteen.

Opetuksen ja koulutuksen arvostus on kriisissä. OAJ:n teettämästä opettajien ammattikuva- ja arvostustutkimuksessa noin 2 000 suomalaista kertoo näkemyksiään eri koulutusasteilla työskentelevien opettajien työstä ja sen arvostuksesta. Kansalaiset pitävät opettajan työtä raskaana, vaativana ja vastuullisena. He katsovat, että koulutusleikkaukset ovat vieneet pohjaa opettajien työltä ja koulutuksen laadulta. Opettajat itse kertovat kaipaavansa enemmän täydennyskoulutusta, tukea ja arvostusta.
Koulutus on SOTE -uudistuksen yhteydessä jäämässä ainoaksi merkittäväksi kuntien hoitamaksi palveluksi. Kun miettii kuntien nykytilannetta ja tietää, että niiden mahdollisuudet panostaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen poikkeavat jo nyt suuresti toisistaan, tulevaisuus hirvittää. Oppimiserot uhkaavat vain suurentua.

Näyttää siltä, että koulutiensä aloittavien lasten oppimismahdollisuudet riippuvat jatkossa entistä enemmän asuinpaikasta. On pelättävissä, että pienet kunnat, joissa on esimerkiksi vain yksi koulu tai enintään kaksi koulua (näitä kuntia on kaikkiaan 134), eivät kykene tarjoamaan yhtä tasokasta koulutusta kuin isommat kunnat. Koulutuksen tasa-arvo on vaarassa. Myös isojen kuntien sisällä koulutus eriytyy. On peruskouluja, joihin pyritään ja jotka houkuttelevat opettajia. Toisiin kouluihin taas ”joudutaan”.
Opetus ja varhaiskasvatus ovat isojen haasteiden edessä. Niistä on mahdollisuus selvitä, jos valtion, kuntayhtymien ja kuntien päättäjät näkevät koulutussektorin tulevaisuuden tekijänä, joka varmistaa kansakunnan hyvinvoinnin. Nyt valitettavasti nämä asiat nähdään pelkkänä kulueränä, josta voidaan surutta leikata.

Haastavasta ajasta huolimatta toivotan kaikille OAJ Pohjanmaan toimialueen opettajille ja lastentarhanopettajille jaksamista tärkeässä työssänne.

Ari Rousu
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Ordförandes blogg

Kvällarna blir mörkare och skolorna drar igång. I år börjar drygt 60 000 barn i första klass. I skolorna har man förberett sig för det kommande läsåret på samma sätt som tidigare. Oron för de ständiga nedskärningarna i utbildningsresurserna gnager emellertid både bland rektorer och lärare. Inom småbarnsfostran är det nu möjligt att begränsa rätten till dagvård. Andra stadiet belastas i synnerhet av de stora nedskärningarna inom yrkesutbildningen. På högskolenivå är läget det samma.

I lågstadierna tar man i bruk nya läroplaner. De skapar mer växelverkan och aktivt lärande och innebär att bland annat kodning införs i skolorna. Ett av regeringens spetsprojekt är att digitalisera grundutbildningen och att förnya inlärningsmiljöerna. Projektet framskrider.
En omfattande utredning som gjordes av OAJ i fjol visar att lärarna och rektorerna förhåller sig väldigt positivt till digitaliseringen av undervisningen, men de saknar utbildning i pedagogisk digikompetens. OAJ önskar att en skyldighet om kompletterande utbildning införs i lagen: utbildningsarrangören bör vara skyldig att se till att lärarnas kunnande uppdateras på ett systematiskt sätt. Beroende på arbetsgivaren befinner sig lärarna för tillfället i en mycket ojämlik situation i fråga om kompletterande utbildning.

Uppskattningen av undervisning och utbildning befinner sig i en kris. I en undersökning om lärarnas yrkesbild och uppskattning, som OAJ låtit göra, berättar cirka 2 000 finländare om sin syn på lärarnas arbete och uppskattningen av den på olika utbildningsnivåer. Finländarna anser att lärarnas arbete är tungt, krävande och ansvarsfullt. De anser att nedskärningarna i utbildningen har försvårat lärarnas arbete och försämrat utbildningens kvalitet. Lärarna själva berättar att de saknar mer kompletterande utbildning, stöd och uppskattning.

I samband med social- och hälsovårdsreformen håller utbildningen på att bli den enda betydande service som tillhandahålls av kommunerna. När man ser på nuläget i kommunerna och vet att kommunernas möjligheter att satsa på utbildning och småbarnsfostran redan nu skiljer sig mycket från varandra, ser framtiden skrämmande ut. Inlärningsskillnaderna hotar att bli allt större.

Det verkar som att inlärningsmöjligheterna för de barn som inleder sin skolväg i framtiden kommer att bero allt mer på var de bor. Man kan ana att små kommuner där det till exempel bara finns en eller högst två skolor (antalet sådana kommuner är sammanlagt 134) inte kan erbjuda lika högklassig utbildning som stora kommuner. Jämlikheten inom utbildningen hotas. Utbildningen utvecklas olika även inom stora kommuner. Det finns grundskolor som är populära och som lockar lärarna. Till andra skolor ”hamnar” man.

Undervisningen och småbarnsfostran står inför stora utmaningar. Det är möjligt att klara sig ur dem om statens, samkommunernas och kommunernas beslutfattare ser utbildningssektorns framtid som en faktor som säkerställer landets välfärd. För tillfället ser man på den endast som en kostnadsfråga, något man fritt kan skära ner på.

Trots de stora utmaningarna önskar jag alla lärare och barnträdgårdslärare i OAJ Österbottens verksamhetsområde kraft att orka i ert arbete.

Ari Rousu
ordförande
OAJ Österbotten

Vanhemmat kirjoitukset »