Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Blogi

Sunnuntai 13.8.2017 klo 20:40 - Kari Nieminen, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa


Koulujen alkaminen palauttaa tutun rytmin oppilaiden ja opettajien arkeen. Lukuvuoden alkaessa 1,1 miljoonan lapsen ja nuoren tie vie kouluihin ja oppilaitoksiin. Heidän lisäkseen on satojatuhansia lapsia, jotka suuntaavat kulkunsa varhaiskasvatuksen pariin. Voidaankin sanoa, että koulujen alkaminen koskettaa lähes jokaista perhettä Suomessa.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty maailman parhaana vielä kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Valitettavasti lähes kymmenen vuoden taloudellinen lama ja sen tuomat suuret leikkaukset läpi koulutuskentän ovat vaikeuttaneet laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista. Viime vuosina leikkausten kohteena ovat olleet erityisesti korkeakouluopetus sekä toisen asteen ammatillinen koulutus. Leikkauksitta eivät ole säästyneet muutkaan koulutusasteet.

Asiantuntijat ovat laajasti huolissaan koulutuksesta ja sen rahoituksesta. Tällä viikolla tuore talousnobelistimme Bengt Holmström esitti huolensa erityisesti korkeakoulutettujen vähenevästä osuudesta nuorissa aikuisissa. Hän toteaakin omasta sukupolvestaan, että ”meidän vanhempamme sotivat ja me olemme nauttineet niistä eväistä ja syömme seuraavan sukupolven eväät”. Tämä on kovaa puhetta, mutta viisasta. Koulutuksessa tulevaisuutta rakennetaan tänään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä otti myös kantaa koulutusleikkauksiin. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi edelleen löytää lisää rahaa innovaatiojärjestelmään ja koulutukseen budjetin sisältä.

Onneksi pieniä positiivisia signaaleja on näkyvissä. Maan hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuussa, että kasvatukseen ja koulutukseen satsataan lisärahaa. Valtionvarainministeriö ehdottaa valtion talousarvioon, että peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen myönnettäisiin 15 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2018. Rahat ovat pieniä verrattuna aiempien vuosien leikkauksiin, mutta suunta on oikea. 

Suotavaa olisi, että myös tuoreet kuntapäättäjät seuraisivat hallituksen esimerkkiä. Satsauksen kohteita kunnissa on riittämiin. Elokuun alusta lukien jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joiden laadinnasta vastaavat lastentarhanopettajat. Monissa kunnissa lapsiryhmissä on vain yksi opettaja. Kunnilla olisi mahdollisuus panostaa varhaiskasvatukseen palkkaamalla kaksi opettajaa per ryhmä, jolla mahdollistettaisiin yhä laadukkaampi pedagoginen varhaiskasvatus. 

Perusopetus vaatisi panostusta. Tutkimusten mukaan perusopetuksen tasa-arvo on rappeutumassa. Hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden ero on kasvanut huolestuttavasti. Yhä useampi oppilas ei saavuta jatko-opinnoissa vaadittavaa vähimmäisosaamista. Myös erot maan eri alueiden välillä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudun ja yleisesti kaupunkiseutujen eduksi. Aiemmin oppilaiden sosioekonominen tausta (vanhempien koulutustaso, työ ja toimeentulo) ei ole vaikuttanut oppimistuloksiin. Tällä mittarilla Suomi on vajonnut OECD:n tilastossa huipulta keskikastiin. Lisäksi pojat ovat yhä kasvavana enemmistönä heikosti menestyvien oppilaiden joukossa. 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönoton lisäksi lukiokoulutusta ollaan uudistamassa kuluvana lukuvuonna ja ammatillinen reformi astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Siis muutosta ja uudistusta toisen perään, jotka vaativat paljon lapsilta, nuorilta ja opettajilta. 

Kaikkien muutosten keskiössä tulisi olla lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen tukeminen. Jokainen koulupäivä on ainutlaatuinen niin pienelle kuin isolle oppijalle, missä ei voi palata ajassa taaksepäin. Tässä hetkessä tulee luoda parhaat mahdolliset edellytykset kasvamiselle ja oppimiselle. Tämä on uusien päättäjien syytä pitää mielessään, kun kunnissa tehdään kasvatukseen ja opetukseen liittyviä päätöksiä. Päätösten positiiviset vaikutukset näkyvät monesti vasta vuosikymmenten päässä, mutta negatiiviset paljon nopeammin. Päättäjien katse pitää olla riittävän pitkällä tulevaisuudessa. 

Työntäyteinen vuosi on tiedossa niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin edunvalvontatöissä. Toivotan kaikille OAJ Pohjanmaan opettajille hyvää alkanutta syksyä ja jaksamista työhön. 

Kari Nieminen, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Då skolorna börjar återställs den bekanta rytmen i elevernas och lärarnas vardag. Vid terminsstarten går 1,1 miljoner barns och ungas väg till skolor och läroinrättningar. Utöver dem börjar hundratusentals barn inom småbarnspedagogiken. Man kan säga att skolstarten berör nästan varje familj i Finland.

Ännu i början av årtiondet ansågs det finländska skolsystemet vara det bästa i världen. Tyvärr har den nästan tio år långa ekonomiska recessionen, och de stora nedskärningar som den inneburit på hela skolfältet, gjort det svårare att erbjuda en högkvalitativ fostran och utbildning. Under de senaste åren har i synnerhet högskoleundervisningen och yrkesutbildningen på andra stadiet varit mål för nedskärningarna. De övriga utbildningsstadierna har inte heller klarat sig utan nedskärningar.

Experterna är mycket oroade över utbildningen och dess finansiering. Under veckan uttryckte vår färska nobelpristagare i ekonomi Bengt Holmström sin oro över den minskande andelen högskoleutbildade bland unga vuxna. Om sin egen generation konstaterar Holmström att ”våra föräldrar krigade och vi har njutit av färdkosten och äter upp följande generations tillgångar”. Det här är hårda men kloka ord. Inom utbildningen bygger man framtiden i dag. Vesa Vihriälä som är verkställande direktör vid Näringslivets forskningsinstitut har även tagit ställning till nedskärningarna inom utbildningen. Enligt honom borde regeringen fortfarande hitta mer pengar till innovationssystemet och utbildningen från budgeten.

Lyckligtvis kan vi även se små positiva ljusglimtar. Vid sin halvtidsöversyn i april beslutade regeringen att satsa mer pengar på fostran och utbildning. Finansministeriet föreslår att man skulle bevilja ett 15 miljoners tilläggsanslag i budgeten för att förstärka likvärdigheten inom grundskolan och för att förnya yrkesutbildningen under 2018. Det handlar om små summor jämfört med de senaste årens nedskärningar, men vi är på väg i rätt riktning.

Det skulle vara bra om även de färska kommunbeslutfattarna skulle följa regeringens exempel. I kommunerna finns det gott om objekt som man kan satsa på. Från och med början av augusti gör man upp en personlig plan för småbarnsfostran för alla barn i dagvården tillsammans med deras föräldrar. Barnträdgårdslärarna ansvarar för att göra upp dessa planer. I många kommuner finns det bara en lärare i barngrupperna. Kommunerna skulle ha möjlighet att satsa på småbarnsfostran genom att anställa två lärare per grupp och på så sätt erbjuda en allt mer högkvalitativ pedagogisk småbarnsfostran.

Den grundläggande undervisningen är i behov av satsningar. Enligt undersökningarna håller jämlikheten inom den grundläggande undervisningen på att försämras. Skillnaden mellan elever som klarar sig bra och elever som klarar sig dåligt har ökat i oroväckande grad. Allt fler elever uppnår inte de grundläggande kunskaper som förutsätts i de fortsatta studierna. Även skillnaderna mellan olika regioner i landet har ökat, till huvudstadsregionens och stadsregionernas fördel. Tidigare har elevernas socioekonomiska bakgrund (föräldrarnas utbildningsnivå, arbete och inkomster) inte påverkat inlärningsresultaten. Med detta mått mätt har Finland sjunkit från toppen till en medelnivå i OECD:s statistik. Dessutom ökar andelen pojkar bland dem som klarar sig sämre.

Förutom att man tar i bruk läroplanerna för småbarnsfostran och den grundläggande undervisningen ska även gymnasieutbildningen förnyas under det pågående läsåret. Dessutom träder yrkesutbildningsreformen i kraft i början av 2018. Med andra ord är det förändringar och reformer på löpande band och dessa kräver mycket av såväl barnen, ungdomarna som lärarna.

Alla förändringar borde utgå från att stöda barnets och den ungas utveckling och inlärning. Varje skoldag är unik både för en liten och för en stor elev och det är inte möjligt att gå tillbaka i tiden. Man bör skapa de bästa möjliga förutsättningarna för utveckling och inlärning i denna stund. Detta borde de nya beslutsfattarna komma ihåg då de fattar beslut om fostran och undervisning i kommunerna. De positiva konsekvenserna av besluten syns ofta först efter årtionden, men de negativa framkommer mycket snabbare. Beslutsfattarna bör ha siktet tillräckligt långt fram i tiden.

Det kommer att bli ett arbetsdrygt år både i daghemmen, i skolorna, i läroinrättningarna och i intressebevakningsarbetet. Jag önskar alla lärare inom OAJ Österbotten en bra höst och kraft att orka i arbetet.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten