Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Överblick av aktuella händelser inom småbarnspedagogiken

Tiistai 24.10.2017 - Christel Sandell


Småbarnspedagogiken utgör grunden för vårt utbildningssystem. De första levnadsåren har konstaterats ha stor betydelse för barnets lärande och hela livet. De nya grunderna och de lokala planerna togs i bruk 1.8 2017 i hela landet. Lagen och grunderna tryggar barnets rätt till en individuell plan för småbarnspedagogik. Barnets plan för småbarnspedagogik här väckt många diskussioner – vem som skall göra den. I lagen står det att en barnträdgårdsläraren ansvarar för uppgörandet av den och tyvärr kan detta tolkas på olika sätt. Men eftersom det pedagogiska kunnandet poängteras kan det inte vara någon annan än en barnträdgårdslärare som tillsammans med föräldrarna gör barnets plan.

Ett utmärkt stödmaterial finns på här

Varhaiskasvatuksen tiekartta – en utredning gjord av Kirsti Karila, Tuomas Kosonen och Satu Järvenkallas har kommit med förslag om hur man kunde utveckla småbarnspedagogiken fram till år 2030. Förslagen gäller hur man kunde höja deltagarfrekvensen inom småbarnspedagogiken, personalstrukturen, -storleken samt utvecklandet av behörighet och kompetens. Förslaget överräcktes till undervisningsminister Sanni Grahn-Laasonen den 29 juni. I utredningen rekommenderas bl.a. att man permanent höjer antalet barnträdgårdslärarexamina vid universiteten och ordnar särskild finansiering. Det råder stor brist på universitetsutbildade barnträdgårdslärare och specialbarnträdsgårdslärare.
Vidare önskar man att lagen om småbarnspedagogik uppdateras och samtidigt även personalstrukturen och yrkesbeteckningarna. Många saker saknas dock i utredningen bl.a. ledarskapet inom småbarnspedagogiken och specialundervisningen.

En av höstens största utmaningar är barnträdgårdslärarnas avtal. Arbets- och kollektivavtal är de enda saker som skiljer barnträdgårdslärare från andra lärare. Barnträdgårdslärarna hör nu till samma avtalsgrupp som tex personal inom social och hälsovårdsverket.
Tiden för att rätta till situationen är nu. Detta innebär att barnträdgårdslärarna flyttas till lärarnas tjänstekollektivavtal ( från AKTA till UKTA ).
Glädjande nog kunde vi tal del av Tilläggssatsningar på kunskap och utbildning som är att vänta under 2018. Tilläggsfinansieringen som man kommit överens om under manglingen riktas till att stärka grundskolans jämlikhet, ett försök med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar, sänkta klientavgifter inom småbarnspedagogiken, till att motarbeta arbetslöshet bland ungdomar, till grundforskning samt till yrkeshögskolornas forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet.

Från och med den 1 januari 2018 sänks klientavgifterna inom småbarnspedagogiken med 70 miljoner euro. De sänkta avgifterna gäller små- och medelinkomsttagare och syskonrabatten för det andra barnet i familjen höjs med 50 procent. Den avgiftsfria småbarnspedagogiken utvidgas till att omfatta 6 700 nya familjer. Kommunerna kompenseras för minskningen av intäkterna. 5 miljoner euro riktas under 2018 till att öka antalet studieplatser vid universitetens barnträdgårdslärarutbildningar.
Regeringen kör under 2018-2019 tillsammans med villiga kommuner igång ett omfattande försök med avgiftsfri småbarnspedagogisk verksamhet för femåringar. 5 miljoner euro i statsfinansiering används för försöket.

Tusen nya nybörjarplatser inom universitetens barnträdgårdslärarutbildning var septembermånads glädjande nyhet från Undervisnings och kulturministeriet. Ökningen sker åren 2018-2021 med hjälp av ett anslag på 28 miljoner euro.
Projektet ( BTLF, Kommunförbundet och Riksdagen  )riksdagsmännen läser saga på daghemmen som genomfördes i slutet av augusti var en lyckad satsning av alla parter. Småbarnspedagogiken lyftes fram genom olika diskussioner som berörde just ens egna daghem och kommun.

”.........det är kamp för samma framtid och tro på samma mål som gör att man kan säg’, man hör ihop.”      Mikael Wiehe


Christel Sandell
Specialbarnträdgårdslärare
Barnträdgårdslärarsektionens ordförande

Katsaus ajankohtaisiin tapahtumiin varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme perusta. Ensimmäisillä elinvuosilla on todettu olevan suuri merkitys lapsen oppimiselle ja koko elämälle. Uudet perusteet ja paikalliset suunnitelmat otettiin käyttöön koko maassa 1.8.2017 alkaen. Lain ja perusteiden avulla turvataan lapsen oikeus yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on herättänyt paljon keskustelua siitä, kuka sen laatii. Laissa sanotaan, että vastuu laatimisesta on lastentarhanopettajalla, mutta tämä voidaan valitettavasti tulkita eri tavoin. Laissa painotetaan kuitenkin pedagogista osaamista, mikä tarkoittaa sitä, ettei lapsen suunnitelmaa voi laatia kukaan muu kuin lastentarhanopettaja yhdessä vanhempien kanssa.

Erinomainen tukiaineisto löytyy osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/varhaiskasvatus

Kirsti Karilan, Tuomas Kososen ja Satu Järvenkallaksen laatimassa Varhaiskasvatuksen tiekartta -selvityksessä esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen kehittämisestä vuoteen 2030 mennessä. Ehdotukset koskevat osallistujamäärän lisäämistä varhaiskasvatuksessa, henkilöstörakennetta ja -määrää sekä pätevyyden ja osaamisen kehittämistä. Ehdotus luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 29. kesäkuuta. Selvityksessä suositellaan muun muassa, että lastentarhanopettajien tutkintojen määrää lisätään pysyvästi yliopistoissa ja että tähän järjestetään erityistä rahoitusta. Yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista ja erikoislastentarhanopettajista on suuri pula. Lisäksi toivotaan, että varhaiskasvatuslakia päivitettäisiin yhdessä henkilöstörakenteen ja ammattinimikkeiden kanssa. Selvityksestä puuttuu kuitenkin monia asioita. Siinä ei esimerkiksi käsitellä varhaiskasvatuksen johtamista ja erityisopetusta.

Yksi syksyn suurimmista haasteista on lastentarhanopettajien sopimukset. Työ- ja työehtosopimukset ovat ainoat asiat, jotka erottavat lastentarhanopettajat muista opettajista. Lastentarhanopettajat kuuluvat nyt samaan sopimusryhmään kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysviraston henkilökunta. Nyt on tullut aika korjata tilanne siirtämällä lastentarhanopettajat opettajien virkaehtosopimukseen (KVTES:sta OVTES:iin).

Iloksemme saimme kuulla osaamiseen ja koulutukseen vuonna 2018 tulevista lisäpanostuksista. Lisärahoituksesta sovittiin hallituksen budjettiriihessä, ja se suunnataan peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen, nuorisotyöttömyyden torjuntaan, perustutkimukseen sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

1. tammikuuta 2018 alkaen varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Alennetut maksut koskevat pieni- ja keskituloisia ja toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Syyskuussa saimme iloita Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta, jonka mukaan yliopistojen lastentarhanopettajakoulutukseen lisätään tuhat uutta opiskelijapaikkaa. Lisäys toteutetaan vuosina 2018–2021, ja siihen on myönnetty 28 miljoonan euron määräraha.

Elokuun lopussa toteutettiin hanke, jossa kansanedustajat lukivat satuja päiväkodeissa (LTOL, Kuntaliitto ja Eduskunta). Hanke oli onnistunut kaikkien osapuolten osalta. Varhaiskasvatus nostettiin esiin erilaisten juuri omaa päiväkotia ja kuntaa koskevien keskustelujen kautta.

Christel Sandell
Erikoislastentarhanopettaja
Lastentarhanopettajien jaoston puheenjohtaja