Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Ruohon juuren voima

Tiistai 12.12.2017 klo 22:04 - Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.


Ruohon juuren voima

Voimalla voidaan viitata elinvoimaan, henkiseen ja sisäiseen voimaan. Jokainen organisaatio tarvitsee voimaa, jota voidaan ammentaa juurista, kuten organisaation työntekijöistä. Uskon, että ruohonjuuritason työntekijöillä on paljon annettavaa organisaatioille, kun vain mahdollisuus annetaan – eikä toisinaan kutsuhuudoistakaan ole haittaa. Työntekijöiden äänet tuovat näkemyksiin tarvittavaa moninäkökulmaisuutta ja tietoa, jota ilman hyvätkin päätökset saattavat toteutustavoiltaan jäädä vaillinaisiksi. Yliopistoissa muun henkilökunnan, mukaan lukien opettajien äänen kuuleminen on varmistettu siten, että päättävissä elimissä on muun henkilökunnan jäsenten paikkoja. Vaasan yliopiston vaaleissa valittiin juuri jäsenet päättäviin elimiin; hallitukseen, yliopistokollegioon ja neljään akateemisen yksikön johtoryhmään.  

Vaasan yliopiston hallitukseen valittiin muun henkilöstön edustajaksi Janne Koljonen, jolla on pitkä kokemus niin tutkimus- kuin opetustehtävistä tekniikan yksikössä. Yliopistokollegioon muu henkilökunta sai kolme varsinaista ja kolme varajäsentä. Vaasan yliopiston opetusalanyhdistyksen VYLL ry:n Tony Nyström valittiin yliopistokollegioon varsinaiseksi jäseneksi ja Suvi Isohella varajäseneksi. Lisäksi markkinoinnin ja viestinnän akateemiseen yksikköön edustajaksi valittiin Suvi Isohella ja tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemiseen yksikköön Hannu K. Niinimäki. Valinnat ovat alustavia, ja yliopistokollegio vahvistaa valinnat loppuvuodesta.  

Näistä elimistä erityisesti hallituksessa pohditaan strategisia ratkaisuja. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu muun muassa siitä, säilyykö Vaasan yliopisto itsenäisenä yliopistona. Kuten rehtori Jari Kuusisto Yle Pohjanmaan 16.11.2017 järjestämässä keskustelutilaisuudessa sanoi, tavoitteet on asetettu korkealle: tarvitaan strategian mukaista, profiloitunutta tutkimusta. Huippututkimus ei synny ilman huippututkijoita, eikä niiksi kukaan synny itsestään. Itse näen, että matkallamme huippuyliopistoksi tärkeää on mm. huolehtia siitä, että jokaisella yliopiston opiskelijalle on riittävät tietotaidot kielistä ja tukea erilaisten tutkimusprojektien loppuun saattamiseksi. Tämä koskee myös jatko-opiskelua, jolloin vaatimukset kasvavat ja on pystyttävä tuottamaan kansallisia ja kansainvälisten julkaisuja erilaisiin foorumeihin ja yleisöille. 

Opettajuuden ydintä on opiskelijalähtöisyys, jolla tarkoitan, että tehtävämme on mahdollistaa laadukas oppiminen. Aina tämä ei tarkoita opiskelijan miellyttämistä. Tietyt tiedot ja taidot on vaadittava, koska haluamme pitää koulutuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta kiinni. Kenties opettajan sitoutumista juuri opiskelijaan ja opiskelijan saamaan oppiin ei aina ymmärretä. Opettajaa voi hyvinkin ahdistaa se, että työtä kasaantuu liikaa eikä työtään pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Tämä ahdistus ei ole kuitenkaan yksittäisen opettajan vastuulla. Siitä kantaa osansa myös työnantajamme yliopisto sekä päärahoittaja valtio. Toivomme, että pian koittaa aika, jolloin ymmärretään kannustavan palkkauksen ja työuran merkitys. 

Opetusala on tiivis yhteisö, ja yliopiston opettajilla on roolinsa myös OAJ:ssa. Kauttamme OAJ saa tietoa, mitä yliopistossa tapahtuu. Moni asia tuntuu polarisoituvan nyky-yhteiskunnassa ja mediassa. Arvoristiriitojen melskeessä tarvitaan tukijalkoja, joihin nojata ja jollaisia tiede ja tutkimus tarjoavat. Olemme iloisia, että OAJ:ssa korostetaan tutkimusta ja tieteen merkitystä. Tieteelliset lähestymistavat ja teorian ovat kaiken opettajuuden taustalla Suomessa, jossa opettajat ovat korkeakoulun käyneitä opetusalan ammattilaisia. Vaikka yhteys yksittäisestä opettajasta saattaa tuntua ohuelta, se on luotu jo opintojen aikana, sillä muutokset ajattelussa ohjaavat yksilön työtä ja lähestymistapoja. Yliopistoissa työskentelevät opettajat (ja moni muukin opetusalalla toimiva) ovat mukana pitämässä tiedettä elävänä ja siirtämässä tietotaitoaan opiskelijoille. Olkaamme ylpeitä opettajuuden tieteellisestä pohjasta ja vaalikaamme sitä! 

Heli Katajamäki

OAJ Pohjanmaa, varapj.

YLL-jaosto, pj.

Kraften på gräsrotsnivå

Med kraft kan man hänvisa till livskraft, till psykisk och inre kraft. Varje organisation behöver kraft från gräsrotsnivån, till exempel från organisationens anställda. Jag tror att de anställda på gräsrotsnivå har mycket att ge organisationen, bara de får en möjlighet till det – ibland skadar det inte heller med en inbjudan. De anställdas röster tillför ett mångsidigt perspektiv på åsikterna och ger information utan vilken även goda beslut kan fattas på bristfälliga grunder. På universiteten har man försäkrat sig om att de anställdas, och även lärarnas, röster blir hörda genom att erbjuda platser för de övriga anställda i organisationens beslutande organ. På Vasa universitet valdes nyligen medlemmar till de beslutande organen; till styrelsen, universitetskollegiet och till ledningsgrupperna för de fyra akademiska enheterna.

Till Vasa universitets styrelse valdes Janne Koljonen som representant för de övriga anställda. Koljonen har en lång erfarenhet av både forsknings- och undervisningsuppgifter på enheten för teknik. I universitetskollegiet fick de övriga anställda tre ordinarie medlemmar och tre ersättare. Tony Nyström från Vasa universitets förening för undervisningsbranschen VYLL ry valdes till ordinarie medlem i universitetskollegiet och Suvi Isohella till ersättare. Suvi Isohella valdes också till representant på den akademiska enheten för marknadsföring och kommunikation. Hannu K. Niinimäki valdes till representant på den akademiska enheten för innovativt ledarskap. Valen är preliminära och de fastställs av universitetskollegiet i slutet av året.

Av dessa organ är i synnerhet styrelsen det organ där man funderar på strategiska lösningar. Den senaste tiden har man i offentligheten diskuterat bland annat om huruvida Vasa universitet kommer att bevaras som ett självständigt universitet. Under en diskussion som ordnades av Yle Pohjanmaa 16.11.2017 konstaterade rektor Jari Kuusisto att målen har ställts upp högt: det behövs profilerad strategienlig forskning. Toppforskning uppstår inte utan toppforskare, och ingen blir en sådan av sig själv. Jag själv anser att det på vägen mot ett toppuniversitet är viktigt att bland annat se till att varje studerande på universitetet har tillräckligt med kunskaper i språk och får tillräckligt med stöd för att slutföra olika forskningsprojekt. Detta gäller även forskarstudier där kraven ökar och man måste kunna producera nationella och internationella publikationer i olika forum och för olika publiker.

Kärnan för lärarens arbete är att utgå från den studerande, med vilket jag menar att det är vår uppgift att möjliggöra en högkvalitativ inlärning. Det här innebär inte alltid att man ska vara de studerande till lags. Man ska kräva vissa kunskaper och färdigheter eftersom vi vill hålla fast vid kvaliteten och jämställdheten i utbildningen. Kanske förstår man inte alltid lärarens engagemang för den studerande och dennas kunskaper. Läraren kan mycket väl känna ångest över att arbetsbördan blir för tung och att man inte klarar av att utföra sitt arbete så väl som man skulle vilja. Denna ångest ligger däremot inte endast på den enskilda lärarens ansvar. Ansvaret delas med vår arbetsgivare universitetet och med staten som är vår huvudsakliga finansiär. Vi hoppas att man snart ska börja förstå betydelsen av en sporrande lönesättning och arbetskarriär. 

Undervisningsfältet är en tät gemenskap och universitetets lärare har också en roll i OAJ. Genom oss får OAJ information om vad som händer på universitetet. Många frågor ser ut att polariseras i dagens samhälle och i medierna. I tumultet av värdekonflikter behövs stödpelare som man kan stöda sig mot och som erbjuds av vetenskapen och forskningen. Vi är glada över att man i OAJ framhäver betydelsen av forskning och vetenskap. Vetenskapliga tillvägagångssätt och teorier ligger som grund för allt lärarskap i Finland, där lärarna har en högskoleutbildning i undervisningsbranschen. Även om kontakten kan kännas skör för en enskild lärare, skapas den redan under studietiden. Förändringar i tankesätten styr också individens arbete och tillvägagångssätt. De lärare som arbetar på universiteten (och många andra inom undervisningsbranschen) deltar i arbetet med att hålla vetenskapen vid liv och överföra sina kunskaper till de studerande. Låt oss vara stolta över lärarskapets vetenskapliga grund och värna om den!

Heli Katajamäki

OAJ Österbotten, vice ordförande

universitetslärarnas sektion, ordförande.