Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Koulutuksen ravintoketju

Torstai 17.5.2018 klo 9:25 - Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.


Suomessa ja maailmassa korkein koulutus annetaan yliopistoissa. Koulutamme kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita eri aloilla. Opiskelijoita opettavat yliopisto-opettajat ja yliopistonlehtorit, tutkijat ja professorit. Yliopistoilla on tärkeä tehtävä sen varmistajana, että pysymme Suomessa tieteen eri aloilla ajan tasalla ja viemme tiedettä eteenpäin ja jaamme tietoa opiskelijoille, mistä se siirtyy yhteiskuntaamme rakentaviksi osasiksi.

Vaikka yliopistoilla on tärkeä tehtävä, olemme silti ravintoketjun osa. Vaikka olisimme ylin osa, mukanamme on kaikki se, mikä on kertynyt aiempiin osiin matkan varrelta. Meidän tarinallemme keskeisiä vaiheita on kaikki se koulutus, mitä opiskelija on saanut ennen meille tuloaan. Miten lapsi oppii kohtaamaan muita lapsia varhaiskasvatuksessa? Millaisia luku-, kirjoitus- ja puhetaitoja hän kehittää alakoulun aikana? Oppiiko hän tunnistamaan vahvuutensa ja miten lahjakkuuksien kehittäminen mahdollistaan yläkoulussa? Miten heikoimpien suoriutumista tuetaan niin ala- kuin yläkoulusta – sukupuolesta riippumatta (ks. Pöysä & Kupiainen 2018)? Miten lukiossa ohjataan opiskelemaan, tekemään oikeita valintoja ja ottamaan haltuun tietomäärä, jota ylioppilaskokeissa testataan?

Yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelijat hakeutuvat koko Suomesta ja myös ulkomailta. Opiskelupaikasta käydään kovaa kilpailua. Opiskelupaikan saamisen nopeuttamiseksi on otettu käyttöön ensikertalaisuuskiintiö. Ensikertalaisuuskiintiöistä huolimatta ensimmäisen opiskelupaikan saaminen voi olla vaikeaa, sillä ensikertalaisuuskiintiöidyistä paikoista kilpailevat niin juuri ylioppilastodistuksen saaneet mutta myös muut, joilla ei vielä opiskelupaikkaa ole (ks. Ahola, Asplund & Vanhala 2018). Ensikertalaisuuskiintiöiden lisäksi ylioppilastutkinnon arvosanojen merkitystä opiskelijavalinnassa vahvistetaan, minkä takia ylioppilastodistuksen arvosanoilla on jatkossa suurempi merkitys kuin aikaisemmin. Kaikki opiskelijat eivät lukioaikana pidä koulun käyntiä ja ylioppilastodistuksen arvosanoja niin tärkeinä, kuin mitä ainakin joillekin aloille pääseminen vaatii. Kun siis yhtä ongelmaa on ratkaistu, on syntynyt uusia ongelmia. Uusien ongelmien ratkaisuiksi on esitetty ainakin sitä, että korkeakoulun ja koulutusalan vaihtamista helpotettaisiin (ns. siirtohaku) ja että lisättäisiin tutkinto-opiskelijoiden paikkoja, joihin pääsee avoimesta väylän kautta (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018).

Joka tapauksessa oman alueemme koulutuksen laatu on entistä tärkeämpää, jotta myös meidän alueemme lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia päästä opiskelemaan yliopistoon Suomessa tai ulkomailla ja valmistua kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Ja jotta ketjua ei tukittaisi lapsena tai nuorena. Mikä voisikaan olla tärkeämpää?

Kirjallisuutta

Ahola, Sakari, Rita Asplund & Pekka Vanhala (2018). Opiskelupaikat ja korkeakouluvalintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 25/2018. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-541-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi. Tiedote. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistusta-tarvitaan-koulutustason-nostamiseksi

Pöysä, Sanni ja Sirkku Kupiainen (2018) (Toim.). Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 36/2018. Viitattu 8.5.2018. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160787

Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.

Utbildningen som näringskedja

I Finland och hela världen får man den högsta utbildningen på universiteten. Vi utbildar kandidater, magistrar och doktorer inom olika områden. Studenterna undervisas av universitetslärare och universitetslektorer, forskare och professorer. Universiteten har en viktig uppgift att försäkra att man i Finland är up to date inom olika vetenskapliga områden och för vidare vetenskapen och delar information till studenterna. Från dem övergår kunskapen till beståndsdelar som bygger upp vårt samhälle.

Trots att universitetet har en viktig uppgift är vi en del av en näringskedja. Även om vi skulle vara den översta delen bär vi också på det som samlats under de tidigare delarna av resan. Viktiga skeden i vår historia är all den utbildning som studenten fått innan hen kommit till oss. Hur lär sig ett barn att möta andra barn i småbarnsfostran? Hurdana läs-, skriv- och talfärdigheter utvecklar barnet i lågstadiet? Lär barnet sig att känna igen sina starka sidor och hur är det möjligt att utveckla sina gåvor i högstadiet? Hur stöder man de svagas möjligheter att klara sig i låg- och högstadiet – oberoende av kön (se Pöysä & Kupiainen 2018)? Hur handleder gymnasierna eleverna till studier, i att göra rätt val och få kontroll över den kunskap som testas i studentexamen?

Studenterna söker till universiteten och högskolorna från hela Finland och även från utlandet. Det råder en hård konkurrens om studieplatserna. För att det ska gå snabbare att få en studieplats har man tagit i bruk en förstagångskvot. Trots förstagångskvoterna kan det vara svårt att få den första studieplatsen eftersom både de som just fått sitt studentbetyg och de som ännu inte har en studieplats konkurrerar om platserna i förstagångskvoten (se Ahola, Asplund & Vanhala 2018). Utöver förstagångskvoten förstärks också betydelsen av vitsorden i studentskrivningarna och därför kommer vitsorden på studentbetyget att ha en större betydelse i fortsättningen än tidigare. Under gymnasietiden ser inte alla elever skolgången och vitsorden på studentbetyget som så viktiga som det krävs för åtminstone vissa områden. Då man löst det ena problemet har det uppstått nya. Som en lösning på nya problem har man åtminstone föreslagit att man skulle göra det lättare att byta högskola och utbildningsområde (s.k. ansökan om överflyttning) och att man skulle öka sådana platser för examensstuderande som kan ansökas genom den öppna universitetsleden (se Undervisnings- och kulturministeriet 2018).

I vilket fall som helst är kvaliteten av utbildningen i vår egen region allt viktigare för att även barn och unga i vår region ska ha möjligheter att studera på universiteten i Finland och utlandet, och utexamineras som kandidater, magistrar och doktorer. Och för att kedjan inte ska stoppas som barn eller ung. Vad skulle vara viktigare än det?

Litteratur

Ahola, Sakari, Rita Asplund & Pekka Vanhala (2018). Opiskelupaikat ja korkeakouluvalintojen nopeuttaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 25/2018. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-541-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi. Tiedote. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistusta-tarvitaan-koulutustason-nostamiseksi

Pöysä, Sanni ja Sirkku Kupiainen (2018) (Toim.). Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusneuvoston julkaisusarja 36/2018. Hänvisat 8.5.2018. Tillgänglig http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160787

Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj. YLL-jaosto, pj.