Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Oppilasmäärä vähenee

Maanantai 20.8.2018 klo 20:32 - Kari Nieminen puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa


Suomessa syntyvyys on pienentynyt tällä vuosikymmenellä dramaattisesti. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta viime vuonna enää n. 50 000. Tämä tarkoittaa, että oppilasmäärät tulevat lähivuosina laskemaan rajusti. Muutokset näkyvät ensin peruskouluissa ja myöhemmin muilla koulutusasteilla. Kun tähän lisätään samanaikaisesti kiihtyvä kaupungistuminen, monien peruskoulujen sulkeminen on väistämätöntä.

Miksi syntyvyys on niin alhainen? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Tilastoista voidaan päätellä, että eräinä syinä syntyvyyteen näyttäisi olevan työikäisten työllisyysaste ja koulutustaso. Työllisyysaste korreloi taas voimakkaasti koulutustason kanssa. Tällä vuosituhannella korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on säilynyt yli 80 %:ssa. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työikäisten työllisyysaste on pudonnut samanaikaisesti hieman yli 50 %:sta runsaaseen 40 %:in.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuodelta 2016 mukaan työelämän ulkopuolella oleva on todennäköisemmin köyhä ja epätodennäköisemmin perustaa perheen ja hankkii lapsia. Heikosti koulutettu on todennäköisemmin työelämän ulkopuolella. Päätelmät kuulostavat itsestäänselvyyksiltä. Esimerkiksi lapsettomien miesten määrä on heikosti koulutettujen työttömien ryhmässä kolminkertainen verrattuna vastaavien työssäolevien kohdalla. Tilastokeskuksen tulonjako- ja väestötilastosta käy ilmi, että 25-34-vuotiaiden miesten keski- ja hyvätuloisten määrä näyttäisi vaikuttavan syntyneiden lasten määrään. Mitä parempituloinen mies, sitä enemmän syntyy lapsia.

Myös Väestöliiton mukaan miesten koulutustaso nostaa keskimääräistä lapsilukua. Yhtenä lääkkeenä syntyvyyden nousuun voisi olla miesten koulutustason nosto. Miesten koulutustason nostaminen herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi poikia ei koulu vaikuta kiinnostavan? Suosiiko nykyajan koulu enemmän tyttöjä kuin poikia? Vai vaikuttaako esimerkiksi poikien suuri kiinnostus tietokonepelejä kohtaan heidän keskittymiskykyynsä koulussa ja tätä kautta koulumenestykseen? Vaikuttaako miesopettajien vähenevä määrä poikien koulumenestykseen/-kiinnostukseen? Ainakin näihin kysymyksiin olisi hyvä saada perusteltuja vastauksia.

Totuus on, että Suomi tarvitsee lisää lapsia ja nuoria joko syntyvyyden nousun ja/tai maahanmuuton kautta. Koulutuskeskusteluissa tulee pohtia tarkkaan, miten poikien ja miesten osaamispotentiaali saadaan paremmin käyttöön – tyttöjä ja naisia unohtamatta. Kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta: laadukas opinpolun alku luo kaikille hyvät valmiudet uuden oppimiseen myös työuran aikana.

Kari Nieminen
puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Elevantalet minskar

Under det gångna årtiondet har nativiteten minskat dramatiskt i Finland. År 2010 föddes fortfarande över 60 000 barn i Finland, men i fjol hade siffran sjunkit till cirka 50 000. Detta innebär att elevantalet kommer att minska rejält under de kommande åren. Förändringarna framkommer först i grundskolorna och senare på andra utbildningsstadier. Då man också räknar med den samtidigt ökande urbaniseringen är det ett faktum att många grundskolor måste stänga.

Varför är nativiteten så låg? Det finns inget entydigt svar på frågan. Utifrån statistiken kan man konstatera att en del av orsakerna till den sjunkande nativiteten ser ut att vara sysselsättningsgraden bland personer i arbetsför ålder och deras utbildningsnivå. Sysselsättningsnivån korrelerar i sin tur kraftigt med utbildningsnivån. Under det pågående årtusendet har sysselsättningsgraden bland de som avlagt högskoleexamen hållits på en nivå som motsvarar 80 procent. Sysselsättningsgraden bland de personer i arbetsför ålder som saknar examen efter det grundläggande stadiet har samtidigt minskat från dryga 50 procent till dryga 40 procent. 

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning från 2016 är en person som står utanför arbetslivet mer sannolikt fattig, och det är mindre sannolikt att en sådan person skaffar familj och barn. Det är mer sannolikt att en lågutbildad person befinner sig utanför arbetslivet. Slutsatserna låter självklara. Till exempel är antalet barnlösa män bland gruppen med arbetslösa och lågt utbildade personer trefaldigt jämfört med motsvarande grupp med sysselsatta personer. I Statistikcentralens statistik över inkomstfördelningen och befolkningen framkommer att antalet män i åldern 25–34 år med medelhöga eller höga inkomster skulle se ut att påverka antalet barn som föds. Ju högre inkomster en man har, desto fler barn får han.

Även Befolkningsförbundets statistik visar att utbildningsnivån bland männen ökar det genomsnittliga antalet barn. Ett sätt att öka nativiteten kunde vara att höja männens utbildningsnivå. Att höja utbildningsnivån bland männen väcker i sin tur många frågor. Varför verkar pojkar inte vara intresserade av skolan? Gynnar dagens skola flickor mer än pojkar? Eller inverkar till exempel pojkarnas stora intresse för dataspel på deras koncentrationsförmåga i skolan och på så sätt på deras skolframgång? Inverkar det sjunkande antalet manliga lärare på pojkarnas skolframgång/intresse för skolan? Åtminstone på dessa frågor vore det bra att få motiverade svar.

Sanningen är att Finland behöver fler barn och unga endera genom ökad nativitet och/eller genom immigration. I utbildningsdiskussionerna bör man noga fundera på hur pojkarnas och männens kompetenspotential kunde utnyttjas bättre – utan att glömma flickorna och kvinnorna. Allt börjar med småbarnsfostran och den grundläggande undervisningen: En högklassig inledning på skolan ger alla en god beredskap för att lära sig nytt även under sin arbetskarriär.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten