Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Ammatilliset opettajat monien haasteiden keskellä

Torstai 14.2.2019 klo 10:09


SUOMEA ON PITKÄÄN PIDETTY koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Erot oppimistuloksissa ovat olleet pieniä, ja jokainen lapsi ja nuori käyvät kansallisen opetussuunnitelman raamittaman yhdeksänvuotisen peruskoulun. Kouluttautumisen esteet on pyritty poistamaan koko maan kattavalla koulu- ja oppilaitosverkolla sekä maksuttomalla koulutuksella. Opettajilla on korkean koulutuksen tuoma vankka ammattitaito ja kansakunnalla vahva luotto opettajan työn tuloksellisuuteen. Voidaanko näiden varaan laskea myös tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan talouden kiristymisen vuoksi koulutuksen rahoituspohja on heikentynyt jo usean vuoden ajan, ja päättäjien halu vähentää toimintaa ohjaavia normeja on lisääntynyt. Resurssien niukentuessa opettajalle on jäänyt yhä vähemmän aikaa niiden oppilaiden tukemiseen, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Oppimistuloksissa häntäpää on pudonnut kauemmas kärjestä.

Alueelliset erot koulutuksen järjestämisen tavoissa ovat suuria. Erot kaupunkien ja maaseudun välillä kasvavat kaupungistumisen myötä. Vaarana on, että Suomi jakautuu koulutuksen maantieteessä hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, joilla kouluttautuminen ja kouluttautumattomuus periytyvät.

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka on rakennettu palvelemaan yhtenäisyyttä ja sa­mankaltaisia tarpeita, ei enää riitä heterogeenisessä maailmassa, jossa lapset tulevat kouluun yhä moninaisemmista perheistä. Opettajan haasteena on vastata erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä tarjota jokaiselle tasa-arvoinen perusta omien päämäärien ja unelmien tavoitteluun.

Ammatillinen koulutus 190-235 miljoonan leikkaus reformillaan tuskin tulee ”maailman osaavin kansa” -kilpailussa pärjäämään. Vaikuttaminen näihin rahoitusleikkauksiin hävittiin (6-0)! Vaikuttamistyö kuitenkin jatkuu ja ammatillisen reformin toteutukseen olemme vaikuttaneet niin että opettajan asema on kirjattu selkeästi uuteen lakiin. Tästä huolimatta koulutuksen järjestäjät pitävät opettajien irtisanomisia ainoana keinona sopeutua tulevaan. Ammatillinen koulutus on viimeistään nyt siirtynyt ”diginuorison koulutuksen koekentäksi”.

Useat eri tutkimukset kertovat opetuksen ”kärkimaan” putoamisesta osaamisvertailussa. Uskomatonta on todeta, miten nopeasti Suomi romahdutti koulutuksen tasa-arvon ja laadun.

Ammatillinen opettaja ei alennetuilla resursseilla voi olla vastuussa opetuksen ja koulutuksen laadusta.

Yritykset kertovat yhä enemmän rekrytointivaikeuksistaan – osaajista on yhä enemmän puutetta. Älypuhelimet ja tabletit eivät parinteisissä ammateissa ole todellakaan se keskeinen osaamisen kohde. Jos 16-vuotiaalle, ammatillisessa koulutuksessa, on kaksi päivää viikossa opettajan ohjaamaa opetusta tarjolla, ei tulokset kyllä hyvältä näytä. Elinkeinoelämälle on siis kerrottava selkeästi rahoitus- ja resussileikkausten vaikutukset oppilaitosten arjessa. Yrityksille, kouluttamaton – osaamaton, nuori on jopa työturvallisuusriski.

AMK -asioissa keskustellaan kasvavasta työmäärästä ja yhteistyöstä yliopistojen kanssa.

Rahoitusleikkaukset jättivät opetustoimintaan resurssiongelman, joka on korjattavissa vain lisärahoituksella.

Opiskelijoiden valinnoissa lukion ja ammatillisen väylän tasapuolisesta huomioimisesta on onnistuttu melko hyvin. Reformiuudistus kuitenkin mietityttää, koska kielten, matematiikan opetusta on leikattu huomattavasti. Onko ammatillisten uusien tutkintojen jälkeen edellytykset ammattikorkean opintoihin olemassa??

Monet oppilashuollossa työskentelevät asiantuntijat jakavat huolemme siitä, että nuoret jäävät liiaksi valintojen ja itsenäisen työskentelyn vaateisiin. Oppilaiden vanhemmat ovat yhä useammin yhteydessä oppilaitoksiin – usein toistuva kysymys kuuluu: ”annetaanko teidän oppilaitoksessa vielä kunnon opetusta??”

OAJ Pohjanmaa on pyrkinyt monin keinoin puolustamaan ammatillista koulutusta. Lähestyvät eduskuntavaalit tuovat mahdollisuuden meille kaikille keskustella ja kertoa ehdokkaille rahoitusleikkausten seurauksista.

Alueemme kolmessa maakunnassa on herätty tilanteeseen, jossa väestön poismuutto on alkanut näkyä tilaistoissa. Yhtenä syynä pidetäänkin koulutusleikkauksia.

Vuosityöaikaan siirtyminen on alkanut monissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Uusi palkkausjärjestelmä tekee näkyväksi kaiken sen työn, mitä ammatillinen opettaja päivittäisessä työssään tekee. Haasteena tulee olemaan ainakin se, kuinka hyvin työ pystytään suunnittelemaan ja kirjaamaan. OAJ on järjestänyt ja tulee järjestämään koulutuksia asiaan liittyen.

Antti Ylinen
ammatillinen jaosto, pj.

Många utmaningar för yrkeslärarna

FINLAND HAR LÄNGE ANSETTS VARA ett modelland för jämlik utbildning. Skillnaderna i inlärningsresultaten har varit små och alla barn och unga går i en nioårig grundskola vars ramar fastställs genom en nationell läroplan. Man har försökt avlägsna olika hinder för utbildning genom att skapa ett riksomfattande nät av skolor och läroanstalter samt genom att erbjuda en avgiftsfri utbildning. Lärarna får en gedigen yrkesskicklighet genom en hög utbildning och nationen har en stark tilltro till att lärarnas arbete ger resultat. Kan man räkna med detta även i framtiden?

På grund av den strävare ekonomin i samhället har grunden för finansieringen av utbildningen försvagats redan under flera års tid. Beslutfattarnas vilja att skära ner på de normer som styr verksamheten har ökat. I takt med att resurserna blivit mindre har lärarna fått allt mindre tid för att stöda de elever som skulle behöva det mest. I inlärningsresultaten har de som befinner sig i slutändan hamnat ännu längre från toppen.
De regionala skillnaderna i de sätt på vilka utbildningen ordnas är stora. Skillnaderna mellan stad och landsbygd ökar i takt med urbaniseringen. Risken är att Finland delas upp i lyckligt och olyckligt lottade områden där utbildning och brist på utbildning går i arv till nästa generation.

Fostrings- och utbildningssystemet som byggts upp för att betjäna helheten och likartade behov räcker inte längre till i en heterogen värld där barnen kommer till skolan från allt fler olika slags familjer. Det är en utmaning för läraren att svara mot de olika behoven och önskemålen och erbjuda alla en jämlik grund för att de ska kunna sträva efter de egna målen och drömmarna.

Yrkesutbildningen med sin reform som innebär nedskärningar på 190–235 miljoner euro kommer knappast att leda till några framgångar i tävlingen om ”världens kunnigaste folk”. Möjligheterna att påverka dessa nedskärningar i finansieringen har vi förlorat. Påverkansarbetet fortsätter emellertid och vi har lyckats påverka reformen inom yrkesutbildningen så att lärarens ställning har införts tydligt i den nya lagen. Trots detta anser utbildningsanordnarna att det enda sättet att anpassa sig till det kommande är att säga upp lärare. Senast nu har yrkesutbildningen blivit ”ett testfält för digital utbildning”. Flera olika undersökningar vittnar om att det ledande landet inom undervisning förlorar sin ställning i jämförelserna. Det är otroligt hur snabbt Finland har lyckats förstöra den jämlika utbildningen och dess kvalitet. Med minskade resurser kan en yrkeslärare inte vara ansvarig för undervisningens och utbildningens kvalitet.

Företagen berättar oftare om sina rekryteringssvårigheter – det råder allt större brist på kunnig arbetskraft. I traditionella yrken är det viktigaste verkligen inte att man kan hantera mobiltelefoner och pekplattor. Om en 16-åring i yrkesutbildningen erbjuds undervisning som leds av en lärare endast två dagar i veckan uppnås inga goda resultat. Näringslivet måste få veta hur nedskärningarna i finansiering och resurser påverkar läroanstalternas vardag. För företagen är en outbildad och okunnig ung person till och med en risk för arbetssäkerheten.

I frågor som berör yrkeshögskolor diskuteras den ökande arbetsmängden och samarbetet med universiteten. Nedskärningarna i finansieringen har orsakat ett resursproblem i undervisningen och det kan åtgärdas endast med mer finansiering.
I valet av elever har man lyckats ganska väl med att beakta gymnasiet och yrkesskolorna på ett jämlikt sätt. Reformen gör en ändå fundersam eftersom undervisningen i språk och matematik har skurits ned avsevärt. Ger de nya yrkesexamina förutsättningar att fortsätta studierna i en yrkeshögskola?

Många sakkunniga som arbetar inom elev- och studerandevården delar vår oro för att de unga står inför alltför många val och för mycket självständigt arbete. Elevernas föräldrar tar allt oftare kontakt med läroanstalterna. En fråga som ofta dyker upp är: ”Ger ni alls någon ordentlig undervisning på er läroanstalt?”

OAJ Österbotten har på många sätt försökt försvara yrkesutbildningen. Det antågande riksdagsvalet ger oss en möjlighet att diskutera och berätta för kandidaterna om nedskärningarnas konsekvenser.

I de tre landskapen i vår region har man vaknat upp till en situation där befolkningen flyttar bort i en sådan utsträckning att det märks i statistiken. Nedskärningarna i utbildningen anses vara en av orsakerna.

Övergången till årsarbetstid har börjat på många yrkesläroanstalter. Det nya lönesystemet gör allt det arbete som yrkesläraren utför i vardagen synligt. Utmaningen kommer emellertid att vara hur väl man lyckas planera och bokföra arbetet. OAJ har ordnat utbildningar om ämnet och kommer att göra det även framöver.

Antti Ylinen
yrkeslärarnas sektion, ordförande