Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta

Torstai 28.3.2019 klo 18:40


Erityisesti sosiaalisessa mediassa käydään värikästä keskustelua perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta. Yksi keskustelua hankaloittanut asia on, että keskusteluissa sekoittuvat perusopetuksen vuosityöaikakokeilu ja ammatillinen vuosityöaika. Syyt ammatillisen puolen vuosityöaikaan siirtymiselle ovat johtuneet lainmuutoksesta. Vastaavanlaista lainmuutosta ei ole näköpiirissä perusopetuksen osalla.

OAJ:n valtuusto hyväksyi marraskuussa toimintasuunnitelman, jossa todetaan tavoitetilaksi, että ”työaikajärjestelmiä on uudistettu käynnistämällä paikallisia kokeiluja”. Perusopetuksessa kyseessä on nimenomaan kokeilusta toisin kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Kokeilukouluksi pääseminen on monivaiheinen prosessi.

1. Paikallisesti tunnustellaan, onko työnantajalla ja jonkin peruskoulun opettajilla/paikallisyhdistyksellä halua lähteä mukaan kokeiluun.

2. Paikallisesti työnantaja ja paikallisyhdistys neuvottelevat keskenään. Tavoitteena on saada paikallinen sopimus soveltamisohjeineen. Tämä paikallinen sopimus pohjautuu OAJ:n ja Kuntatyönantajien tekemään keskustason sopimukseen.

3. Paikallisyhdistys hyväksyy omalta osaltaan sopimuksen, ja määrittää, kuinka suurella enemmistöllä koulu voi lähteä mukaan (useimmat paikallisyhdistykset ovat edellyttäneet 2/3-osan enemmistöä koulun OAJ:n jäsenistä).

4. OAJ:n tulo- ja palkkapolittiinen toimikunta käsittelee paikallisen sopimuksen ja esittää sitä OAJ:n hallitukselle hyväksyttäväksi. OAJ:n hallitus ja Kuntatyönantajat hyväksyvät sopimuksen.

5. Kouluilla äänestetään. Paikallisyhdistyksen määrittämällä enemmistöllä koulu lähtee mukaan kokeiluun.

Korostan, että ilman paikallisyhdistyksen halua ja koulun jäsenkunnan enemmistön tahtoa kokeiluun ei voi lähteä. Tämä, jos mikä, on monesti peräänkuulutettua jäsendemokratiaa. Hyvin harva sopimukseen liittyvä asia on näin vahvasti jäsenten itsensä päätettävissä.

Kokeiluun osallistuu tällä hetkellä n. 170 perusopetuksen opettajaa kahdeksassa koulussa kaikkiaan neljässä kaupungissa. Seitsemän koulua on aloittanut elokuun alussa ja Tervajoen koulu Vaasasta lähti kokeiluun tammikuun alussa. Koulut ovat alakouluja, joissa on myös erityis- ja aineenopettajia. Ensimmäinen yhtenäiskoulu, Mankolan koulu Jyväskylästä, lähtee kokeiluun 1.8.2019. Tämän uusimman kokeilun kautta saadaan aikanaan tietoa myös vuosityöajan soveltumisesta aineenopettajien työhön.

Sosiaalista mediaa lukiessa tulee varmaan monelle ajatus, että kokeilut ovat kaoottisia eivätkä kenenkään hallinnassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kokeiluja seurataan niin paikallisesti kuin keskustasolla. Sopimusten väärintulkintoihin puututaan aivan samaan tapaan kuin nykyisessä opv-järjestelmässä. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa.

OAJ on tehnyt ensimmäisen laajan kyselyn perusopetuksen kokeiluista. Osa kokeiluun osallistujista on tyytyväisiä ja osa ei. Kuntien välillä on eroja eikä sekään yllätä millään tavalla. Tuloksista käy ilmi, että epäkohtia on ja niihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja. Joissakin kokeilukunnissa tukea sopimustulkintojen oikaisemiseen on tarvittu (ja tarvitaan) enemmän kuin toisissa. Tämä on arkipäivää myös nykyisissä työaikajärjestelmissä.

Kouluissa kokeilut kestävät kolme vuotta, ja kaikki kokeilut päättyvät viimeistään 31.7.2023 mennessä. Tämän jälkeen kokeilujen tuloksia arvioidaan tarkasti ja päätetään, millä tavoin tuloksia hyödynnetään työaikajärjestelmien kehittämisessä.

Lisätietoa kokeilusta löytyy osoitteesta https://www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/ .


Kari Nieminen
OAY-jaoston puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Om försöket med årsarbetstid i grundläggande undervisningen

Livliga diskussioner om försöket med årsarbetstid i den grundläggande undervisningen förs i synnerhet på sociala medier. En fråga som försvårat diskussionen är att man blandar ihop försöket med årsarbetstid i grundläggande undervisningen med årsarbetstiden i yrkesutbildningen. Orsaken till att man övergått till årsarbetstid i yrkesutbildningen är att lagen ändrats. Inom grundläggande undervisningen finns inga planer på en motsvarande lagändring.

I november godkände OAJ:s fullmäktige en verksamhetsplan där man konstaterar att målbilden är att arbetstidssystemen har förnyats genom att påbörja lokala försök. I den grundläggande undervisningen är det till skillnad från yrkesutbildningen uttryckligen frågan om ett försök.

För att bli antagen i försöket måste skolan genomgå en process som består av många faser.

1. Lokal utredning om huruvida arbetsgivaren och lärarna i skolan/lokalföreningen är villiga att delta i försöket.

2. Arbetsgivaren och lokalföreningen för lokala förhandlingar sinsemellan. Avsikten är att få till stånd ett lokalt avtal med tillämpningsanvisningar. Detta lokala avtal grundar sig på ett avtal på central nivå som ingåtts mellan OAJ och Kommunarbetsgivarna.

3. Lokalföreningen godkänner avtalet för sin egen del och fastställer hur stor majoritet som krävs för att skolan ska kunna delta (de flesta lokalföreningarna har förutsatt en majoritet på 2/3 av skolans medlemmar i OAJ).

4. OAJ:s inkomst- och lönepolitiska kommitté behandlar det lokala avtalet och lägger fram det för godkännande i OAJ:s styrelse. Avtalet godkänns av OAJ:s styrelse och Kommunarbetsgivarna.

5. Skolorna röstar om frågan. Skolar deltar i försöket med en sådan majoritet som fastställts av lokalföreningen.

Jag betonar att det inte är möjligt att delta i försöket utan att lokalföreningen och majoriteten av skolans medlemmar vill göra det. Detta om något är sådan medlemsdemokrati som ofta efterlyses. Det är väldigt få frågor i anknytning till avtalet som medlemmarna själva kan påverka så starkt.

I försöket deltar för tillfället ca 170 lärare inom grundläggande undervisningen i åtta skolor och sammanlagt fyra städer. Sju skolor påbörjade försöket i slutet av augusti och Tervajoen koulu i Vasa påbörjade försöket i början av januari. Skolorna är lågstadieskolor som även har special- och ämneslärare. Den första enhetsskolan, Mankolan koulu i Jyväskylä, påbörjar försöket 1.8.2019. Genom det nyaste försöket får man i sinom tid även information om hur arbetsårstiden lämpar sig för ämneslärarnas arbete.

Då man läser vad som skrivs på sociala medier tänker många säkert att försöken är kaotiska och inte kan kontrolleras av någon. Det här stämmer inte. Försöken följs upp både på lokal och på central nivå. Man ingriper i feltolkningar av avtalen precis på samma sätt som i det nuvarande systemet som baserar sig på undervisningsskyldighet. Förtroendemännen har en nyckelposition i denna fråga.

OAJ har genomfört en omfattande enkät om försöken i den grundläggande undervisningen. En del av de som deltagit i försöken är nöjda och andra inte. Det förekommer skillnader mellan kommunerna och inte heller det är överraskande. I resultaten framkommer att det finns missförhållanden och man försöker aktivt hitta lösningar på problemen. I en del försökskommuner har man behövt (och behöver) mer stöd med att rätta till tolkningar av avtalet än i andra. Detta är vardag även i de nuvarande arbetstidssystemen.

I skolorna pågår försöken i tre år, och alla försök avslutas senast 31.7.2023. Efter detta bedöms försökens resultat noggrant och beslut fattas om hur resultaten ska utnyttjas i utvecklingen av arbetstidssystemet.

Mer information om försöket hittar du på adressen https://www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/ .


Kari Nieminen
ordförande för OAY-sektionen
OAJ Österbotten