Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

PISA-tuloksista

Torstai 19.12.2019 klo 8:27


Joka kolmas vuosi toteutettava PISA-tutkimus osoitti, että 15-vuotiaat suomalaisnuoret ovat edelleen OECD-maiden kärkeä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2018 tehdyn PISA-tutkimuksen päätutkimuskohteena oli lukutaito. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat edelleen OECD-maiden huippua, erityisesti lukutaidossa ja luonnontieteissä. Euroopan maista vain Viro menestyi Suomea paremmin kaikissa tutkituissa osaamisalueissa. Voimme siis edelleen olla ylpeitä nuoristamme ja opetuksemme tasosta.

Suomen tulos on kiitettävä, mutta huomio kiinnittyy kuitenkin laskevaan trendiin. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet tasaisesti vuoden 2006 jälkeen. Heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja osaamiserot ovat yhä suuremmat. Erityisesti tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia. Tämä tulee hyvin selkeästi esille lukutaidossa.

Lukemista arvioitiin asteikolla 1-6. Erittäin heikosti lukevien (taso 1) oppilaiden osuus on kasvanut 2,5 %-yksiköllä edellisestä tutkimuksesta, ja on nyt 13,5 % ikäluokasta. Tytöistä 7,6 % on tasolla 1, mutta pojista peräti 19,6 %. Pojista on tasoilla 1 ja 2 on yhteensä yli 40 %. Osuus on aivan liian suuri! Huolestuttavaa on, että kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Päivittäin lukevien osuus vähenee koko ajan. Luen vain, jos on pakko, sanoo puolet nuorista. Lukutaito ja sen puute heijastuu väistämättä myös muuhun oppimiseen.

Ensimmäistä kertaa PISA-tutkimuksessa on saatu tuloksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaista. Pääasiassa tuki kohdentuu PISAn mukaan oikeille oppilaille. Lukutaidon osalta on hälyttävää, että yli puolet erittäin heikosti lukevista oppilaista saavat vain yleistä tukea. Toki PISA-tutkimus ei ota kantaa, mitä tuen eri portaat pitävät sisällään, joten pelkkä tuen taso ei riitä kuvaamaan oppilaan saamaa tosiasiallista oppimisen tukea.

Suomalaista peruskoulua on kehuttu siitä, että lapsella on hyvin tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta asuinpaikasta ja sosio-ekonomisesta taustasta. PISAn mukaan erot koulujen välillä ovat OECD-maista kaikkein pienimmät, mutta koulujen sisällä erot ovat suuria. Edelleen oppilaan sosio-ekonominen tausta määrittelee yhä vahvemmin, miten hyvin oppilas menestyy koulussa. Sosioekonomisen taustan merkitys ja sen korrelaatio heikkoihin oppimistuloksiin on paljon vahvempi tekijä kuin sukupuoli.

Vaikka Suomen tulosten trendi on laskeva, niin tuloksissa on paljon hyvää. Oppilaiden hyvän osaamisen lisäksi suomalaiset oppilaat ovat tyytyväisiä elämään, joka erottaa meidät selkeästi muista huippumaista. Suomessa on maailman tehokkainta opetusta, mutta kaikissa paremmin menestyneissä opiskellaan enemmän kuin Suomessa.

Oppimistulosten laskeva trendi on oikaistu monissa maissa määrätietoisella työllä ja tuntuvilla taloudellisilla toimilla. Tulokset kertovat, että Suomessa tulee tehdä samoin. Keinotkin ovat tiedossa. Ongelma on, että kaikki ne korjaavat toimet, jotka vaativat tuntuvaa taloudellista panostusta, ovat jääneet tekemättä. Näin ei voi jatkua, kun halutaan Suomen menestyvän tulevaisuudessakin. Suomen onni on, että meillä on maailman parhaat opettajat. He tekevät ihmeitä, kun heille annetaan siihen aito mahdollisuus.

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Om Pisaresultaten

Pisaundersökningen som görs vart tredje år har visat att finländska 15-åringar fortfarande ligger i toppen bland OECD-länderna beträffande läskunnighet, matematik och naturvetenskaper. Det huvudsakliga undersökningsmålet för Pisaundersökningen 2015 var läskunnighet. Undersökningen visar att finländska ungdomar fortfarande ligger i toppen bland OECD-länderna, i synnerhet i läskunnighet och naturvetenskaper. Av de europeiska länderna var det endast Estland som hade bättre resultat än Finland i alla de kunskapsområden som undersöktes. Med andra ord kan vi fortfarande vara stolta över våra ungdomar och nivån på vår undervisning.

Finlands resultat är berömligt men uppmärksamheten fästs vid den sjunkande trenden. Finlands Pisaresultat har sjunkit jämnt sedan 2006. Antalet elever som klarar sig dåligt ökar och skillnaderna i kunskaperna blir allt större. I Finland är i synnerhet skillnaderna mellan flickor och pojkar bland de största i OECD-länderna. Detta framkommer väldigt tydligt i läskunnigheten.

Läskunnigheten bedömdes på skalan 1–6. Andelen elever som har en väldigt svag läskunnighet (nivå 1) har ökat med 2,5 procentenheter sedan den föregående undersökningen och motsvarar nu 13,5 procent av åldersklassen. Av flickorna ligger 7,6 procent på nivå 1, men andelen bland pojkar är så hög som 19,6 procent. Av pojkarna ligger sammanlagt över 40 procent på nivå 1 och 2. Andelen är alldeles för stor! Det är oroväckande att de negativa attityderna till läsning har ökat. Andelen människor som läser varje dag minskar hela tiden. Jag läser bara om jag måste, säger hälften av ungdomarna. Läskunnigheten och bristen på den avspeglas oundvikligen i det övriga lärandet.

Pisaundersökningen ger för första gången resultat även om elever som får särskilt och effektiverat stöd. Enligt Pisa riktas stödet huvudsakligen till rätt elever. Med tanke på läskunnigheten är det alarmerande att över hälften av de ungdomar som har en svag läskunnighet endast får allmänt stöd. Pisa tar dock inte ställning till hurdant stöd de olika nivåerna omfattar, och därför räcker nivån av stödet inte till för att beskriva det verkliga stöd som eleven får i undervisningen.

Den finländska grundskolan har fått beröm för att barnen har likvärdiga möjligheter till lärande oberoende av boendeort och socio-ekonomisk bakgrund. Enligt Pisa är skillnaderna mellan skolorna de minsta i OECD-länderna, men skillnaderna är stora inom skolorna. Fortfarande är det elevens socio-ekonomiska bakgrund som allt starkare definierar hur väl eleven klarar sig i skolan. Betydelsen av den socio-ekonomiska bakgrunden och hur den korrelerar i svaga läranderesultat är en mycket starkare faktor än vad könet är.

Trots att trenden för resultaten i Finland är sjunkande finns det mycket gott bland resultaten. Utöver elevernas goda kunskaper är de finländska eleverna nöjda med livet, vilket tydligt skiljer dem från andra länder i toppen. Undervisningen i Finland är den mest effektiva i världen men i alla de länder som klarat sig bättre studerar man mer än i Finland.

Den sjunkande trenden i inlärningsresultaten har i många länder rättats till genom målmedvetet arbete och omfattande ekonomiska insatser. Resultaten vittnar om att man måste göra samma sak i Finland. Metoder för detta finns redan. Problemet är att alla de korrigerande åtgärder som kräver omfattande ekonomiska satsningar har förblivit ogjorda. Så här kan det inte fortsätta då man vill att Finland ska vara framgångsrikt även i framtiden. Det är tur att Finland har världens bästa lärare. De kan göra underverk bara de får en uppriktig chans.

Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten