Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

Ammatillinen koulutus - mihin menet?

Torstai 5.11.2020 klo 18:05


Meillä on monia mietteitä tulevasta. Mitä muutoksia oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus tuovat tullessaan? Miten uudistus rahoitetaan? Onnistutaanko uudistuksella pääsemään tavoitteeseen, takaamaan koko ikäryhmälle toisen asteen tutkinto?

Ammatillinen koulutus on kokenut rajuja leikkauksia ja muutoksia viimeisten vuosien aikana. Nyt hallitus laajentaa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen, joka pitää sisällään toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden. Uudistuksella vahvistetaan ohjausta ja kehitetään valmentavaa koulutusta ja nivelvaiheen ohjausta. Jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto ja parannetaan työllistymismahdollisuuksia. Uudistuksella pyritään nostamaan myös koulutus- ja osaamistasoa, koska Suomi tarvitsee osaajia. Meidän koko maan talous sekä yritysten kilpailukyky, tuottavuus ja menestyminen ovat aina nojanneet vahvasti koulutukseen.

AO ry hallituksen jäsenet Jokinen ja Viitanen toteavat (HS 11.10.2020) kirjoituksessaan, että nuorille osaamisen hankkiminen on ainoa varma keino päästä työmarkkinoille ja kansainväliseen kilpailuun. He toteavat myös, että koulutusta pitää tarkastella kokonaisuutena, jotta korkea laatu pysyy yllä ensimmäisistä koululuokista aina korkeakoulututkintoon ja valmistumisen jälkeenkin. Myös Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen perusteli uudistusta samaan tapaan syyskuussa OAJ:n oppivelvollisuusseminaarissa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä kehitetään koulutusta kokonaisuutena, hän kertoi sen olevan pitkäjänteistä työtä. Tarkoitus on luoda vahva perusta varhaiskasvatuksesta lähtien, on tärkeää saada perusta kuntoon. Oppivelvollisuusuudistus tarvitseekin onnistuakseen vahvoja panostuksia niin varhaiskasvatukseen kuin perusasteellekin.

Koulutuksen tehtävä on varmistaa, että toiselle asteelle siirtyvien opiskeluvalmiudet ovat kunnossa. Syrjäytyminen ja puutteelliset opiskeluvalmiudet kulkevat käsi kädessä. Syrjäytymisen tiedetäänkin alkavan jo ennen toiselle asteelle siirtymistä, joten toimiin on ryhdyttävä aiemmin, oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksin tehoa syrjäytymisen syihin. Uudistus saa nyt miettimään, tehdäänkö oppivelvollisuuden pidentäminen liian kiireellä, olisiko parempi siirtää sitä valmentavan koulutuksen kokonaisuudistuksen yhteyteen. Näin saataisiin vuosi lisäaikaa valmistautumiseen.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on jatko-opintokelpoisuuden varmistaminen ja se edellyttää ammatillisella toisella asteella nykyistä laajempia resursseja muun muassa kielten, matemaattisten sekä yhteiskunnallisten opintojen järjestämiseen. Tarvitaan rahoituksen nostamista riittävälle tasolle. Tasolle, jolla osaamisperusteinen koulutus voidaan toteuttaa reformin tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijat tarvitsevat myös pätevien ja ammattitaitoisten opettajien antamaa opetusta ja ohjausta ja heidän palkkaamiseensa tarvitaan rahaa. Paljon on puhuttu myös ammatillisen koulutuksen kaipaamasta työrauhasta. Jatkuvien hakemuskierrosten sijaan pitäisi päästä keskittymään opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen ja näin vastaamaan paremmin osaamisen vaatimuksiin tulevaisuuden työelämässä. Laadukkaalla ammatillisella koulutuksella Suomessa tulee olemaan riittävästi osaavia työntekijöitä.

Margareeta Verronen

OAO-jaosto

Yrkesutbildningen – vart är du på väg?

Vi har många tankar om framtiden. Hurdana förändringar för förlängningen av läroplikten och det avgiftsfria andra stadiet med sig? Hur ska reformen finansieras? Uppnår man målet om att garantera en utbildning på andra stadiet för hela åldersgruppen genom reformen?

Yrkesutbildningen har genomgått stränga nedskärningar och förändringar under de senaste åren. Regeringen förlänger nu läroplikten till 18 år, vilket innebär att utbildning på andra stadiet är gratis. Genom reformen förstärker man handledningen och utvecklar den handledande utbildningen och handledningen i övergångsskedet. Varje ung person garanteras en utbildning på andra stadiet och deras möjligheter att sysselsättas förbättras. Genom reformen försöker man höja utbildnings- och kompetensnivån eftersom Finland behöver kunnig arbetskraft. Hela landets ekonomi och företagens konkurrenskraft, produktivitet och framgång har alltid byggt starkt på utbildning.

I en artikel i Helsingin Sanomat (11.10.2020) konstaterar Yrkeslärarna AO rf:s styrelsemedlemmar Jokinen och Viitanen att en utökad kompetens hos de unga är det enda säkra sättet att komma in på arbetsmarknaden och klara den internationella konkurrensen. De konstaterar även att utbildningen måste ses som en helhet så att den höga kvaliteten upprätthålls ända från de första årskurserna fram till högskoleexamen och även tiden efter den. Även kanslichef Anita Lehikoinen gav på samma sätt sitt stöd till reformen under OAJ:s läropliktsseminarium. Vid undervisnings- och kulturministeriet utvecklas utbildningen som en helhet och hon berättade att det handlar om ett långsiktigt arbete. Avsikten är att skapa en stark grund ända från småbarnsfostran. Det är viktigt att ha en bra grund att bygga på. För att lyckas behöver läropliktsreformen stora satsningar såväl på småbarnsfostran som på det grundläggande stadiet.

Utbildningens uppgift är att säkerställa att de unga som övergår till andra stadiet har god studieberedskap. Marginalisering och bristfällig studieberedskap går hand i hand. Man vet att marginaliseringen börjar redan innan den unga övergår till utbildning på andra stadiet och därför är det viktigt att vidta åtgärder tidigare. Att förlänga läroplikten biter inte i sig på orsakerna till marginaliseringen. Reformen får oss nu att fundera om man genomför förlängningen av läroplikten för snabbt, om det kanske vore bättre att den genomförs i samband med helhetsreformen av den handledande utbildningen. På så sätt kunde man få ett år till för förberedelserna.

Avsikten med yrkesutbildning är att säkerställa en beredskap för fortsatta studier, och på det andra stadiet inom yrkesutbildningen förutsätts större resurser bland annat för studier i språk, matematik och samhällsstudier. Det krävs att finansieringen höjs till en tillräcklig nivå där den kompetensbaserade utbildningen kan genomföras enligt reformens mål. De studerande behöver också undervisning och handledning av kompetenta och yrkeskunniga lärare och för att anställa sådana behövs pengar. Man har också talat mycket om den arbetsro som saknas inom yrkesutbildningen. I stället för ständiga ansökningsrundor borde man få koncentrera sig på undervisning och handledning enligt läroplanerna och på så sätt bättre svara mot kompetenskraven i det framtida arbetslivet. Genom en högklassig yrkesutbildning kommer det att finnas tillräckligt med kunniga personer på arbetsmarknaden i Finland.

Margareeta Verronen

yrkeslärarnas sektion