Puheenjohtajien blogi/Ordförandenas blogg

VARHAISKASVATUKSEN KIKY-KEVÄT TERVEISIÄ

Tiistai 11.4.2017 klo 16:42 - Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja ja edutiimin jäsen

KVTES-sopimuksen puolella kilpailukykysopimuksen työajan lisäykset jäivät suurelta osaltaan paikallisesti sovittaviksi. Joka kunnassa ei ole ymmärretty esim. lastentarhanopettajien työajan jakautumista lapsiryhmätyöhön ja ryhmän ulkopuolisiin tehtäviin ja erityisesti se, että uuden esiopetuksen opetussuunnitelman, varhaiskasvatussuunnitelman ym. lain vaatimien tavoitteiden saavuttaminen on lisännyt juuri ryhmän ulkopuolisen työajan osuutta. Valtakunnallisesti on ohjeistettu, että 30 min lisätään viikkotyöaikaan, mutta esim KT:n ohje ei sisältänyt sitä, että se olisi juuri ryhmän ulkopuolista työaikaa, kuten muilla opettajilla. 

Luottamusmiehiä ohjeistettiin neuvottelemaan työnantajan kanssa ennen helmikuuta tästä asiasta, mutta käytännössä monissa Pohjanmaan kunnissa ohjeistukset kikyajan käytöstä tulivat suoraan työnantajalta ilman yhteistoimintaa. Käytännössä päätökset työajan käytöstä jäävät päiväkotien esimiesten vastuulle. Esimerkiksi Pohjanmaalla kikyaikaa käytetään: 1) esimiehen ohjeistuksella tiimipalavereihin, koulutuksiin, vasutyöskentelyyn ym., 2) neuvoteltu ryhmän ulkopuoliseen työaikaan ja 3) lisätty vain kokonaistyöaikaan, josta prosentuaalinen osuus on ryhmän ulkopuolista aikaa. Kikysopimus kurjistaa varhaiskasvatuksenkin henkilöstöä vielä kesällä 30% lomarahaleikkauksella, joka mielestäni on väärin, kun se ei koske tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä Suomen maassa.

Syksyllä saamme seurata uusien virka- ja työehtosopimusten neuvotteluita, joita jo valmistellaan. Nyt kun sopimukset ovat katkolla, soteuudistus tulossa ja varhaiskasvatuksen hallinnonalan muutos opetushallitukseen toteutunut, lastentarhanopettajaliitto on tehnyt valtuustoaloitteen OAJ:n kevätvaltuustolle, että emojärjestö tekisi kaikkensa sopimusalan muutoksen eteen KVTES:istä OVTES:iin. Tämä on ollut OAJ:n pitkäaikainen tavoite ja mahdollisuudet toteutumiseen tulisi nyt selvittää. Lastentarhanopettajat voisivat olla OVTES:ssä omana liitteenään. Tämä ei tarkoittaisi kesälomien muuttumista kesäkeskeytykseksi tai opetusvelvollisuustunteihin perustuvaa työaikaan siirtymistä, mutta yhteisen opettajuuden nimissä meidän työehtosopimus olisi samassa kuin muidenkin opetushenkilöstön sopimukset. Kaikesta muutoshalukkuudesta huolimatta myös KVTES:n 5 liitettä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ollaan kehittämässä ja uudistamassa yhdessä KT:n ja eri ammattijärjestöjen kesken. Odotuksia on myös Varhaiskasvatuslain 2 osan saamisesta lausuntokierrokselle tämän vuoden aikana paikkaamaan ensimmäisen osan puutteita.

 LTO-jaosto on toiminut aktiivisesti maantieteellisesti suurella alueellamme ja olemme alueasiamiehemme Tuula Ala-Lantelan kanssa vierailleet monissa paikallisyhdistyksissä myös lastentarhanopettajien edunvalvonta-asioiden vuoksi.  Olkaa aktiivisesti yhteydessä, mikäli tuen tarvetta omassa kunnassa ilmenee. To 6.4. kokoontui Vaasaan 32 päiväkodin johtajaa ja palvelupäällikköä keskustelemaan esimiehen tehtävästä ja roolista päiväkodeissa. Alueyhdistyksen vuosikokous, jossa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus tuovat varmaan uusia tuulia yhteiseen toimintaan. Toivottavasti tapaamme myös lukuisissa koulutus ja edunvalvontatilaisuuksissa, joita alueyhdistys myös jatkossa järjestää.

Lopuksi kiitokset väistyvälle puheenjohtajalle Ari Rousulle kaikkien LTO-jaoston jäsenten puolesta!

Ja hei lastentarhanopettajat, nähdään syksyllä LTO-päivillä Oulussa 23.-24.9. Alueyhdistys järjestää yhteiskuljetuksen Pohjanmaalta!

Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja ja edutiimin jäsen

Taas vaalit

Lauantai 11.3.2017 klo 13:09

Taas vaalit

10.3.2017

OAJ valmistautuu aina huolellisesti sekä eduskunta- että kuntavaaleihin, koska kaikki merkittävät koulutusratkaisut ovat poliittisia päätöksiä. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asioita yritetään tuoda mukaan vaalikeskusteluihin, koska muuten nämä asiat jäävät marginaaliin. Esimerkiksi ennen viime eduskuntavaaleja kaikki keskeiset eduskuntapuolueet lupasivat, että koulutusleikkauksia ei enää tehdä. Vaalien jälkeen hallituspuolueet unohtivat lupauksensa. Toisaalta kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana parin viime hallituskauden aikana tekemässä koulutusleikkauksia.

Parhaillaan eduskunta käsittelee oppositiopuolue SDP:n hyvin aiheellista välikysymystä ammatillisen koulutuksen ylimitoitetuista rahoitusleikkauksista. Kyse on kuitenkin vain opposition normaalista räksytyksestä hallitusta vastaan, sillä vastaava leikkaus oli suunniteltu jo edellisellä hallituskaudella, jolloin SDP oli mukana hallituksessa, mutta jäi silloin lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi toteuttamatta.

Edellä kuvattu varmaankin kertoo, että olen kohtuullisen turhautunut tällä hetkellä siihen voimattomuuteen, jota tunnen poliittisten päätöksentekijöiden asenteiden edessä. Sama pätee kuntiin. Joku vuosi sitten, kun kuntajohtajilta kysyttiin, mistä olisi varaa tai järkevää leikata kuntien resursseja, moni mainitsi peruskoulun.

Meneillään olevassa kunnallisvaalikeskustelussa ykkösasiaksi näyttää nousevan SOTE -uudistus, vaikka se päätetään eduskunnassa. Nykyisestä kunnallisverotuotosta peruskuntien käyttöön jää alle puolet ja loput käyttää perustettava maakuntahallinto, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Verotulojen leikkaus vähentää kuntien valtaa ja merkitystä.

Koulutuksen kannalta kuntapäättäjät ovat jatkossa edelleen kuskin paikalla. Päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja välillisesti myös ammatillisella toisella asteella päätösvalta säilyy vuoden 2019 jälkeenkin kunnilla. Näistä asioista ei paljon puhuta, koska em. palveluja käyttävät lapset ja nuoret eivät useimmat ole vielä äänioikeutettuja.

Kunnallisvaaliehdokkailta pitää kysyä niistä asioista, joista he saavat päättää, jos tulevat valituiksi. Kunnanvaltuutetut päättävät esimerkiksi koulurakennusten ja päiväkotien rakentamisesta ja peruskorjaamisesta, kouluruokailumäärärahoista, koulutarvikkeiden, kirjojen ja koulujen ATK-laitteiden hankintamäärärahoista, opettajien ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusmäärärahoista ja opettajien virkojen sekä lastentarhanopettajien toimien perustamisesta tai lakkauttamisesta.

Kerroin, että poliittisten päätöksentekijöiden koulutuskielteisyys turhauttaa, koska koulutus on monelle poliitikolla tärkeää vain ennen vaaleja ja juhlapuheissa. Toivottavasti muutoksen tuulet puhaltavat nyt kunnissa. Ei päästetä kunnallisvaaliehdokkaita helpolla, sillä kuntapäättäjät ratkaisevat, millaisissa oloissa kouluissa ja lastentarhoissa toimitaan seuraavina vuosina. Äänestetään oikeita ehdokkaita!

Ari Rousu

OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja

Val igen

10.3.2017

Alla viktiga utbildningslösningar är politiska beslut och därför förbereder sig OAJ alltid noggrant både för riksdags- och kommunalvalen. Strävan är att frågor som berör utbildning och småbarnspedagogik ska tas med i valdiskussionerna eftersom dessa frågor annars blir kvar i marginalen. Före det senaste riksdagsvalet lovade till exempel alla stora riksdagspartier att inte genomföra fler nedskärningar i utbildningen. Efter valet glömde regeringspartierna sina löften, och å andra sidan har alla riksdagspartier deltagit i dessa nedskärningar under de senaste regeringsperioderna.

Som bäst behandlar riksdagen oppositionspartiet SDP:s mycket motiverade interpellation om de överdimensionerade nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen. Det är emellertid frågan om en helt normal utskällning av regeringen. En motsvarande nedskärning hade nämligen planerats redan under den föregående regeringsperioden då SDP själv var med i regeringen, men nedskärningen förblev ogenomförd på grund av att riksdagsvalet närmade sig.

Det som jag beskriver ovan visar säkert att jag för tillfället är ganska frustrerad på den kraftlöshet som jag känner inför de politiska beslutsfattarnas attityder. Samma sak gäller kommunerna. För några år sedan då man frågade kommundirektörerna om vilka resurser man kunde skära ner på i kommunen nämnde många grundskolan.

Den främsta frågan i den pågående kommunalvalsdebatten verkar bli social- och hälsovårdsreformen, även om beslut om den fattas i riksdagen. Av de nuvarande kommunalskattemedlen får baskommunerna tillgång till mindre än hälften och resten används av de nya landskapsförvaltningarna som ordnar social- och hälsovårdstjänsterna. Nedskärningarna av skatteintäkterna minskar kommunernas makt och betydelse.

När det gäller utbildning kommer det fortsättningsvis att vara kommunens beslutsfattare som styr. Inom dagvården, småbarnspedagogiken, grundskolan, gymnasierna och indirekt även inom det andra stadiets yrkesutbildning kommer beslutsrätten fortfarande att ligga hos kommunerna efter 2019. Dessa frågor talar man inte mycket om eftersom de barn och unga som använder tjänsterna inte är röstberättigade.

Man måste fråga kommunalvalskandidaterna om de ärenden som de fattar beslut om ifall de blir valda. Kommunens fullmäktigeledamöter fattar till exempel beslut om byggande och grundrenovering av skolbyggnader och daghem, anslag för skolmat, skolmaterial, böcker och skolornas datautrustning samt om fortbildningsanslag för lärare och barnträdgårdslärare och om grundande och nerläggning av lärartjänster och anställning av barnträdgårdslärare.

Jag berättade att beslutsfattarnas negativa inställning till utbildning är frustrerande eftersom utbildningen är viktig för många politiker enbart före valen och i festtalen. Jag hoppas att förändringens vindar blåser i kommunerna. Låt oss inte låta kommunalvalskandidaterna komma så lätt undan. Det är kommunens beslutsfattare som bestämmer förhållandena i skolorna och daghemmen under de närmaste åren. Låt oss rösta på rätt kandidater!

Ari Rousu

ordförande för OAJ Österbotten

 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: Ari Rousu, OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja

Blogi

Tiistai 14.2.2017 klo 11:45 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Ajankohtaista sopimusneuvotteluista – OAJ:n tiedotteet:

Seuraava neuvottelukierros käydään liittokohtaisesti viimeistään syksyllä 2017. Neuvottelukierroksen palkanmuodostusmallin, ns. Suomen mallin valmistelu on jatkunut eri tahoilla. Pääsopijajärjestöjen ja KT:n tavoitteena on valmistella mallista yhteinen näkemys.

Ammatillinen opetus harppaa kohti tulevaisuutta – opettajien työaika uudistuu

Yli 2 000 ammatillista opettajaa ryhtyy ensi elokuusta lähtien kokeilemaan vuosityöaikaa. Muutos on merkittävä, sillä valtaosassa ammatillista koulutusta palkkaus on tähän asti perustunut pidettyihin oppitunteihin. Tulossa oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa koko ammatillisen koulutuksen, ja siksi työaikajärjestelmiä on uudistettava.

Nyt sovitut kokeilut koskevat kuutta ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Niistä sovittiin paikallisesti sen jälkeen, kun keskustasolla työnantajia edustavat KT Kuntatyönantajat ja Avainta sekä opettajien OAJ pääsivät viime keväänä yhteisymmärrykseen sopimusmallista.

Sekä työnantajat että työntekijät katsoivat, että perinteinen palkkausjärjestelmä vastaa huonosti ammatillisten opettajien nopeasti muuttunutta ja yhä muuttuvaa työnkuvaa. Kokeiltava työaikamalli ei rajaa opettajan työnkuvaa, vaan se mahdollistaa laajasti ja joustavasti erilaiset työtavat. Opettajien työajan käytettävyys paranee ja se voidaan paremmin kohdentaa olennaisiin työtehtäviin.      

– Mikäli kokeiluista saadaan hyviä tuloksia, vuosityöaika voi myöhemmin laajeta koskemaan koko ammatillista koulutusta. Muutos tulee tarpeeseen, sillä vuosityöajan myötä kyetään paremmin ottamaan huomioon kaikki opettajan tekemä työ. Se saadaan näkyväksi ja palkanmaksun piiriin, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa. 

– Vuosityöajan etuna on myös, että työaikaa voidaan näin myös suunnitella ja seurata tarkemmin. Kuitenkin opettajan työhön kuuluva autonomia säilyy, Lindroos muistuttaa.

– Työnantajan näkökulmasta on oleellista, että ammatillinen koulutus voidaan vihdoinkin järjestää tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Huomattavaa on myös se, että ensimmäistä kertaa on pystytty yhdenmukaistamaan eri koulutusalojen opettajien erilaiset palvelussuhteen ehdot. Käyttöön otettavan mallin puitteissa on myös helpompi varautua tuleviin toiminnallisiin tarpeisiin, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freund tähdentää.

Osoitus opetusalan toimivasta neuvottelukulttuurista

Työaikamallin käyttöönotto edellyttää hyvää paikallista neuvottelukulttuuria. Lisäksi johdon ja henkilöstön on perusteellisesti perehdyttävä uuteen malliin. 

Vuosityöaikaa ryhtyvät 1.8.2017 alkaen kokeilemaan Etelä-Savon koulutus Oy, Forssan ammatti-instituutti, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Stadin ammattiopisto ja Vantaan ammattiopisto. Oppilaitoksista ESEDU (Etelä-Savon koulutus Oy) on yksityinen oppilaitos, muut ovat kunnallisia. 

Neuvotteluja käydään myös neljän muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Jos sopimukset hyväksytään, kokeiluun osallistuvien joukko kasvaa vielä 600 opettajalla.

OAJ Pohjanmaan alueella vuosityöaikakokeilija ei ole käynnistymässä. Työnantajien taholla on ollut monia eri syitä joko, olla neuvottelematta, tai keskeyttää neuvottelut. Alueemme ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat ylimitoitetut, vuosia kestäneet, rahoitusleikkaukset vievät edellytykset opetustoiminnan kehittämiseltä.

Reformista

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö on edennyt eduskuntaan ja sen käsittely alkaa nyt helmikuulla. OAJ on listannut huomattavan määrän puutteita ja pyrkinyt vaikuttamaan niin että opettajan asema kirjattaisiin vahvemmin mm. arviointien suhteen. Ihmetystä on herättänyt uudistuksen sisällössä se, että siihen ei ole kirjattu kyllin tarkasti opetusta ja ohjausta. Ammatilliset oppilaat eivät ole tasavertaisessa asemassa verrattuna esim. lukion oppilaisiin. Jatko-opintokelpoisuus on tällä hetkellä yksi ratkaisematon asia. 

Olisi ollut toivottavaa, että työnantajien näkemyksiä olisi kuultu jo reformin valmisteluvaiheessa huomattavasti enemmän.

Kansanedustajilla on nyt harkitsemisen paikka. Huolestuttavan paljon on ”kiviä ja kantoja” polulle kertynyt – polulle, jonka piti johtaa ”maailman osaavimmaksi kansaksi”.

Alueemme työnantajat ovat huolestuneita tulevista uudistuksista. Miten toimia nuoren osaamattoman työharjoittelijan kanssa. Miten työturvallisuus huomioidaan JNE. Digitaliset asiat eivät ole se tärkein asia, kun on kyse perinteisistä kädentaidon ammateista. Juuri julkaistu Pk-yritysten barometri kertoo työllistävien yritysten hieman paremmista tulevaisuuden näkymistä. 4800 yrityksen kyselyssä oli mielestäni huomattavaa se, että 2400 yrityksen kasvua estää osaavan työvoiman puute

On huomattava se, että perheyrityksen 1-2 henkilön palkkaus on investoinnin näkökulmasta huomattava satsaus. Miten tähän tarpeeseen vastataan. Syrjäytyneen nuoren tilanne on huomioitu juhlapuheissa. Osaavia opettajia ja ohjaajia on, mutta ”arvoperusta” tälle tärkeälle työlle on kadotettu kovien arvojen maailmaan.

Alueyhdistyksemme toimii

Toimintavuotemme on alkanut monilla eri opettajaryhmille järjestetyillä tilaisuuksilla. Olisi toivottavaa, että kaikki OAJ -jäsenemme osallistuisivat ”sankoin joukoin” näihin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin. Paikallisosastojen ja opettajayhdistysten kautta toivomme kutsujen välittyvän kaikille jäsenille.  esimerkkinä mainittakoon järjestökoulutus Kuortaneella, Järjestörakenneuudistus ilta Härmässä, liikettä keholle Kalajoella, Suomi 100 vuotta – opettajajuhla Härmässä ja ENO-koulutus.
Alueasiamiehemme on suunnitellut ja ideoinut koulutusillan työsuojeluhenkilöstölle. Koulutus on tarjolla huhtikuussa. Eläketietoutta jaetaan marraskuussa Kokkolassa.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Aktuellt om avtalsförhandlingarna – OAJ:s meddelanden:

Följande förhandlingsrunda startar i de olika förbunden senast hösten 2017. Beredningen av förhandlingsrundans lönebildningsmodell, den så kallade Finlandsmodellen, har fortsatt på olika håll. Avsikten är att huvudavtalsorganisationerna och Kommunarbetsgivarna KT ska komma fram till en gemensam lösning om modellen.

Undervisningen inom yrkesutbildningen tar ett stort steg mot framtiden – lärarnas arbetstid förnyas

I augusti i år inleder över 2 000 lärare inom yrkesutbildningen ett försök med årsarbetstid. Förändringen är betydande eftersom lönerna inom största delen av yrkesutbildningen hittills har baserat sig på antalet lärotimmar. Den kommande reformen förändrar hela yrkesutbildningen och därför bör arbetstidssystemet förnyas.

De försök som man kommit överens om nu berör sex arrangörer av yrkesutbildning. Överenskommelser om dessa gjordes på lokal nivå efter att KT Kommunarbetsgivarna, som representerar arbetsgivarna på centralnivå, samt Avainta Arbetsgivarna rf och lärarnas OAJ uppnådde en överenskommelse om avtalsmodellen under våren i fjol.

Både arbetsgivarna och arbetstagarna ansåg att det traditionella anställningssystemet svarar dåligt mot yrkeslärarnas snabbt förändrade arbetsbild, där det fortfarande sker förändringar. Den arbetstidsmodell som ska testas begränsar inte lärarnas arbetsbild, utan den möjliggör olika arbetssätt på ett omfattande och flexibelt sätt. Lärarnas möjligheter att utnyttja sin arbetstid förbättras och den kan bättre riktas till viktiga arbetsuppgifter.

– Om försöket ger goda resultat kan årsarbetstiden senare bli en modell som tillämpas inom hela yrkesutbildningen. Det finns ett behov av förändring eftersom årsarbetstiden innebär att man bättre kan beakta allt arbete som läraren utför. Arbetet görs synligt så att det kan beaktas i lönerna, konstaterar OAJ:s förhandlingsledare Petri Lindroos.

– Fördelen med årsarbetstid är även att arbetstiden på så sätt kan planeras och följas upp noggrannare. Den autonomi som ingår i lärarens arbete kommer emellertid att bevaras, påminner Lindroos.

– Ur arbetsgivarens perspektiv är det viktigt att yrkesutbildningen äntligen kan ordnas enligt dagens krav. Det bör även observeras att man för första gången har lyckats skapa enhetliga villkor för tjänsteförhållandena för lärare inom olika utbildningsområden. Inom ramen för den modell som ska tas i bruk är det även lättare att förbereda sig för kommande verksamhetsmässiga behov, preciserar förhandlingschef Hannu Freund från KT Kommunarbetsgivarna.

Bevis på en fungerande förhandlingskultur inom undervisningsområdet

Att ta i bruk arbetstidsmodellen förutsätter en god lokal förhandlingskultur. Ledningen och de anställda bör dessutom bekanta sig grundligt med den nya modellen. Försök med årsarbetstid inleds 1.8.2017 på Etelä-Savon koulutus Oy, Forssa yrkesinstitut, Samkommunen för utbildning i Norra Karelen, Samkommunen för utbildning i Savolax, yrkesinstitutet Stadin ammattiopisto och Vanda yrkesinstitut Varia. Av läroinrättningarna är ESEDU (Etelä-Savon koulutus Oy) en privat läroinrättning. De övriga är kommunala.

Förhandlingar pågår även med fyra andra utbildningsarrangörer. Om avtalen godkänns kommer antalet deltagare i försöket att öka med ytterligare 600 lärare.

I OAJ Österbottens område inleds för tillfället inga försök med årsarbetstid. Bland arbetsgivarna har det funnits många olika orsaker att endera låta bli att förhandla eller att avbryta förhandlingarna. De överdimensionerade nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen som pågått i flera år förstör förutsättningarna att utveckla undervisningsverksamheten.

Om reformen

Den nya lagstiftningen för yrkesutbildningen har framskridit till riksdagen där behandlingen inleds i februari. OAJ har listat ett märkbart antal med brister och försökt påverka så att lärarens ställning ska stärkas i lagen, bland annat när det gäller bedömningar. I reformens innehåll har det faktum att undervisning och handledning inte beskrivs tillräckligt noggrant väckt förundran. Studerande inom yrkesutbildningen befinner sig inte i en jämlik ställning jämfört med till exempel gymnasieelever. Behörigheten för fortsatta studier är för tillfället en fråga som är olöst.

Det skulle ha varit önskvärt att höra arbetsgivarnas synpunkter i betydligt större utsträckning redan i reformens beredningsskede.

Riksdagsledamöterna har nu en orsak att fundera. Det har uppstått ett oroande stort antal hinder på vägen – en väg som borde ha lett till ”världens mest kunniga folk”.

Arbetsgivarna i vår region är oroade över de kommande reformerna. Hur ska man gå till väga då en ung praktikant är okunnig? Hur ska man beakta arbetssäkerheten? Digitala faktorer är inte det viktigaste då det är frågan om yrken som förutsätter traditionella hantverksfärdigheter. Den nyligen utkomna barometern för små och medelstora företag berättar om något bättre framtidsutsikter för sysselsättande företag. Det beaktansvärda i enkäten, som omfattade 4 800 företag, var enligt mig att tillväxten hos 2 400 företag förhindras av att det råder en brist på kompetent arbetskraft.

Det bör beaktas att det ur investeringsperspektiv är en stor satsning för ett familjeföretag att anställa 1–2 personer. Hur ska man svara på detta behov? Den utslagna unga personen omnämns gärna i festtalen. Det finns kunniga lärare och handledare, men ”värdegrunden” för detta viktiga arbete har förlorats i vår värld där det är de hårda värdena som gäller.

Vår regionförening påverkar

Vårt verksamhetsår har inletts med många evenemang för olika lärargrupper. Det vore önskvärt att alla medlemmar i OAJ skulle delta i dessa utbildnings- och diskussionsevenemang. Vi önskar att våra inbjudningar ska nå alla medlemmar genom lokalavdelningarna och lärarföreningarna. Som exempel kan man nämna organisationsutbildningen i Kuortane, temakvällen om organisationsstrukturreformen i Härmä, Liikettä keholle-evenemanget i Kalajoki, Lärarfesten Finland 100 år i Härmä samt den kompetenshöjande utbildningen för vuxna (ENO).
Vår regionombudsman har planerat en utbildningskväll för arbetsskyddspersonal. Utbildningen kommer att erbjudas i april. I november informerar man om pensionsfrågor i Karleby.

Antti Ylinen, yrkeslärarnas sektion, ordförande

MIHIN MENET SUOMALAINEN KOULU?

Perjantai 9.12.2016 klo 19:08 - Ari Rousu, puheenjohtaja OAJ Pohjanmaa

Pari viikkoa sitten julkistettiin kansainvälinen TIMSS –tutkimus. Itsenäisyyspäivänä taas PISAn tulokset tulivat. Molemmissa on sama lopputulos: suomalaisen peruskoulun oppimistulokset laskevat, vaikka ovat edelleen hyvää kansainvälistä tasoa.

TIMSS-tutkimuksessa arvioidaan 4. luokan ja 8. luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. TIMSS:ssä osaamisen arviointi pohjautuu PISA:an verrattuna selkeämmin osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmiin. Tutkimuksia on tehty neljän vuoden välein: 1995, 1999, 2003, 2007 ja 2011. Suomi oli mukana vuoden 1999 sekä vuoden 2011 tutkimuksissa sekä 4.- että 8.-luokkalaisten osalta. Vuoden 2015 tutkimukseen osallistuvat Suomesta ainoastaan 4. luokan oppilaat. Tutkimukseen osallistui 50 maata.

Neljäsluokkalaisten osaaminen on Suomessa heikentynyt sekä matematiikassa että luonnontieteissä vuosien 2011 ja 2015 välillä. Luonnontieteissä Suomi tippui kolmannelta sijalta viidenneksi. Tulosten heikentyminen vastaa yhden lukukauden oppimäärää. Matematiikassa Suomi tipahti kahdeksannelta sijalta 13:nneksi. Merkille pantavaa on, että vaikka Suomen tulokset ovat edelleen maailman kärkeä, niin kärkimaista Suomi on ainoa, jossa ne heikkenivät selvästi.

Vuoden 2011 tutkimuksessa pojat olivat jonkin verran tyttöjä etevämpiä matematiikassa ja luonnontieteissä ei ollut silloin eroja. Nyt tytöt ovat poikia parempia tutkituilla osa-alueilla sekä matematiikassa että luonnontieteissä. Sen sijaan koulujen väliset osaamiserot ovat Suomessa pienet, mikä on tietenkin hyvä asia.

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna. Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pistettä) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä.

Matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna. Suomalaisnuoret sijoittuivat 7. sijalle OECD-maista. Lukutaidossa olimme em. maista toiseksi parhaita.

Edelleen menee siis hyvin. Esimerkiksi koulujen väliset erot ovat pienet. Mutta selviä huolen aiheitakin on. Ensinnäkin luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa. Toiseksi huippujen määrä laskee. Erityisesti luonnontieteissä huippusuorituksiin yltäviä poikia on aikaisempaa vähemmän. Kolmanneksi alueelliset erot näkyvät selvästi. Pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna. Samoin kuin TIMSS-tutkimuksessa tytöt suoriutuvat poikia paremmin. Sukupuolten tasoero kasvaa ja on jo OECD-maiden suurin, eli 19 pistettä tyttöjen hyväksi. 65 prosenttia luonnontieteissä heikosti menestyvistä pärjää huonosti myös matematiikassa ja lukutaidossa. Heistä kaksi kolmasosaa on poikia.

Suomessa merkittävin selittäjä oppimistulosten heikkenemiseen on motivaation puute eli asenteet. Myös oppilaiden kotitausta vaikuttaa oppimistuloksiin, vaikka sen merkitys ei ole niin suuri kuin monissa muissa OECD-maissa.

Koulussa työskenteleville oppimistulosten heikkeneminen ei ole uusi asia. Se näkyy päivittäisessä työssä. Nykylapset ja –nuoret ovat aikaisempaa levottomampia ja lyhytjännitteisiä. Puurtaminen ei ole mieluisaa ja uudelleen yrittäminen epäonnistumisen jälkeen ei motivoi. Kaikki pitäisi saada nopeasti tehtyä, eikä asioita välttämättä yritetäkään oikeasti oppia.

Kotien asenne koulutusta kohtaa on muuttunut, kun vertaan sitä urani alkuaikoihin 30 vuotta sitten. Koulutususko ei ole enää yhtä vahva kuin se on ollut aikaisemmin. Hyvin menestyvällä pääkaupunkiseudulla on paljon koulutettua väkeä, mikä vahvistaa koulutususkoa. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa väestön koulutustaso on selvästi pääkaupunkiseutua alhaisempi, koulutususkokin on heikompi. Seurauksena voi olla, että osaaminen ja taloudellinen menestys keskittyvät jatkossa entistä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muille koulutuksen voimaan uskoville alueille.

Pari vuosikymmentä sitten oltiin kovasti huolissaan siitä, etteivät tytöt hallitse luonnontieteitä. Tilanne on kääntynyt päälaelleen ja nyt ollaan huolissaan poikien osaamisesta. Poikien motivaation parantamiseksi on varmasti tehtävä kaikki voitava. Onko digiloikka ratkaisu motivointiongelmiin? Sen tiedämme ensi vuosikymmenellä. Epäilen kuitenkin, että tarvitaan monia muitakin toimenpiteitä, joilla nostetaan sekä motivaatiota että koulutuksen arvostusta.

Eniten olen huolissani lukutaidosta. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme, on oppilaiden kyky ymmärtää lukemaansa heikentynyt. Huono lukutaito selittää myös heikkoa menestystä matematiikassa ja luonnontieteissä. Luetun ymmärtäminen vaatii ”hidasta ajattelua”. Nykyinen nopeatempoinen digimaailma ei sellaista suosi.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää pitää koulujen resursseista kiinni. Jatkuva supistaminen ja säästäminen koulutuksesta alkaa näkyä. Koulutuksen merkitys pitää muistaa muutenkin kuin juhlapuheissa. Sen olemme velkaa lapsillemme ja nuorillemme.

Ari Rousu
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

VART ÄR DU PÅ VÄG FINLÄNDSKA SKOLAN?

För ett par veckor sedan offentliggjordes resultaten av den internationella TIMSS-undersökningen. PISA-resultaten fick vi åter på vår självständighetsdag. Båda visar samma slutresultat: inlärningsresultaten i den finländska grundskolan försämras, trots att de fortfarande ligger på en god internationell nivå.

I TIMSS-undersökningen bedöms kunskaperna i matematik och naturvetenskaper bland elever i årskurs 4 och 8. I TIMSS grundar sig bedömningen av kunskaperna tydligare än i PISA på deltagarländernas läroplaner i matematik och naturvetenskaper. Undersökningar har gjorts med fyra års mellanrum: 1995, 1999, 2003, 2007 och 2011. Finland har deltagit i undersökningen 1999 och 2011 med både fjärde- och åttondeklassister. I undersökningen 2015 deltog endast finländska elever från årskurs 4. I undersökningen deltog sammanlagt 50 länder.

Kunskaperna hos fjärdeklassisterna i Finland har försvagats både i matematik och naturvetenskaper mellan 2011 och 2015. I naturvetenskaper föll Finland från tredje till femte plats. Försämringen av resultaten motsvarar lärokursen för en termin. I matematik föll Finland från åttonde till trettonde plats. Det som bör observeras är att även om Finlands resultat fortfarande är bland de bästa i världen så är Finland det enda landet i toppen vars resultat märkbart försämrades.

I undersökningen 2011 var pojkarna något duktigare än flickorna i matematik, och i naturvetenskaperna fanns då inga skillnader. Nu är flickorna bättre än pojkarna inom de båda undersökta delområdena, både i matematik och i naturvetenskaper. Skillnaderna mellan skolorna är emellertid små i Finland, vilket naturligtvis är bra.

I PISA-undersökningen som mäter kunskapsresultaten i OECD-länderna bestod huvudområdet 2015 av naturvetenskap. Enligt genomsnittspoängen (531) i naturvetenskaper var finländska 15-åringar tredje bäst bland OECD-länderna. Japans poäng (538) var högre än i de övriga OECD-länderna. Finlands, Estlands och Japans poäng (528) avviker inte statistiskt sett från varandra i någon avsevärd grad. Studier i naturvetenskaper inspirerar inte, och detta märks i de försämrade poängresultaten. I Finland har medeltalet för naturvetenskaperna sjunkit med 32 poäng jämfört med 2006 (563 poäng), då naturvetenskaperna senast utgjorde ett huvudområde i undersökningen. De försvagade resultaten motsvarar nästan framstegen på ett helt skolår.

Kunskaperna i matematik har bevarats oförändrade jämfört med undersökningen 2012. Av OECD-länderna placerade sig de finländska ungdomarna på plats 7. I läsfärdighet var vi näst bäst av de ovan nämnda länderna.

Med andra ord går det fortsättningsvis bra. Till exempel är skillnaderna mellan skolorna små. Men det finns även orsaker till oro. För det första ökar antalet elever som har svaga framgångar i naturvetenskaper. För det andra minskar antalet områden där Finland är i toppen. Speciellt i naturvetenskaper är antalet pojkar som når toppresultat mindre än tidigare. För det tredje framkommer det tydliga regionala skillnader. Resultaten i huvudstadsregionen var avsevärt bättre än i det övriga landet, speciellt jämfört med Västra och Östra Finland. Samtidigt fick flickorna bättre resultat än pojkarna i TIMSS-undersökningen. Nivåskillnaderna mellan könen ökar och är redan störst bland OECD-länderna, det vill säga 19 poäng till godo för flickorna. Av de som hade dåliga resultat i naturvetenskaper klarade sig 65 procent även dåligt i matematik och läsfärdighet. Av dem var två tredjedelar pojkar.

I Finland är den faktor som mest förklarar de försämrade resultaten det faktum att det råder brist på motivation, attityden är med andra ord dålig. Även elevernas hembakgrund påverkar inlärningsresultaten, även om dess betydelse inte är lika stor som i många andra OECD-länder.

För de som arbetar i skolorna är de försämrade inlärningsresultaten ingen nyhet. Det märks i det dagliga arbetet. Dagens barn och unga är ängsligare och har kortare tålamod än tidigare. De är inte intresserade av att kämpa och de är inte motiverade att försöka på nytt om de misslyckats. Allt borde bli gjort snabbt och det är inte sagt att man ens verkligen försöker lära sig något.

Attityden till utbildningen har förändrats i hemmen då man jämför med tiden i början av min karriär för 30 år sedan. Tron på utbildningen är inte längre lika stark som tidigare. I den framgångsrika huvudstadsregionen finns mycket välutbildade invånare, vilket förstärker tron på utbildningen. I till exempel Södra Österbotten, där befolkningens utbildningsnivå är märkbart lägre än i huvudstadsregionen, är även tron på utbildningen svagare. Detta kan leda till att kompetens och ekonomiska framgångar koncentreras allt mer till huvudstadsregionen och andra områden där man tror på utbildningens kraft i framtiden.

För några årtionden sedan var vi väldigt oroliga över att flickorna inte behärskade naturvetenskaperna. Situationen har vänt och nu oroar man sig för pojkarnas kunskaper. Man måste säkert göra allt för att förbättra pojkarnas motivation. Är digitaliseringen en lösning på motiveringsproblemen? Det vet vi först nästa årtionde! Jag misstänker dock att det även krävs många andra åtgärder för att öka både motivationen och uppskattningen av utbildningen.

Mest är jag orolig för läsfärdigheten. Även om vi klarar oss i en internationell jämförelse, har elevernas förmåga att förstå vad de läser blivit sämre. Dåliga läsfärdigheter förklarar även de dåliga framgångarna i matematik och naturvetenskap. Läsförståelse kräver ”långsamt tänkande”. Det ingår inte i den moderna digivärlden med sitt snabba tempo.

Allt som allt är det viktigt att hålla fast vid skolornas resurser. Ständiga åtstramningar och inbesparingar i utbildningen håller på att märkas. Man måste komma ihåg utbildningens betydelse även i annat än i festtal. Det är vi skyldiga våra barn och ungdomar.

Ari Rousu
ordförande
OAJ Österbotten

Ongelmista ratkaisuihin

Keskiviikko 23.11.2016 klo 20:40 - Heli Katajamäki, OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj. Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Kaikessa on aina kysymys rahasta, huokaisimme syksyllä pitämässämme jäsentapaamisessa. Rahan valtaa kehitystä ohjaavana voimana tuskin kukaan kiistää. Kun tällä hetkellä seuraa minkä tahansa koulutuskentän kehittämistä, keinoista ainakin osa herättää pelkoja siitä, onko suunta oikea. Samalla kun valituilla keinoilla ongelmia ratkaistaan, syntyy uusia ongelmia. Jotta voisimme kuitenkin säilyttää optimistisen suhtautumisen tulevaisuuteen, tarvitsemme yhteisen, järkeväksi koetun näkemyksen siitä, miten raha meitä ohjailee.

Korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamana. Yliopistoja ohjataan profiloitumaan strategioidensa mukaisesti, ja lisäksi kehittämistä mahdollistetaan muuttamalla lakeja. Syksyllä 2016 eduskunta hyväksyi lain, jonka mukaan korkeakoulut voivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän opetuksen yhdessä tai hankkia opetuksen toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Korkeakoululla olisi näin toimiessaan oikeus luopua osittain tai kokonaan itse antamasta tutkintoon kuuluvan kielten ja viestinnän opetusta. Mahdollisuus huolestuttaa, varsinkin tilanteessa, jossa kehittämisen ohjaavana voimana tuntuu olevan pikemminkin raha kuin laatu.

Myös muutokset toisen asteen järjestelyissä heijastuvat korkea-asteelle. Jos kehittämisessä edetään hallitusohjelman mukaisesti, vuonna 2017 ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron leikkaukset. Jo aiemmin ammatillisessa koulutuksessa on vähennetty esimerkiksi äidinkielen opetuksen määrää. Leikkauksien pelätään tuovan mukanaan monia muitakin järjesteltyjä, jotka aiheuttavat vaikeuksia korkea-asteen opinnoissa menestymiselle.

Yliopiston kielten opettajana näkee, että monilla opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa kielten kursseja hyväksytysti läpi jo nyt. Jos pohjataso on heikko, suorittamiseen menee enemmän aikaa kuin opiskelijalla, jonka pohjataso on kunnossa. Ammatillisessakin oppilaitoksessa opettaneena tiedän, että toisella asteella opetustuntien vähentäminen useimmiten tarkoittaa myös oppimisen vähentymistä. Osa opiskelijoita ei lukuaineista motivoidu, eikä nykyinen työllisyystilanne on omiaan motivaatiota lisäämään. Miten siis varmistetaan se, että toisella asteella saavutetaan riittävät tiedot ja taidot, jotta korkeakouluopiskelijan opintojen sujuminen ei vaarannu? Ei liene tarkoituksenmukaista, mikäli korkeakouluopintojen alkuvaiheessa suuren osan opiskelijoista on ensi alkuun käytävä esimerkiksi kielten, matematiikan tai tietotekniikan alkeiskurssi, jotta pääsisi peruskurssille – puhumattakaan jatkokursseista.

OAJ on esittänyt, että korkeakoulutuksen kehittämiseen on luotava kokonaisnäkemys, kansallinen tavoitetila, joka perustuu tutkimustietoon. Koska ongelma on moniulotteinen ja -näkökulmainen, kokonaisnäkemyksen saavuttaminen on tarpeen, ja sen on hyvä perustua monialaiseen ja -asteiseen asiantuntemukseen. Korkeakoulutuksen kehittäminen eri saa tapahtua liian lyhytjänteisesti eikä kiireessä, jotta ei rikota sellaista, mikä toimii.

Heli Katajamäki
OAJ Pohjanmaan YLL-jaoston pj.
Suomen kielen lehtori, Kielipalvelut, Vaasan yliopisto

Från problem till lösningar

Det är alltid frågan om pengar, suckade vi på vår medlemsträff under hösten. Att pengar har en stor makt som den kraft som styr utvecklingen håller säkert de flesta med om. När man ser på utvecklingen av vilket utbildningsfält som helst, väcker åtminstone en del av metoderna en oro för om vi går i rätt riktning. Samtidigt som man löser problem, uppstår nya. För att vi trots allt ska kunna upprätthålla en optimistisk tro på framtiden behöver vi en gemensam och logisk syn på hur pengarna styr oss.

Den strukturella utvecklingen av högskolefältet sker under ledningen av undervisnings- och kulturministeriet. Universiteten styrs för att profileras i enlighet med sina strategier. Samtidigt görs utvecklingen möjlig genom att ändra lagar. Hösten 2016 godkände riksdagen en lag enligt vilken högskolorna kan besluta om att ordna den språk- och kommunikationsundervisning som ingår i examina tillsammans med eller på uppdrag av ett annat universitet eller en annan yrkeshögskola. Högskolan skulle i detta fall ha rätt att lägga ner den språk- och kommunikationsundervisning som den själv erbjuder, endera delvis eller helt. Denna möjlighet är oroande, i synnerhet i en situation där det verkar vara pengarna – och inte kvaliteten – som styr.

Även förändringarna i arrangemangen på det andra stadiet avspeglas på högskolenivå. Om man framskrider enligt regeringsprogrammet i utvecklingen, kommer nedskärningar på 190 miljoner euro att genomföras inom yrkesutbildningen 2017. I yrkesutbildningen har man redan tidigare minskat till exempel undervisningen i modersmålet. Man är rädd för att dessa nedskärningar ska föra med sig även andra arrangemang som orsakar svårigheter i studieframgångarna på högskolenivå.

Som universitetslärare i språk ser man hur många studenter redan nu har svårigheter med att få godkänt i sina språkkurser. Om grundnivån är svag, tar det längre tid att avlägga studierna än om grundkunskaperna är i skick. Jag har själv undervisat i en yrkesläroinrättning och därför vet jag att om man minskar undervisningen på andra stadiet, innebär det även oftast att inlärningen försämras. En del studenter blir inte motiverade av läroämnena och det nuvarande sysselsättningsläget ökar inte heller motivationen. Hur ska man kunna försäkra sig om att det kunnande och de färdigheter man uppnår på andra stadiet är tillräckliga för att studierna ska löpa smidigt på högskolenivå? Det är inte ändamålsenligt att största delen av de studenter som inleder högskolestudierna till exempel måste gå en nybörjarkurs i språk, matematik eller datateknik för att komma vidare till grundkursen – för att inte tala om fördjupade kurser.

OAJ har föreslagit att man bör skapa en helhetssyn, en målbild, för utvecklingen av högskoleutbildningen som grundar sig på forskningsresultat. Eftersom problemet är mångfacetterat och kan ses ur flera perspektiv, finns det skäl att skapa en helhetssyn som grundar sig på en sektorövergripande expertis som omfattar flera instanser. För att undvika att trasa sönder det som fungerar får utvecklandet av högskoleutbildningen inte ske alltför kortsiktigt och snabbt.

Heli Katajamäki
ordförande för universitetslärarnas sektion, OAJ Österbotten
lektor i finska, Språktjänstenheten, Vasa universitet

Blogi

Perjantai 28.10.2016 klo 12:41 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

SUOMEA ON PITKÄÄN PIDETTY koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Erot oppimistuloksissa ovat olleet pieniä, ja jokainen lapsi ja nuori käyvät kansallisen opetussuunnitelman raamitta­man yhdeksänvuotisen peruskoulun. Kouluttautumisen esteet on pyritty poistamaan koko maan kattavalla koulu- ja oppilaitosverkolla sekä maksuttomalla koulutuksella. Opetta­jilla on korkean koulutuksen tuoma vankka ammattitaito ja kansakunnalla vahva luotto opettajan työn tuloksellisuuteen. Voidaanko näiden varaan laskea myös tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan talouden kiristymisen vuoksi koulutuksen rahoituspohja on heikentynyt jo usean vuoden ajan, ja päättäjien halu vähentää toimintaa ohjaavia normeja on lisään­tynyt. Resurssien niukentuessa opettajalle on jäänyt yhä vähemmän aikaa niiden oppi­laiden tukemiseen, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Oppimistuloksissa häntäpää on pudon­nut kauemmas kärjestä.
Alueelliset erot koulutuksen järjestämisen tavoissa ovat suuria. Erot kaupunkien ja maa­seudun välillä kasvavat kaupungistumisen myötä. Vaarana on, että Suomi jakautuu kou­lutuksen maantieteessä hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin, joilla kouluttautuminen ja kou­luttautumattomuus periytyvät.
Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka on rakennettu palvelemaan yhtenäisyyttä ja sa­mankaltaisia tarpeita, ei enää riitä heterogeenisessä maailmassa, jossa lapset tulevat kouluun yhä moninaisemmista perheistä. Opettajan haasteena on vastata erilaisiin tar­peisiin ja toiveisiin sekä tarjota jokaiselle tasa-arvoinen perusta omien päämäärien ja unelmien tavoitteluun.

OAJ:lle koulutuksen tasa-arvo merkitsee sitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan yh­denvertaiset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin oma motivaatio ja rahkeet riittävät. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on tukea jokaisen lapsen ja nuoren oppimisen ja kasvun edellytyksiä ja tarjota riittävä tuki oppimiselle ja omien vahvuuksien löytämiselle.
Kasvatus- ja koulutuspalveluiden laatu ei saa riippua perheen asuinpaikasta tai kieles­tä eikä sosioekonomisesta tai -kulttuurisesta taustasta. Palvelut ovat rahoitettava julkisin varoin, ja niiden laatua ja saavutettavuutta on ohjattava kansallisesti. Koulutuksen teh­tävänä on avata tiet jokaiselle. (OAJ: 2016 julkaisema tasa-arvon tiekartta).

Ammatillinen koulutus 190-235 miljoonan leikkaus reformillaan tuskin tulee ”maailman osaavin kansa” -kilpailussa pärjäämään. Vaikuttaminen näihin rahoitusleikkauksiin hävittiin (6-0)! Vaikuttamistyö kuitenkin jatkuu ja ammatillisen reformin sisältöön pyrimme vaikuttamaan niin että opettajan asema on kirjattu selkeästi uuteen lakiin.

Yritykset kertovat yhä enemmän rekrytointivaikeuksistaan – osaajista on yhä enemmän puutetta. Älypuhelimet ja tabletit eivät parinteisissä ammateissa ole todellakaan se keskeinen osaamisen kohde. Jos 16-vuotiaalle, ammatillisessa koulutuksessa, on kaksi päivää viikossa opettajan ohjaamaa opetusta tarjolla, ei tulokset kyllä hyvältä näytä. Elinkeinoelämälle on siis kerrottava selkeästi rahoitus- ja resussileikkausten vaikutukset oppilaitosten arjessa. Yrityksille, kouluttamaton – osaamaton, nuori on jopa työturvallisuusriski.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

FINLAND HAR LÄNGE ANSETTS vara ett modelland för jämlik utbildning. Skillnaderna i inlärningsresultaten har varit små och alla barn och unga har fått en nioårig grundläggande utbildning som byggt på en nationell läroplan. Strävan har varit att avlägsna hinder för att skaffa sig en utbildning genom ett riksomfattande nätverk för skolor och läroinrättningar och genom att erbjuda en avgiftsfri utbildning. Lärarna har en gedigen yrkesfärdighet som de fått genom en hög utbildning och i landet råder ett starkt förtroende för att lärarens arbete är effektfullt. Kan vi lita på detta även i framtiden?

Eftersom samhällsekonomin har åtstramats, har grunden för finansieringen av utbildningen försämrats redan under flera års tid, och beslutfattarnas vilja att skära ner på de normer som styr verksamheten har ökat. I takt med att resurserna har minskat, har lärarna fått allt mindre tid att stöda de elever som skulle behöva det mest. I inlärningsresultaten har eleverna med det sämsta resultatet hamnat allt längre bort från dem med bäst resultat.

Det förekommer stora regionala skillnader i hur utbildningen ordnas. Skillnaderna mellan städerna och landsbygden ökar i takt med att befolkningen flyttar till städerna från landsbygden. Risken är att Finland delas in i bättre och sämre geografiska områden när det gäller utbildning och att utbildning och bristen på sådan nedärvs till följande generation.

Systemet för fostran och utbildning har byggts upp för att betjäna homogena och liknande behov, men det räcker inte längre i en heterogen värld där barnen kommer till skolan från allt mer olika familjer. Det är en utmaning för läraren att kunna uppfylla olika behov och önskemål och att kunna erbjuda alla en jämlik grund för att kunna uppnå sina mål och drömmar.

För OAJ innebär jämlik utbildning att alla barn och unga ska tryggas jämlika möjligheter att studera så långt som den egna motivationen och viljan räcker. Pedagogikens och utbildningens uppgift är att stöda förutsättningarna för inlärning och mognad hos alla barn och unga, och att erbjuda tillräckligt med stöd för inlärning och för att hitta egna styrkor. Kvaliteten av fostrings- och utbildningstjänsterna får inte bero på familjens boendeort eller språk och inte heller på den socioekonomiska och -kulturella bakgrunden. Tjänsterna bör finansieras med offentliga medel och deras kvalitet och tillgänglighet bör styras på ett nationellt plan. Utbildningens uppgift är att öppna möjligheter för alla. (OAJ:s vägkarta för jämlikhet, publicerad 2016).

Reformen där man skurit ner 190–235 miljoner på yrkesutbildningen kommer knappast att ge några goda resultat i tävlingen om ”världens kunnigaste folk”. Möjligheterna att påverka dessa finansieringsnedskärningar lyckades inte, men arbetet fortsätter och vi försöker påverka innehållet i reformen för yrkesutbildningen så att lärarens ställning framgår tydligt i den nya lagen.

Företagen berättar allt mer om sina rekryteringssvårigheter – det råder en allt större brist på yrkeskompetenta personer. Mobiltelefoner och pekplattor är verkligen inte det viktigaste målet för kompetens i traditionella yrken. Om en 16-åring i yrkesutbildningen erbjuds undervisning ledd av en lärare två dagar i veckan ser resultaten inte goda ut. Näringslivet måste därför få veta vilka konsekvenser nedskärningarna i finansieringen och resurserna har i läroinrättningarnas vardag. För företagen kan en outbildad och inkompetent ung person till och med innebära en risk för arbetssäkerheten.

Antti Ylinen, yrkesutbildningssektionen, ordförande

Uusi arki

Torstai 8.9.2016 - Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja

Päiväkotien ja koulujen syyskausi on jo pyörähtänyt täyteen vauhtiin. Monelle opettajalle tämän syksyn työnaloitus on ollut erilainen. Erilaisten säästötoimien, koulujen lakkauttamisien sekä yksiköiden ja ryhmien siirtojen vuoksi moni opettaja on saanut aloittaa työnsä uudessa koulussa tai päiväkodissa.

Vastassa on uudet tilat, uuden talon tavat, uudet työkaverit ja tiimit, uusi esimies, uudet lapset ja perheet sekä luultavasti aika iso ryhmä. Varsinkin uusien yksiköiden tai remontoitujen tilojen kuntoon laittaminen ja sisustaminen minimibudjetilla on oman opetustyön suunnittelun ja toteutuksen ohella vienyt aikaa ja voimia. Paremmin on ollut tilanne opettajilla, jotka ovat päässeet aloittamaan työnsä jo ennen toimintakauden alkua ja ehtineet valmistautua lasten vastaanottamiseen. Valitettavasti monissa kunnissa tänäkin vuonna on säästetty ja varsinkin uusia opettajia ja sijaisia on palkattu vasta toimintakauden alusta.

Itse sain siirron pienestä päiväkotiyksiköstä isoon päiväkotiin, kun lakkautetun koulun tiloihin siirrettiin kaikki alueen esiopetusryhmät. Muutos on ollut myös mahdollisuus uusiutumiseen omassa työssään. Opettajana isommassa yksikössä työtehtäviä voi jakaa eri lailla ja tehdä monenlaista yhteistyötä ryhmien kesken. Esimiehen näkemys ja suunnittelu oman talonsa mahdollisuuksista ja henkilökunnan ohjaaminen uudessa tilanteessa on erityisen tärkeää sekä kokoustaminen talon säännöistä ja tehtävien jaosta ja vastuualueista.
Uusi arki on koittanut myös uusien opetussuunnitelmien voimaan tulolla. Esiopetuksessa on työstetty uutta opetussuunnitelmaa jo parin vuoden ajan ja saatu valmiiksi paikalliset oman kunnan versiot ja linjaukset. Projektityöskentelyä eri teemoin on tehty jo pitkään, mutta suurin haaste nyt on pedagogisen varhaiskasvatuksen näkyväksi tekeminen lasten vanhemmille, uudenlainen dokumentointi sekä lasten ja vanhempien toiveiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tärkeää on taata jokaiselle opettajalle työn edellyttämä suunnittelu, arviointi ja järjestelyaika sekä aikaa kaikille kirjallisille töille. Tämän lisäksi täytyy jokaisessa yksikössä olla tähän varatut rauhalliset työtilat sekä välineet. Valitettavasti näin ei kaikissa yksiköissä ole ja ryhmän ulkopuolinen työaika ”menetetään” henkilökuntapulan tai muun kiireen vuoksi usein lapsiryhmätyöhön ym.

Uusi arki on koittanut myös lasten ja perheiden näkökulmasta siten, että moni kunta otti 1.8. käyttöön varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen. Esiopetuksen 4 tunnin lisäksi päivähoitoa saa vain harkinnanvaraisesti mikäli toinen vanhemmista on kotona. Myös nuoremmilla lapsilla varhaiskasvatusoikeus on myös 20 tuntia viikossa, mikäli toinen vanhempi kotona. Laajalti on otettu käyttöön tuntiperusteiset tai tarpeeseen perustuvat päivähoitomaksut. Tämä on työllistänyt kovasti päiväkodin johtajia ja henkilökuntaa ja vanhemmat ovat laskeneet kuukaudessa tarvitsemiaan tunteja. Onneksi uhkana olleet päivähoitomaksujen korotukset peruttiin. Päiväkotiryhmien arkeen tämä järjestely on tuonut epäsäännöllisyyttä ja vaihtuvuutta lasten määrässä. Koko totuus uuden lain vaikutuksista ei ole vielä paljastunut.

OAJ Pohjanmaa tarjoaa jäsenilleen toimintakauden aikana jälleen paljon koulutusta eri opettajakunnittain sekä yhteisesti eri koulutusasteiden kesken. Seuraa koulutuskalenteria ja tule mukaan! Edunvalvonnassa tuetaan luottamusmiehiä järjestämällä verkottumis- ja keskustelutilaisuuksia, kuntien päättäjiä ja kansanedustajia kutsutaan koolle vaikuttamistyön nimissä. Tässä muuttuvassa arjessa meillä on paljon puolustettavaa ja tähän voi jokainen opettaja osallistua esim. seuraamalla oman kuntansa varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa sekä ylempien kouluasteiden tapahtuvia päätöksiä.

Jaksamista arkeen

Monika Koivumäki, LTO-jaoston puheenjohtaja

En ny vardag

Hösten är i full gång i daghemmen och skolorna. För många lärare har det varit annorlunda att påbörja höstens arbete. På grund av olika sparåtgärder, nerläggning av skolor samt förflyttningar av enheter och grupper har många lärare varit tvungna att inleda hösten i en ny skola eller ett nytt daghem.
Lärarna möts av nya utrymmen, det nya husets regler, nya arbetskompisar och team, en ny förman, nya barn och familjer samt troligtvis även av en ganska stor grupp. Att ställa allt i ordning och inreda nya enheter och renoverade utrymmen med en minimibudget vid sidan av att planera sina lektioner och att undervisa tar tid och nöter även på krafterna. De lärare som har fått börja arbeta redan före terminsstarten och som hunnit förbereda sig på att ta emot barnen har haft det bättre. Tyvärr har många kommuner sparat även i år, och i synnerhet nya lärare och vikarier har anställts först från och med terminens början.

Själv blev jag förflyttad från en liten daghemsenhet till ett stort daghem då alla förskolegrupper i området flyttades till en nerlagd skola. Förändringen har även varit en möjlighet att förnyas i sitt arbete. Som lärare på en större enhet kan man dela upp arbetsuppgifterna på ett annat sätt och bedriva olika slags samarbete mellan grupperna. Förmannens synpunkter om och planering av möjligheterna i det egna daghemmet samt på vilket sätt personalen handleds i den nya situationen är väldigt viktigt. Även möten om husets regler och fördelningen av arbetsuppgifterna och ansvarsområdena har en stor betydelse.

Även de nya läroplanerna har inneburit förändringar i vardagen. I förskoleundervisningar har man bearbetat den nya läroplanen redan i ett par års tid och lyckats slutföra lokala versioner och riktlinjer i den egna kommunen. Man har redan länge bedrivit projektarbete med olika teman, men den största utmaningen nu är att göra den pedagogiska småbarnsfostran synlig för barnens föräldrar och att sköta dokumenteringen på ett nytt sätt. Nu ska man även beakta barnens och föräldrarnas önskemål i planeringen, förverkligandet och utvärderingen av verksamheten. Det är viktigt att varje lärare får tillgång till den tid som planeringen, utvärderingen, arrangemangen och allt skriftligt arbete förutsätter. På varje enhet bör det dessutom finnas lugna arbetsutrymmen och verktyg för detta arbete. Tyvärr saknas sådana på en del enheter, och man ”går miste” om tiden för arbete utanför gruppen eftersom man ofta måste arbeta i barngruppen på grund av personalbrist eller annan stress.

Även barnen och föräldrarna har mött en ny vardag i och med att många kommuner började begränsa rätten till småbarnspedagogik från och med den 1 augusti. Att erbjuda dagvård utöver 4 timmars förskoleundervisning är en avvägningsfråga ifall den ena föräldern är hemma. Rätten till småbarnsfostran hos yngre barn är även 20 timmar i veckan om den ena föräldern är hemma. Tim- eller behovsbaserade dagvårdsavgifter har tagits i bruk i stor utsträckning. Detta har inneburit mycket arbete för daghemsföreståndarna och personalen, och föräldrarna har fått räkna ut hur många timmar som behövs för dagvård per månad. Lyckligtvis drog man tillbaka de höjningar som hotat dagvårdsavgifterna. Detta arrangemang har lett till oregelbundenhet och variation i antalet barn i dagvårdsgrupperna. Hela sanningen om den nya lagens effekter är ännu oklar.

OAJ Österbotten erbjuder även i år sina medlemmar mycket utbildning, både för olika slags lärare och gemensamt med olika utbildningsstadier. Följ med utbildningskalendern och kom med! I intressebevakningen stöder man förtroendepersonerna genom att erbjuda träffar för nätverkande och diskussioner. Med tanke på påverkningsarbetet bjuder man även med kommunens beslutsfattare och riksdagsledamöter på träffarna. Vår vardag är under förändring och vi har mycket att stå upp för. Varje lärare kan delta i detta till exempel genom att följa med de beslut som fattas inom småbarnspedagogiken, grundskolorna och de högre utbildningsstadierna.

Med önskan om kraft att orka i vardagen,

Monika Koivumäki, ordförande för BTL-sektionen

Puheenjohtajan blogi

Tiistai 9.8.2016 klo 20:40 - Ari Rousu, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Illat pimenevät ja koulut alkavat. Reilut 60 000 lasta astelee ensimmäiselle luokalle. Kouluissa on valmistauduttu alkavaan lukuvuoteen kuten aina ennenkin. Huoli koulutusresurssien jatkuvasta karsimisesta raastaa kuitenkin sekä rehtorien että opettajien mieltä. Varhaiskasvatuksessa taas päivähoito-oikeutta on mahdollisuus rajata. Toisella asteella erityisesti ammatillisen koulutuksen suurleikkaukset synkentävät mieliä. Sama tilanne on korkea-asteella.

Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön alakouluissa. Ne tuovat kouluihin lisää vuorovaikutusta, aktiivista oppimista ja mm. koodausta. Tasavallan hallituksen yksi kärkihanke on perusopetuksen digitalisointi ja oppimisympäristöjen uudistaminen. Se etenee.
OAJ:n viime vuonna tekemästä laajasta selvityksestä käy ilmi, että opettajat ja rehtorit suhtautuvat opetuksen digitalisointiin hyvin myönteisesti, mutta kaipaavat koulutusta pedagogiseen digiosaamiseen. OAJ haluaakin, että lakiin kirjataan täydennyskoulutusvelvoite: koulutuksen järjestäjällä on oltava velvollisuus huolehtia opettajien osaamisen systemaattisesta päivittämisestä. Nykyisellään opettajat ovat työantajasta riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa täydennyskoulutuksen suhteen.

Opetuksen ja koulutuksen arvostus on kriisissä. OAJ:n teettämästä opettajien ammattikuva- ja arvostustutkimuksessa noin 2 000 suomalaista kertoo näkemyksiään eri koulutusasteilla työskentelevien opettajien työstä ja sen arvostuksesta. Kansalaiset pitävät opettajan työtä raskaana, vaativana ja vastuullisena. He katsovat, että koulutusleikkaukset ovat vieneet pohjaa opettajien työltä ja koulutuksen laadulta. Opettajat itse kertovat kaipaavansa enemmän täydennyskoulutusta, tukea ja arvostusta.
Koulutus on SOTE -uudistuksen yhteydessä jäämässä ainoaksi merkittäväksi kuntien hoitamaksi palveluksi. Kun miettii kuntien nykytilannetta ja tietää, että niiden mahdollisuudet panostaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen poikkeavat jo nyt suuresti toisistaan, tulevaisuus hirvittää. Oppimiserot uhkaavat vain suurentua.

Näyttää siltä, että koulutiensä aloittavien lasten oppimismahdollisuudet riippuvat jatkossa entistä enemmän asuinpaikasta. On pelättävissä, että pienet kunnat, joissa on esimerkiksi vain yksi koulu tai enintään kaksi koulua (näitä kuntia on kaikkiaan 134), eivät kykene tarjoamaan yhtä tasokasta koulutusta kuin isommat kunnat. Koulutuksen tasa-arvo on vaarassa. Myös isojen kuntien sisällä koulutus eriytyy. On peruskouluja, joihin pyritään ja jotka houkuttelevat opettajia. Toisiin kouluihin taas ”joudutaan”.
Opetus ja varhaiskasvatus ovat isojen haasteiden edessä. Niistä on mahdollisuus selvitä, jos valtion, kuntayhtymien ja kuntien päättäjät näkevät koulutussektorin tulevaisuuden tekijänä, joka varmistaa kansakunnan hyvinvoinnin. Nyt valitettavasti nämä asiat nähdään pelkkänä kulueränä, josta voidaan surutta leikata.

Haastavasta ajasta huolimatta toivotan kaikille OAJ Pohjanmaan toimialueen opettajille ja lastentarhanopettajille jaksamista tärkeässä työssänne.

Ari Rousu
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

Ordförandes blogg

Kvällarna blir mörkare och skolorna drar igång. I år börjar drygt 60 000 barn i första klass. I skolorna har man förberett sig för det kommande läsåret på samma sätt som tidigare. Oron för de ständiga nedskärningarna i utbildningsresurserna gnager emellertid både bland rektorer och lärare. Inom småbarnsfostran är det nu möjligt att begränsa rätten till dagvård. Andra stadiet belastas i synnerhet av de stora nedskärningarna inom yrkesutbildningen. På högskolenivå är läget det samma.

I lågstadierna tar man i bruk nya läroplaner. De skapar mer växelverkan och aktivt lärande och innebär att bland annat kodning införs i skolorna. Ett av regeringens spetsprojekt är att digitalisera grundutbildningen och att förnya inlärningsmiljöerna. Projektet framskrider.
En omfattande utredning som gjordes av OAJ i fjol visar att lärarna och rektorerna förhåller sig väldigt positivt till digitaliseringen av undervisningen, men de saknar utbildning i pedagogisk digikompetens. OAJ önskar att en skyldighet om kompletterande utbildning införs i lagen: utbildningsarrangören bör vara skyldig att se till att lärarnas kunnande uppdateras på ett systematiskt sätt. Beroende på arbetsgivaren befinner sig lärarna för tillfället i en mycket ojämlik situation i fråga om kompletterande utbildning.

Uppskattningen av undervisning och utbildning befinner sig i en kris. I en undersökning om lärarnas yrkesbild och uppskattning, som OAJ låtit göra, berättar cirka 2 000 finländare om sin syn på lärarnas arbete och uppskattningen av den på olika utbildningsnivåer. Finländarna anser att lärarnas arbete är tungt, krävande och ansvarsfullt. De anser att nedskärningarna i utbildningen har försvårat lärarnas arbete och försämrat utbildningens kvalitet. Lärarna själva berättar att de saknar mer kompletterande utbildning, stöd och uppskattning.

I samband med social- och hälsovårdsreformen håller utbildningen på att bli den enda betydande service som tillhandahålls av kommunerna. När man ser på nuläget i kommunerna och vet att kommunernas möjligheter att satsa på utbildning och småbarnsfostran redan nu skiljer sig mycket från varandra, ser framtiden skrämmande ut. Inlärningsskillnaderna hotar att bli allt större.

Det verkar som att inlärningsmöjligheterna för de barn som inleder sin skolväg i framtiden kommer att bero allt mer på var de bor. Man kan ana att små kommuner där det till exempel bara finns en eller högst två skolor (antalet sådana kommuner är sammanlagt 134) inte kan erbjuda lika högklassig utbildning som stora kommuner. Jämlikheten inom utbildningen hotas. Utbildningen utvecklas olika även inom stora kommuner. Det finns grundskolor som är populära och som lockar lärarna. Till andra skolor ”hamnar” man.

Undervisningen och småbarnsfostran står inför stora utmaningar. Det är möjligt att klara sig ur dem om statens, samkommunernas och kommunernas beslutfattare ser utbildningssektorns framtid som en faktor som säkerställer landets välfärd. För tillfället ser man på den endast som en kostnadsfråga, något man fritt kan skära ner på.

Trots de stora utmaningarna önskar jag alla lärare och barnträdgårdslärare i OAJ Österbottens verksamhetsområde kraft att orka i ert arbete.

Ari Rousu
ordförande
OAJ Österbotten

Yksin, yhteistyössä vai saman katon alla?

Sunnuntai 1.5.2016 - Heli Katajamäki OAJ Pohjanmaa, varapj., YLL-jaosto, pj.

Kuvitelkaapa tilanne, että kaupoissa myytäisiin vain yhtä ja samaa maitoa tai tilattavana olisi vain yksi kaikille tarkoitettu sanomalehti. Jos tuotteita ei tehtäisi tietyille kohderyhmille, tuotteesta joko puuttuisi ominaisuuksia tai se sisältäisi epäolennaisia asioita. Minkä tahansa yrityksen markkinointistrategiaan kuuluu ajatus siitä, että tuotetta myydään tietyille kohderyhmille. Olkoon kyse sitten vaikka maitopurkista tai sanomalehdestä, tuotteen kohderyhmä on harkittu tarkkaan ja tuotetta suunnitellaan erityisesti kohderyhmän mieltymyksiä silmällä pitäen. Kaikki pitänevät itsestäänselvänä, että vain suunnittelemalla tuote juuri tietylle kuluttajaryhmälle kuluttajat voidaan pitää tyytyväisinä.

Yliopistojen kieltenopetuksessa ei ole kyse kaupallisesta toiminnasta eikä pidäkään olla, sillä tavoitteena on antaa tasalaatuisen tasokasta opetusta tietyn alan, esimerkiksi kauppatieteiden alan opiskelijoille. Silti tietynlaisia yhtymäkohtia kaupallisen toiminnan kanssa on nähtävissä siinä mielessä, että opetus on kohdennettu tietylle kohderyhmälle, jolla on jossain määrin yhdenmukaiset pohjatiedot ja joka pyrkii tiettyyn yhteiseen päämäärään.

Koulutustoimintaa ohjaavat eri periaatteet kuin pelkästään markkinatalouden periaatteet. Vastuunamme on ensisijaisesti mahdollistaa ja vaatia tietty taitotaso, ja vasta toissijaisesti antaa opetusta siten, että opiskelijat kokevat saavansa opetusta, joka vastaa heidän toiveitaan. Näiden tavoitteiden yhdistämiseen pyritään mutta siten, että päätavoite asettaa aina tietyt vaatimukset ja rajoitteet jälkimmäiselle. Jälkimmäisiin haasteisiin uskoakseni pystyy helpommin pieni ja notkea kuin suuri ja byrokraattinen organisaatio. Pieni ja notkea organisaatio pystyy vastaamaan opiskelijoiden toiveisiin, vaikka silläkin on rajoitteensa. Esimerkiksi kielten opetuksen integroiminen oppiaineisiin ei onnistu ilman yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

***

Yliopistojen kieltenopetuksen kehittämisessä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin on esitetty ajatuksia siitä, että yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetus voitaisiin yhdistää. Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakoulut voisivat järjestää tutkintoihin kuuluvan kielten ja viestinnän opetuksensa yhdessä tai hankkia opetuksen osittain tai kokonaan toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Lakiesitys mahdollistaisi esimerkiksi sen, että yliopisto ostaisi kieltenopetuksen ammattikorkeakoululta tai toisinpäin. Esitystä on kannattanut ainakin Elinkeinoelämän keskusliitto (2016), jonka mukaan kaiken korkeakouluopetuksen suhteen pitäisi käynnistää ”pitkän tähtäimen pohdinta myös siitä, miten opetusta olisi mahdollista järjestää myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksina”. Sen sijaan OAJ (2016) pitää lausunnossaan esitystä puutteellisesti valmisteltuna.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi todetaan, että sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut integroivat opetustaan opiskeltavan alan opintoihin ja että varsinkin ammattikorkeakouluissa integrointi on edennyt pidemmälle. OAJ Pohjanmaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun lähiesimiehille järjestetyillä YLL-illallisilla (20.4.) tuli esille, että ammattikorkeakouluissa tämä kehitys on tarkoittanut siirtymistä kielikeskusmallista hajautettuun malliin, jossa kieltenopettajat toimivat eri alan yksiköissä. Lakiesityksessä todetaan, että integrointi todennäköisesti jopa lisää opetukseen vaadittavaa työpanosta. Ainakin YLL-illallisilla yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien vastaus esitykseen vaikutti samankaltaiselta. Suurempiin, useiden eri korkeakoululaitosten yhteisiin kielikeskusmaisiin organisaatioihin siirtyminen ei kuulosta houkuttelevalta. Olisi entistä vaikeampaa pitää huoli sekä opetuksen tasosta että opiskelijoiden tarpeisiin vastaamisesta, sillä opetusryhmien heterogeenistuminen lisääntyisi entisestään. Yhteistyötä voidaan tehdä ilman saman katon alla olemista. Tämäkin kuitenkin vaatii varsinkin alussa toiminnan alkuun saattamista ja rahoitusta.

**

Kieltenopetukseen tuntuu välillä liittyvän monenlaisia vääriä käsityksiä. Kielten opetusta ei välttämättä hahmoteta osaksi tutkintoa, vaikka juuri tällaisia tavoitteita silmällä pitäen opetusta suunnitellaan. Kokonaisvaltaista käsitystä ei tunnu olevan siitä, millä tavoin kieltenopetus voi tukea ja edistää oman alan oppimista, opinnäytetöiden kirjoittamista tai uralla menestymistä. Yliopistojen osana toimivat kielikeskukset pyrkivät laadukkaaseen opetukseen, joilla asiantuntijuus ja työelämävalmiudet kehittyvät. Ryhmäkoot ovat edelleen melko pieniä, oppimistulokset ovat hyviä, ja kursseista saadaan hyvää palautetta. Muutosten seurauksena saattaa ryhmäkokojen kasvun ja opiskelija-aineksen heterogeenistumisen lisäksi olla opetuksen etääntyminen muista oman oppiaineen opinnoista. Etääntyminen puolestaan saattaa johtaa motivaation ja suorittamisinnokkuuden vähenemiseen. Myös ryhmäkokojen kasvu vaarantaa yliopisto-opintojen laadun esimerkiksi siksi, että jo nyt opiskelijat voivat yrittää plagioida toisiltaan mitä tahansa tehtäviä, kuten ”henkilökohtaisia” oppimispäiväkirjoja. Yksi Suomen koulutuksen laadun tae on huolehtia yleisen opiskelumoraalin säilymisestä korkeatasoisena.

Lakiesityksessä on kyse mahdollistavasta lainsäädännöstä. Mikäli eri korkeakoululaitosten yhteisen kielikeskuksen mahdollisuutta selvitetään, toivottavasti otetaan huomioon myös ruohojuuritason vaikutukset. Kokonaisuus rakentuu osista, jotka yhdessä voivat olla enemmän kuin osiensa summa. Ei eri korkeakoululaitosten yhteisissä kielikeskuksissa tietenkään huonoa opetusta annettaisi. Se olisi hyvää, ja kaikille tasalaatuista sekin. Mutta väitän, että tässä kohdin analogia kaupallisessa toiminnassa noudatettuihin yleisesti hyväksyttyihin toimintaperiaatteisiin toimii. Mitä kohdennetumpaa on suunnittelu ja toteutus, sitä helpompi on vastata erilaisten ryhmien toiveisiin ja varmistaa laadukas yliopisto-opetus.


Lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto (2016). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi – Kieltenopetuksen yhteistyön edistäminen. Julkaistu 5.4.2016.

OAJ (2016). Luonnos HE eduskunnalle laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi – Kieltenopetuksen yhteistyön edistäminen. Annettu 7.4.2016.

Heli Katajamäki
OAJ Pohjanmaa, varapj., YLL-jaosto, pj.


På egen hand, i samarbete eller under samma tak?

Föreställ er en situation där man bara kan köpa en sorts mjölk i affären eller bara kan prenumerera på en dagstidning. Om produkter inte tillverkades för bestämda målgrupper skulle produkten endera sakna vissa egenskaper eller innehålla irrelevanta delar. I alla företags marknadsföringsstrategi ingår en tanke om att produkten säljs till vissa målgrupper. Oberoende om det är frågan om en mjölkburk eller en dagstidning har man övervägt målgruppen noggrant och produkten har utvecklats för att passa i synnerhet målgruppens önskemål. Alla tycker säkert att det är självklart att konsumenterna kan hållas nöjda enbart genom att man skapar en produkt enkom för en viss konsumentgrupp.

I universitetens språkundervisning är det inte frågan om kommersiell verksamhet, och så bör det inte heller vara. Målet är att erbjuda högklassig undervisning för studenter inom ett visst område, till exempel till ekonomistuderande. Det är ändå möjligt att se vissa samband med kommersiell verksamhet i och med att undervisningen riktas till en viss målgrupp som i viss mån besitter samma grundkompetens och som siktar mot ett gemensamt mål.

Utbildningsverksamhet styrs av andra än enbart marknadsekonomiska principer. Det är vårt ansvar att i första hand möjliggöra och kräva en viss nivå av färdighet, och först i andra hand erbjuda sådan undervisning som motsvarar studenternas önskemål. Strävan är att uppnå dessa mål, men det huvudsakliga målet ställer vissa krav och begränsningar på det senare. Jag tror att det är lättare att klara av de senare utmaningarna i en liten och smidig organisation än i en stor och byråkratisk. En liten och smidig organisation kan svara mot studenternas önskemål, även om det finns begränsningar. Det är till exempel inte möjligt att integrera språkundervisningen i läroämnena utan att bedriva samarbete med andra aktörer.

***

I utvecklingen av språkundervisningen på universiteten både på nationell och på lokal nivå har man framfört tankar om att universitetens och yrkeshögskolornas språkundervisning kunde kombineras. Det föreslås att universitetslagen och yrkeshögskolelagen ändras så att högskolorna kan ordna den undervisning i språk och kommunikation som ingår i examina tillsammans eller anskaffa undervisningen delvis eller helt från ett annat universitet eller en annan yrkeshögskola. Lagförslaget skulle till exempel göra det möjligt för universiteten att köpa språkundervisningen från en yrkeshögskola eller vice versa. Förslaget har fått understöd åtminstone av Finlands näringsliv EK (2016) som anser att man borde fundera på långsiktiga planer om hur undervisningen kunde ordnas även som samarbete mellan den privata och offentliga sektorn. I sitt utlåtande (2016) anser OAJ däremot att beredningen av förslaget är bristfällig.

I regeringens proposition till riksdagen om att revidera universitetslagen och yrkeshögskolelagen konstateras att både universiteten och yrkeshögskolorna integrerar sin undervisning i studierna inom ämnet och att integreringen har kommit längre speciellt inom yrkeshögskolorna. På en middag som OAJ Österbotten ordnade för universitetets och yrkeshögskolans förmän i regionen (20.4) kom det fram att denna utveckling i yrkeshögskolorna har inneburit att man övergått från en språkcentermodell till en splittrad modell där språklärarna verkar inom olika branschenheter. I lagförslaget konstateras att det är sannolikt att integreringen till och med ökar de arbetsinsatser som undervisningen förutsätter. Åtminstone under middagen verkade både universitetets och yrkeshögskolornas språklärare ha liknande svar på propositionen. Det låter inte attraktivt att övergå till större språkcenterliknande organisationer som omfattar flera olika högskoleinrättningar. Det skulle innebära att det blir ännu svårare att värna om både undervisningsnivån och studenternas behov eftersom det skulle innebära att undervisningsgrupperna blev ännu mera heterogena än tidigare. Det är möjligt att bedriva samarbete även om man inte befinner sig under samma tak. Detta innebär emellertid att man kommer igång med verksamheten och att man får finansiering för den.

**

I anslutning till språkundervisningen förekommer ibland många olika felaktiga uppfattningar. Språkundervisningen ses nödvändigtvis inte som en del av examen, även om undervisningen planeras med tanke på sådana mål. Man verkar inte ha någon helhetsuppfattning om hur språkundervisningen kan stöda och främja lärandet inom den egna branschen, underlätta skrivandet av lärdomsprov eller gynna karriären. De språkcenter som verkar som en del av universiteten strävar efter högklassig undervisning som utvecklar expertisen och beredskapen för arbetslivet. Gruppstorlekarna är fortfarande ganska små, studieresultaten goda och responsen från kurserna är positiv. Till följd av förändringarna kan gruppstorlekarna växa och deltagarna kan bli mera heterogena, och dessutom kan undervisningen distanseras från de övriga studierna i ämnet. Distanseringen kan å sin sida leda till att motivationen och entusiasmen för att uppnå goda resultat minskar. Även större gruppstorlekar utgör en risk för universitetsstudiernas kvalitet, till exempel genom att studenterna kan försöka plagiera vilka uppgifter som helst, såsom ”personliga” lärodagböcker. En av garantierna för den finländska utbildningens kvalitet är att den allmänna studiemoralen förblir på en hög nivå.

I lagförslaget är det frågan om möjliggörande lagstiftning. Om man börjar utreda möjligheten till ett gemensamt språkcenter för högskoleinrättningarna kommer man förhoppningsvis även att beakta de konsekvenser som det orsakar på gräsrotsnivå. Helheten byggs upp av olika delar som tillsammans kan utgöra mera än summan av sina beståndsdelar. I högskolornas gemensamma språkcenter skulle undervisningen naturligtvis inte vara dålig. Den skulle vara högklassig och av jämn kvalitet för alla. Jag påstår emellertid att de allmänna principerna som efterföljs inom kommersiell verksamhet fungerar även i detta avseende. När planeringen och genomförandet riktas till en särskild grupp är det lättare att svara mot olika gruppers önskemål och försäkra sig om hög kvalitet i universitetsundervisningen.

Källor
Finlands näringsliv EK (2016). Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av universitetslagen och yrkeshögskolelagen – Främjande av samarbete inom språkundervisningen. Publicerad 5.4.2016.

OAJ (2016). Utkast till utlåtande om regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av universitetslagen och yrkeshögskolelagen – Främjande av samarbete inom språkundervisningen. 7.4.2016.

Heli Katajamäki
OAJ Österbotten, vice vd, YLL, ordf.

Muutoksen vuosi varhaiskasvatuksessa

Perjantai 8.4.2016 - Monika Koivumäki, LTO, Luottamusmies, Vaasa

Elokuussa 2015 voimaan tullut ja odotettu uusi Varhaiskasvatuslaki asetti toiminnalle uudet tavoitteet. Laki edellyttää varhaiskasvatuksen tukevan lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista, toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset, varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö sekä tunnistaa lapsen yksilöllinen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä monialaisessa yhteistyössä. Näiden tärkeiden tavoitteiden toteutumisen keskiössä on lastentarhanopettajan rooli ryhmässä. Laki velvoittaa, että jokaisen lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman tekee lastentarhanopettajakelpoisuuden omaava työntekijä. Tähän uuteen lakiin vedoten ja tavoitteiden toteutumiseksi olemme myös Pohjanmaan alueella pyrkineet vaikuttamaan siihen, että yli 3-vuotiaiden ryhmissä olisi jatkossa aina 2 opettajaa.

Syksyllä toteutettiin sitten uuden hallituksen säästötoimena asetusten muutos aikuisten ja lasten suhdeluvusta, joka nostaa ryhmien kokoja. Sen jälkeen vielä rajoitettiin subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta perheiden osalta, joilla toinen vanhempi kotona. Laki antaa kuitenkin kunnille mahdollisuuden itse valita rajataanko oikeutta ja nostetaanko ryhmäkokoja. Palvelujen järjestäjänä kunnat asettavat perheet eri arvoiseen asemaan riippuen missä Suomen kunnassa he asustavat. Kokopäiväpaikan saa harkinnanvaraisista syistä, mutta kuka kunnassa päättää oikeuden rajaamisesta? Tätä roolia päiväkodin johtajat eivät kovin mieluusti ole halunneet ottaa vastaan. Myös Pohjanmaan alueella suurimmista kaupungeista Vaasa ja Kokkola rajaavat oikeutta varhaiskasvatukseen ja nostavat ryhmäkokoja ja Seinäjoki taas ei. Pienemmillä paikkakunnilla ei joka paikassa ole asiaa vielä edes käsitelty tai sitten sitä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa. Kentällä vallitsee pelko, että käytännössä näiden muutosten kautta pääluku ryhmissä voi nousta jopa 30 lapseen, mutta he eivät vain ole paikalla samaan aikaan. Miten käy laadun ja päästäänkö lain velvoittamiin tavoitteisiin?

Työllisyystilanne lastentarhanopettajilla on tällä hetkellä hyvä ja pätevistä opettajista jopa pulaa. Ala ei houkuta alhaisen palkkauksen vuoksi. Viime kesän 1.7.2015 alarajakorotus 75€ peruspalkkaan käytännössä murensi paikallisia palkkausjärjestelmiä eikä tässä taloudellisessa tilanteessa palkankorotusasioita uskalleta edes ottaa puheeksi. Tässä muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä kehotankin jokaista opettajaa seuraamaan työssä ja työtehtävissä tapahtuvia muutoksia ja keskustelemaan niistä omassa työyhteisössään, yhdistyksessään ja luottamusmiesten kanssa. OAJ Pohjanmaa onkin alueella järjestänyt jo lukuisia KVTES edunvalvontailtoja, jossa on keskusteltu lastentarhanopettajien sopimus- ja palkkausasioista. Näissä on ollut hyvä osanotto ja iltoja järjestetään yhteistyössä eri paikallisyhdistysten tai LTO-yhdistysten kanssa paikkakunnilla, joissa tarvetta ja kiinnostusta on. Myös ruotsinkielisiä tilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä FSL:n kanssa.

Monissa kunnissa on yritetty rajata myös lastentarhanopettajien ryhmän ulkopuolisen työajan ns. suunnitteluajan käyttöä. Uusi laki edellyttää yhä enemmän pedagogian esille nostamista ja tästä syystä lapsiluvun noustessa tätä aikaa ei ainakaan saisi lyhentää. Tulevana kesäaikana myös kesäpäivystyksen ajalta kaikille opettajille tulee taata ja suunnitella työvuorolistoihin sovittu aika valmistelu, arviointi ym. töihin. Jos toimit sijaisena ja työsuhteesi katkaistaan kesäksi, otathan selvää onko työsuhteesi katkaisemiseen tai jaksottamiselle oikeita perusteita.

Myös varhaiskasvatuksessa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon, esiopetuksessa jo 1.8.2016 ja varhaiskasvatuksessa muuten 2017 aikana. Digiloikkaakin tehdään, vaikka välillä tuntuu, että henkilökunnan kouluttaminen, laitteiden hankkiminen ja verkkoyhteyksien rakentaminen kulkee niin jälkijunassa tässä kehityksen pikajunassa. Mutta jo nyt varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat tekemisissä teknologian kanssa jo ihan pienistä lähtien ja meidän tehtävänä on opettaa oikeaa ja monipuolista tapaa käyttää laitteita opetuksellisesta näkökulmasta ja vakuuttaa vanhemmat, että varhaiskasvatuksessa laitteilla ei vain ”pelata”.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on erityisen tärkeää lastentarhanopettajille, koska vaihtoehtona olleet ”pakkolait” olisivat koskettaneet monella tavalla negatiivisesti lastentarhanopettajien työsuhteisiin. Liittojen alakohtaiset neuvottelut ovat käynnissä ja luotamme siihen, että yhteisesti sopimalla vältymme kohtuuttomilta heikennyksiltä. Kaikessa muutosten myllerryksessä tehtävämme on viimekädessä puolustaa aina lasten oikeuksia ja tuoda esille eri päätösten lapsivaikutuksia. Jokainen opettaja voi olla tässä vaikuttamistyössä mukana! Muutos on myös mahdollisuus!

Monika Koivumäki, LTO, Luottamusmies, Vaasa
OAJ Pohjanmaan varapuheenjohtaja
LTO-jaoston puheenjohtaja


ETT ÅR AV FÖRÄNDRING INOM SMÅBARNSPEDAGOGIKEN

I den efterlängtade nya lagen om småbarnspedagogik, som trädde i kraft i augusti 2015, ställde man upp nya mål för verksamheten. Lagen förutsätter att småbarnspedagogiken stöder barnets förutsättningar för inlärning och främjar livslångt lärande och jämlikhet i utbildningen. Dessutom ska småbarnspedagogiken bedriva mångsidig pedagogisk verksamhet som grundar sig på barnets lek, rörelse, konst och kulturtradition och möjliggöra positiva inlärningserfarenheter. Dessutom ska man säkerställa en miljö som är utvecklande, inlärningsfrämjande, hälsosam och trygg samt identifiera barnets individuella stödbehov och ordna ändamålsenligt stöd i småbarnspedagogiken, vid behov i form av mångprofessionellt samarbete. För att dessa viktiga mål ska uppnås spelar barnträdgårdslärarens roll i gruppen en stor roll. Lagen förutsätter att en anställd med barnträdgårdslärarbehörighet ska göra upp en individuell plan för småbarnspedagogik för varje barn. På grund av denna lag och för att uppfylla dess mål har vi även här i Österbotten försökt påverka så att det alltid ska finnas två lärare i grupper för över 3-åringar.

På hösten var det dags att genomföra den nya regeringens sparåtgärd, där förordningen om förhållandet mellan antalet vuxna och barn reviderades. Detta innebär att gruppstorlekarna växer. Därefter begränsade man dessutom den subjektiva rätten till småbarnspedagogik för familjer där den ena föräldern är hemma. Lagen tillåter att kommunerna själva får välja om den subjektiva rätten begränsas och om gruppstorlekarna ska växa. I egenskap av servicearrangör ställer kommunerna familjerna i en ojämlik ställning beroende på i vilken kommun de bor. En heldagsplats får man av övervägande skäl, men vem i kommunen ska fatta beslut om att begränsa rätten? Denna uppgift har daghemsföreståndarna inte tagit emot med glädje. Även de största städerna i Österbotten, Vasa och Karleby, begränsar rätten till småbarnsfostran och ökar gruppstorlekarna. I Seinäjoki införs inga sådana begränsningar. På mindre orter har man inte ens behandlat frågan, eller så bereder man ärendet i tysthet. På fältet råder en oro för att förändringen i praktiken ska leda till att antalet barn i en grupp ökar till upp till 30 barn, men så att alla barn inte är närvarande samtidigt. Hur går det med kvaliteten och lyckas man uppnå de mål som föreskrivs i lagen?

För barnträdgårdslärarna är sysselsättningssituationen god för tillfället och det råder till och med brist på behöriga lärare. Branschen är inte attraktiv eftersom lönen är låg. Från och med 1.7.2015 höjdes grundlönen med 75 euro, vilket i praktiken innebar att de lokala anställningssystemen splittrades, och i detta ekonomiska läge vågar ingen ens nämna något om löneförhöjningar. I detta läge där småbarnspedagogiken genomgår förändringar uppmanar jag varje lärare att följa upp förändringar i sitt arbete och i sina arbetsuppgifter och diskutera dem i sin egen arbetsgemenskap, förening och tillsammans med förtroendepersonerna. OAJ Österbotten har redan ordnat åtskilliga intressebevakningskvällar om det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet där man diskuterat barnträdgårdslärarnas avtals- och anställningsfrågor. Temakvällarna har varit välbesökta och de ordnas i samarbete med lokalföreningar och barnträdgårdslärarföreningar på sådana orter där det finns behov och intresse. Även svenskspråkiga evenemang har ordnats i samarbete med FSL.

I många kommuner har man även försökt begränsa den så kallade planeringstiden utanför barnträdgårdslärarnas arbetstid. Den nya lagen förutsätter allt mer att pedagogiken lyfts fram, och då antalet barn ökar i gruppen borde planeringstiden åtminstone inte förkortas. Under den kommande sommaren bör man även trygga och planera en överenskommen tid för förberedelser, utvärdering och andra arbeten under sommarjouren. Om du är vikarie och ditt arbetsförhållande avbryts för sommaren uppmanar vi dig att ta reda på om det finns rätt grunder till att ditt arbetsförhållande avbryts eller till att du är periodanställd.

Även inom småbarnsfostran förbereder man sig på att ta i bruk nya läroplaner. Inom förskoleundervisningen sker detta redan 1.8.2016 och i den övriga småbarnspedagogiken under 2017. Digitaliseringen genomförs också, även om det känns som att personalens utbildning, anskaffningen av utrustning och uppbyggandet av dataförbindelser hänger efter i den snabba utvecklingen. Barnen inom småbarnspedagogiken har kontakt med teknologin redan som små, och det är vår uppgift att lära barnen ett rätt och mångsidigt sätt att använda utrustningen för inlärning och övertyga föräldrarna om att man kan använda utrustningen till annat än att spela.

Samhällsfördraget är särskilt viktigt för barnträdgårdslärarna eftersom det andra alternativet, ”tvångslagarna”, skulle ha påverkat barnträdgårdslärarnas arbetsförhållanden negativt på många sätt. Fackorganisationernas branschspecifika förhandlingar pågår och vi litar på att vi kan undvika oskäliga försämringar genom gemensamma överenskommelser. Mitt i all denna röra av förändringar är det vår uppgift att i sista hand alltid försvara barnens rättigheter och föra fram vilka konsekvenser olika beslut orsakar för barnen. Varje lärare har möjlighet att delta i detta arbete! En förändring är även en möjlighet!

Monika Koivumäki, förtroendeperson, BTL-sektionen, Vasa
vice ordförande för OAJ Österbotten
ordförande för BTL-sektionen

Blogi

Torstai 10.3.2016 - Ari Rousu, puheenjohtaja, OAJ Pohjanmaa

Yhteiskuntasopimusta on tehty kohta vuosi. Vaikeata on. Tätä kirjoittaessani hiihtolomaviikon jälkeen ollaan jälleen kerran pattitilanteessa, kun SAK:n suurin liitto, Palvelualojen Ammattiliitto PAM, hylkäsi kilpailukykysopimukseksi matkan varrella ristityn neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK taas ilmoitti, ettei liittokohtaisia neuvotteluja kilpailukykysopimuksen toimeenpanosta voida aloittaa, koska osa SAK:n keskeisistä liitoista ei ole mukana. OAJ:n hallitus on kilpailukykysopimuksen hyväksynyt, vaikka se tarkoittaa jäsenkunnalle työajan pidentymistä ja palkan alentumista. Perusteluna oli, että tasavallan hallituksen pakkolakiesitykset olisivat olleet julkiselle sektorille vielä raskaampi vaihtoehto. Tarjolla olleista huonoista vaihtoehdoista valittiin pienempi paha.Toteutuessaan kilpailukykysopimus on historiallinen, sillä laajoja palkkaa alentavia ja työaikaa pidentäviä liittosopimuksia ei Suomessa ole juuri tehty. Maamme kansantalous ei osoita toipumisen merkkejä. Entistä EU:n mallioppilasta pilkataan nyt Espanjaa myöten ja Suomea pidetään Euroopan ”sairaana miehenä”. Jotakin on siis tehtävä.Toteutuessaan kilpailukykysopimus leikkaa eniten julkisen sektorin palkansaajilta kuten opettajilta ja lastentarhanopettajilta. Esimerkiksi lomarahaa alennetaan 30 prosenttia vuosina 2017 – 2019. Palkankorotuksista pidättäydytään ensi vuonna ja mm. eläkevakuutusmaksuja siirtyy työntekijöiden maksettavaksi. Työaika pitenee kaikilla sopimuksessa mukana olevilla palkansaajilla 24 tuntia vuodessa. Monista huononnuksista huolimatta kilpailukykysopimus on parempi kuin hallituksen kaavailemat pakkolait. Ne olisivat leikanneet lomia ja pidentäneet työaikaa vielä enemmän kuin nyt tehty sopimus. Lisäksi niillä uhattiin rajoittaa sopimusvapautta, joka on tärkeä periaate kaikille ammattijärjestöille.Kilpailukykysopimukseen liittyy paikallisen sopimisen lisääminen, mikä on ollut sekä hallituksen että työnantajien keskeinen tavoite. Ne haluavat erityisesti palkkajoustoja kriisitilanteisiin, kun yrityksellä tai kunnalla menee huonosti. Silloin pitäisi voida sopia palkkojen ym. etuuksien alentamisesta tilapäisesti. Tavoite voi kuulostaa järkevältä, mutta asiaan liittyy monia sudenkuoppia. Esimerkiksi henkilöstöään lomauttaneet kunnat eivät ole useinkaan taloudellisten mittareiden mukaan kovin huonossa asemassa. Kysymyksessä on poliittinen tahto: vähennetään mieluummin palkkaa henkilöstöltä kuin nostetaan veroja. Jos paikallinen sopiminen lisääntyy jatkossa, tulee työntekijöiden saada totuudenmukaista tietoa työnantajan taloudellisesta asemasta. Investointeja tai osinkoja ei voida maksaa palkkoja leikkaamalla.Kilpailukykysopimuksen voimaantulo vaatii vielä liittokohtaisia soveltamisneuvotteluja. Ne pitäisi käydä toukokuun loppuun mennessä. Mikäli ne onnistuvat, työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Jäämme odottamaan, miten tässä käy.

Ari Rousu
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa


10.3.2016

Förhandlingarna om samhällsfördraget har pågått i nästan ett år, och det verkar vara svårt att uppnå ett resultat. I skrivande stund efter sportlovsveckan befinner man sig åter igen i ett dödläge då FFC:s största fackförbund, servicefacket PAM, förkastade resultatet av förhandlingarna om samhällsfördraget, det så kallade konkurrenskraftsavtalet. Finlands Näringsliv EK meddelade i sin tur att det inte är möjligt att inleda förhandlingar på förbundsnivå om att verkställa ett konkurrenskraftsavtal eftersom en del av de centrala förbunden inom FFC inte är med.OAJ:s styrelse har godkänt konkurrenskraftsavtalet trots att det innebär att arbetstiderna förkortas och att lönerna sjunker i medlemskommunen. Motiveringen är att regeringens tvångslagspropositioner skulle ha varit ett ännu tyngre alternativ för den offentliga sektorn. Av de alternativ som erbjöds valdes det mindre dåliga.Konkurrenskraftsavtalet är historiskt om det verkställs eftersom omfattande förbundsavtal som sänker lönerna och förlänger arbetstiderna inte just har ingåtts i Finland tidigare. Vårt lands nationalekonomi visar inga tecken på bättre tider. Den före detta mönstereleven i EU hånas ända i Spanien och Finland kallas för ”den sjuke mannen” i EU. Någonting måste göras.Konkurrenskraftsavtalet innebär mest nedskärningar för löntagarna inom den offentliga sektorn, såsom lärarna och barnträdgårdslärarna. Till exempel sänks semesterpenningen med 30 procent under åren 2017–2019. Löneförhöjningarna uteblir nästa år och de anställda måste själva stå bland annat för en del pensionsförsäkringsavgifterna. Arbetstiden förlängs med 24 timmar per år för alla avtalsparterna.Trots alla försämringar är konkurrenskraftsavtalet ett bättre alternativ än de tvångslagar som planerats av regeringen. Tvångslagarna skulle ha förkortat semestrarna och förlängt arbetstiden ännu mer än det aktuella avtalet. Tvångslagarna omfattade även ett hot om att avtalsfriheten, som är en viktig princip för alla fackorganisationer, skulle begränsas.Konkurrenskraftsavtalet innebär att beslutsfattande på lokal nivå kan öka, vilket har varit ett centralt mål både för regeringen och arbetsgivarna. Parterna vill i synnerhet ha löneflexibilitet för krissituationer då det går dåligt för företaget eller kommunen. I sådana situationer borde det vara möjligt att komma överens om att tillfälligt sänka löner och andra förmåner.Målet kan låta vettigt, men det finns många fallgropar. Till exempel de kommuner som har permitterat sin personal har ofta inte befunnit sig i en särskilt dålig ställning enligt ekonomiska mätare. Det är frågan om en politisk vilja: man vill hellre sänka personalens lön än höja skatterna. Om de lokala avtalen blir vanligare i framtiden bör de anställda kunna få sanningsenlig information om arbetsgivarens ekonomiska ställning. Investeringar eller dividender kan inte betalas genom att skära ner på lönerna.För att konkurrenskraftsavtalet ska träda i kraft krävs förhandlingar om hur avtalet ska tillämpas inom förbundet. Dessa förhandlingar borde hållas före slutet av maj. Om de lyckas förutsätter arbetsmarknadens centralorganisationer att regeringen slopar de tilläggsnedskärningar och skattehöjningar på 1,5 miljarder euro som nämns i regeringsprogrammet samt att den verkställer inkomstskattelättnaderna. Vi får se hur det går.
Ari Rousu
ordförandeOAJ Österbotten

Ammatillisten opettajien työ arjen haasteissa ja epävarmuudessa.

Keskiviikko 10.2.2016 - Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.

Ammatillinen koulutus uudistuu osaamisperusteisen opetussuunnitelman viitoittamalla tiellä. Monia käytännön kysymyksiä on herännyt, koska opettajan työtä on vaikeampi mitoittaa uudessa oppimisen ohjauksessa. OPH: n julkaisut ovat nyt tärkeä tietolähde arjen rakentamiseksi oppilaitoksissa. Suosittelen myös OKKA – säätiön julkaisuja, koska niissä on eri näkökulmia ja tutkimusaineistoa osaamisperusteisen oppimisprosessin hallintaan ja taustoittamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat tuoneet irtisanomisilmoituksia huomattavalle määrälle ammatillisia opettajia. Oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä näissä, vuosia jatkuvissa YT-kierroksissa. Resurssien leikkaukset ovat jo nykyisellään suoranainen uhka maamme kilpailukyvylle.

Ammatillisen reformin arvioidut leikkausvaikutukset koskevat n. 4.000 ammatillista opettajaa ja sen seurauksena 40 ammatillista yksikköä sulkee ovensa. Nuorisoasteen ammatillisten opintojen suorittaminen kotoa ”käsin” jää haaveeksi yhä suuremmalle joukolle, peruskoulun päättäville.

Olemme pienimuotoisesti keskustelleet ja selvittäneet työpaikoilla tapahtuvaa oppimista eli harjaantumista työtehtäviin käytännössä. Toimintaan, jossa yritykset entistä suuremmalla panostuksella osallistuisi oppilaan opetukseen, ei yrityksissä ole ajallista eikä taloudellista resurssia. Ammatillisen perusosaaminen rakentaminen on tulevaisuudessakin oppilaitosten ja sen opettajien työtä. Työnantajat toivovat yhteistyötä entistä enemmän ja jakavat yleisen huolen siitä, mistä osaava ja monitaitoinen työvoima tulevaisuudessa löytyy.

Keskustelua käydään yhteiskunnallisten palvelujen siirtämiseksi yksityiselle sektorille. Koulutus on varmasti näissä keskusteluissa mukana. Julkisten palvelujen yksityistäminen on esillä miltei päivittäin ajatellen SOTE -uudistusta. Konkreettisin tulos yksityistämisestä on nähtävissä kevään sähkölaskuissamme!? -”edetkäämme digiloikkaan sähköloikan kautta”!

Työsopimusrintamalla on palattu neuvottelujen tielle – hyvä niin. Pakkolait eivät kuulu sopimusyhteiskuntaan. Asian tiimoilta järjestämme kolme koulutustilaisuutta, olethan OAJ:n jäsenenä muistanut ilmoittautua.
Vuosityöaikakokeilusta neuvotellaan Helsingissä ja mahdollinen toteutuminen vuonna 2017.

Alueemme oppilaitosten väliseen yhteistyöhön suhtaudumme positiivisesti. Yhteistyö voisi
hyvin onnistuessaan säilyttää mahdollisimman laajan koulutustarjonnan maakunnissamme.
Kevään aikana kutsumme oppilaitokset yhteisiin tapaamisiin ja iltatilaisuuksiin. Konkreettisia tuloksia on jo syntynyt.

Antti Ylinen, ammatillinen jaosto, pj.
Yrkeslärare drabbas av vardagsutmaningar och osäkerhet

10.2.2016
Yrkesutbildningen förnyas enligt den väg som stakas ut av den kompetensbaserade läroplanen. Detta har väckt många praktiska frågor eftersom det är svårare att dimensionera lärarens arbete i den nya handledningen av inlärningen. Utbildningsstyrelsens publikationer är nu en viktig informationskälla när det gäller att bygga upp en vardag i läroinrättningarna. Jag rekommenderar även publikationerna från stiftelsen för undervisning, fostran och utbildning (OKKA-stiftelsen), eftersom de innehåller olika perspektiv på och undersökningsmaterial om hur den kompetensbaserade inlärningsprocessen kan kontrolleras och byggas upp.

Nedskärningarna i finansieringen av yrkesutbildningen har inneburit uppsägningar av en avsevärd mängd lärare inom yrkesutbildningen. I dessa rundor av samarbetsförhandlingar, som pågått i åratal, har rättvisan ingen betydelse. Nedskärningarna av resurserna är redan nu ett direkt hot mot vårt lands konkurrenskraft.

De uppskattade konsekvenserna av reformen inom yrkesutbildningen berör cirka 4 000 lärare, och till följd av den stänger 40 yrkesutbildningsenheter sina dörrar. Att kunna avlägga yrkesstudier medan man ännu bor hemma förblir en dröm för en allt större grupp unga som går ut grundskolan.

På arbetsplatserna har vi fört mindre diskussioner och gjort utredningar om lärande som sker på arbetsplatserna, det vill säga att man lär sig arbetsuppgifterna i praktiken. För denna verksamhet, där företagen med allt större insatser skulle delta i undervisningen, finns varken tidsmässiga eller ekonomiska resurser. Arbetsgivarna önskar allt mer samarbete och delar en allmän oro för varifrån de ska hitta kompetent och mångkunnig arbetskraft i framtiden.

Det förs diskussioner om att överföra samhällsservicen till den privata sektorn. Utbildningen ingår antagligen i dessa diskussioner. Privatiseringen av de offentliga tjänsterna är aktuell nästan dagligen när det gäller social- och hälsovårdsreformen. Kommer det mest konkreta resultatet av privatiseringen att märkas på vårens elräkningar? ”Låt oss gå mot det digitala språnget genom att ta ett språng i elpriserna!”

På arbetsavtalsfronten har man återgått till förhandlingar, och vackert så. Tvångslagarna hör inte till ett avtalssamhälle. Vi ordnar tre utbildningstillfällen om ämnet. Som medlem i OAJ har du väl kommit ihåg att anmäla dig? I Helsingfors pågår förhandlingar om försöket med årsarbetstid, som eventuellt kommer att förverkligas 2017.

Vi förhåller oss positivt till ett samarbete mellan regionens läroinrättningar. Om samarbetet lyckas kan ett så omfattande utbildningsutbud som möjligt bevaras i våra landskap. Under våren kommer vi att bjuda in läroinrättningarna till gemensamma träffar och kvällsevenemang. Konkreta resultat har redan uppnåtts.

Antti Ylinen, yrkeslärarnas sektion, ordförande

Allt börjar med ett skolombud

Keskiviikko 20.1.2016 - Inger Damlin

I varje skola finns fackets inre kärna, en viktig länk för förbundet. I varje skola finns du som har aningen mera insyn i det fackliga. Du som resonerar , håller koll och informerar. Och allt detta sysslar du med utan anspråk på varken tid eller ersättning. Du gör det av engagemang för lärarna, för lärarnas bästa. Termin efter termin, år efter år.
Ack hur sällan plockar vi fram dig i främsta ledet. Du som i verkligheten är grunden för och inkörsporten till alll facklig verksamhet.
Vi vill inleda året med att låta din insats synas, låta dig lysa för alla lärare.
Att vara skolombud är att värva medlemmar , att informera om vad det innebär att vara medlem. Att tydliggöra förmåner och fördelar med facklig tillhörighet Att vara skolombud är att svara på frågor och handleda framåt. Att vara skolombud handlar om att samarbeta med lärarföreningen och förtroendemännen på orten. Att vara skolombud innebär att ta emot den lokala lärarföreningens information, vidarebefodra och diskutera ut den. Att vara skolombud innebär att synliggöra facket i realtid

Dessutom är det bra att låta lärare i skolan veta att du finns. Ibland om din skola är stor kan det vara bra om ni är två som tillsammans sköter skolombudsuppgiften.

Du ,bästa skolombud, håller dig ajour med vad som är på gång. Då lärarföreningen ordnar möten och träffar - ja då är du på plats. Låt dig där sporras av andra skolombud och andra fackligt aktiva. Där är du en röst för ditt kollegium. Där låter du alla lärares röst bli hörd.

Låt föreningen se din insats och uppmärksamma dig och ditt värdefulla arbete. Låt de skräddarsydda fortbildningarna med gyllene inramning ge energi för fortsatt engagemang

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi
Kaikki alkaa koulun yhteysopettajasta

20.1.2016

Jokaisesta koulusta löytyy ammattijärjestön ydin, järjestölle tärkeä linkki. Jokaisesta koulusta löytyy henkilö, joka tietää hieman enemmän ammattijärjestöllisistä asioista kuin muut. Henkilö on sellainen, joka pohdiskelee asioita, pysyy ajan tasalla ja tiedottaa asioista muille. Hän tekee tämän kaiken ilman vaatimusta ajallisesta tai rahallisesta korvauksesta. Hän tekee sen koska hän on kiinnostunut opettajia koskevista asioista – opettajien parhaasta. Lukukaudesta ja vuodesta toiseen.

Harvoin nostamme tämän henkilön keskiöön. Henkilön, joka on todellisuudessa kaiken järjestöllisen toiminnan perusta ja lähtökohta. Haluamme aloittaa uuden vuoden antamalla sinun panostuksesi näkyä, antamalla sinun loistaa muiden opettajien edessä.

Yhteysopettajan tehtävänä on hankkia uusia jäseniä, tiedottaa jäsenyyden eduista sekä selvittää mitä ammattijärjestöön kuuluminen tarkoittaa. Hänen tehtävänään on vastata kysymyksiin ja ohjata eteenpäin. Hän toimii yhteistyössä opettajayhdistyksen sekä alueen luottamusmiesten kanssa. Hän vastaanottaa tietoja paikalliselta opettajayhdistykseltä ja toimittaa ne eteenpäin ja keskustelee niistä. Yhteysopettaja tekee ammattijärjestön näkyväksi reaaliajassa.

On myös hyvä antaa koulun opettajien tietää, että olet olemassa. Jos koulusi on iso, voi olla hyvä hoitaa yhteysopettajan tehtäviä yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa.

Yhteysopettajana pysyt ajan tasalla siitä, mitä on meneillään. Kun opettajayhdistys järjestää kokouksia ja tapaamisia, silloin sinä olet läsnä. Siellä voit saada kannustusta muilta yhteysopettajilta ja muilta ammattijärjestöllisesti aktiivisilta henkilöiltä. Siellä sinä edustat kollegoittesi ääntä ja annat kaikkien opettajien äänen kuulua.

Anna yhdistyksen nähdä työpanoksesi ja huomata sinut ja sen arvokkaan työn, mitä teet. Räätälöityjen koulutusten kautta saat energiaa jatkaa työtäsi.

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi

« Uudemmat kirjoitukset