FT Maria Eronen-Vallin luento käsitteli somea:
”Nuorten sosiaalinen media on oma maailmansa”
OAJ Pohjanmaan järjestämä tapahtuma kokosi yhteen opetusalan ammattilaisia kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, miten nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa, millaisia ilmiöitä he kohtaavat ja miten koulu voi tukea heidän monilukutaitonsa kehittymistä. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa nuorten identiteetin rakentumista, ryhmäpaineen vaikutuksia, vaikuttajamarkkinointia sekä digitaalisen yhteisöllisyyden muotoja. Koulutus järjestettiin Lapuan STEP-opiston tiloissa ja lisäksi Teamsissä lokakuussa.
Maria Eronen-Valli luennoi aiheesta Nuoret somessa. Kuvaaja: Heli Virkkunen
Monilukutaito ja kriittinen suhtautuminen sisältöihin
Maria Eronen-Vallin luento Nuoret somessa tarjosi monipuolisen katsauksen siihen, miten nuoret navigoivat monimutkaisessa digitaalisessa maailmassa, jossa yhteisöllisyys, viihde, kaupallisuus ja poliittisuus kietoutuvat toisiinsa.
Eronen-Valli korosti monilukutaidon merkitystä – kykyä tulkita, arvioida ja ymmärtää erilaisia mediatekstejä. Nuoret kohtaavat somessa sisältöjä, joissa poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen voi olla piilotettua tai naamioitua viihteeksi. Esimerkiksi vaikuttajat voivat tuottaa propagandaa meikkivideoiden tai lifestyle-sisältöjen kautta (esim. Pelevina 2023). Eronen-Valli nosti esiin, kuinka nuoret osaavat tunnistaa tällaisia piilovaikuttamisen muotoja ja myös tuottaa sisältöjä, joissa esimerkiksi viitataan poliitikkoihin siten, ettei niitä välttämättä kaikki ymmärrä.
Kuitenkin sosiaalisen median viihteellisyys voi viedä helposti mukanaan. Eronen-Valli huomautti, että vaikka nuoret ovat taitavia somen käyttäjiä, viihteen ja tiedon rajat voivat hämärtyä. Tämä korostaa tarvetta opettaa nuorille, miten erottaa faktat mielipiteistä ja tunnistaa, onko sisältö informaatiota, mainontaa vai vaikuttamista.
Yhteisöllisyys ja identiteetin rakentuminen
Somen kautta nuoret voivat kokea yhteisöllisyyttä ja löytää paikan, jossa ilmaista itseään vapaasti – jopa fyysisten rajoitusten ulkopuolella. Eronen-Valli käsitteli sitä, miten nuoret voivat kuulua ryhmään, joka jakaa saman kiinnostuksen kohteen. Tällaiset intressiyhteisöt voivat vahvistaa nuoren identiteettiä, mutta samalla ne voivat myös luoda vastakkainasetteluja: “me ja muut”, samanmieliset vastaan erimieliset.
Nuorten verkon käyttöä tutkineet Kannasto ja Haasio (2021) ovat tyypitelleet nuoria mediankäyttäjinä neljään erilaiseen tyyppiin. Osa nuorista käyttää erityisesti verkko sosiaalisten suhteiden vahvistamisessa ja viihteen kuluttajana, osa on aktiivisia sisällöntuottajia (kotiseudun) verkostoissa, mikä toimii myös ajan vietteenä, osa hakeutuu kuluttamaan ja tuottamaan sisältöjä omien, tiettyihin asioihin kytkeytyvien intressien mukaan ja osa käyttää vain perinteisiä, itselle tarpeellisia palveluita. Nuorilla on siten hyvin erilaisia tapoja käyttää verkkoa, ja sosiaalinen media on toisille tutumpaa kuin toisille.
Parasosiaaliset suhteet, ryhmäpaine ja auktoriteetit
Sosiaalinen media on täynnä somevaikuttajia, joiden vaikutusvalta näkyy ainakin osittain heidän seuraajien määristä, jotka vaihtelevat miljoonista satoihin. Somevaikuttajien ja heidän yleisönsä suhdetta kutsutaan parasosiaaliseksi suhteeksi, joka voidaan määritellä vaikuttajaan kohdentuvaksi myönteiseksi tunnepitoiseksi suhteeksi. Somen kautta voi syntyä vahva mielikuva ja tunne siitä, että seurattu henkilö on tuttu, läheinen ja kiinnostava. Suhde konkretisoituu mediassa esitetyn vuorovaikutuksen kautta, minkä jälkeenkin vaikuttaja ja hänen tuottamansa merkitykset jäävät mieleen (ks. Horton & Wohl 1956; Tukachinsky ym. 2020; Isotalous 2023).
Eronen-Valli puhui myös ryhmäpaineen vaikutuksesta. Somessa ryhmän normit voivat toimia auktoriteettina, ja poikkeaminen niistä voi johtaa ulkopuolelle jättämiseen tai mustamaalaamiseen. Vaikuttajat voivat toimia parasosiaalisina auktoriteetteina – henkilöinä, joita nuoret katsovat ylöspäin ja joiden kautta he hakevat ymmärrystä omalle identiteetilleen ja tunteilleen. Tähän liittyy vallankäyttö, jota ei aina tunnisteta.
Yksi kiinnostava ilmiö, jonka Eronen-Valli nosti esiin, oli nuoruuden venyttäminen, joka tulee näkyväksi somessa kulutuskulttuurin muutoksina. Esimerkiksi Labubu-laukkukorut ovat osa ilmiötä, jossa nuoruuden estetiikkaa ja kulttuuria kulutetaan laajasti eri ikäryhmissä. Tämä kertoo siitä, miten somekulttuuri voi muokata käsityksiä iästä, identiteetistä ja kuulumisesta.
Nettikiusaaminen ja huijausilmiöt
Eronen-Valli viittasi Rahjan ja Pöyhösen (2024) tutkimukseen nettikiusaamisesta, joka on usein toistuvaa ja tarkoituksellista toisen vahingoittamista. Somessa kiusaaminen voi olla hienovaraisempaa kuin kasvokkain, mutta yhtä vahingollista. Lisäksi hän mainitsi Clavion-ilmiön, joka liittyy huijaukseen ja astroturffaukseen eli ilmiöihin, joissa käyttäjät johdatellaan harhaan tai manipuloidaan.
Nuorten somen käyttö ei ole pelkästään ajanvietettä, vaan syvästi sidoksissa heidän identiteettiinsä, tunteisiinsa ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Some toimii nuorille tilana, jossa he voivat ilmaista itseään, kuulua yhteisöön ja etsiä auktoriteetteja – mutta samalla se voi altistaa heidät ryhmäpaineelle, kiusaamiselle ja manipuloinnille.
Heli Susanna Virkkunen
OAJ Pohjanmaa, YLL-jaoston pj.
Lähteet
Horton, D. & Wohl, R. (1956). Mass Communication and Para-Social Interaction. Observations on Intimacy at a Distance. Psychiatry, 19(3), 215–229. https://doi.org/10.1080/00332747.1956.11023049
Isotalus, P. (2023). Aristoteleesta somepersoonaan. Procom, 29–44. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306056495
Kannasto, E., & Haasio, A. (2021). “Tuntuu, että vietän liikaakin aikaa Internetissä.” : Verkon pieni maailma virtuaalisena kotiseutuna. Informaatiotutkimus, 40(3), 14–38. https://doi.org/10.23978/inf.107929
Pelevina, N. (2023). Propagandalla on vaikuttajan kasvot. Teoksessa H. Reinikainen & S.-M. Laaksonen (toim.) Vaikuttava viestintä (s. 203–219). Helsinki: ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. https://doi.org/10.31885/9789526523965
Rahja, R. & Pöyhönen, V. (2024). Nettikiusaaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin haastajana. Teoksessa E. Airola, A. Kanerva, R. Kupiainen, M. Maasilta, M. Mäenpää, L. Pekkala & S. Salomaa (toim.). Mediakasvatus hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena (s. 12–37). Cuporen verkkojulkaisuja 81. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Noudettu osoitteesta 18.9.2025 https://www.cupore.fi/julkaisut/mediakasvatus-hyvinvoinnin-ja-osallisuuden-tukena/
Tukachinsky, R., Walter, N., Saucier, C.J. (2020). Antecedents and effects of parasocial relationships: a Meta-Analysis. Journal of Communication, 70: 6, 868–894. https://doi.org/10.1093/joc/jqaa034
