Uusi toimintakausi on jo hyvässä vauhdissa ja syysloma meneillään tätä kirjoittaessa. Päiväkodin johtajan työ on suurelta osin loma-aikojen ennakointia: suunnittelua, tiedottamista, kyselyjä ja käytännön järjestelyjä. Samalla kun arki pyörii, katse on jo seuraavassa lomassa. Kun kesälomat päättyvät elokuussa, alkaa syysloman suunnittelu. Pian sen jälkeen vuorossa ovat joulunajan järjestelyt, talviloma ja kevään muut loma-ajat.
Koulujen loma-aikoina moni lomailee, mutta varhaiskasvatusta järjestetään ympäri vuoden. Osa päiväkodeista voidaan sulkea, mutta alueella on aina yksi tai useampi päivystävä yksikkö. Loma-ajat ovatkin päiväkodeissa poikkeusaikoja: samassa yksikössä voi olla lapsia ja henkilöstöä useasta eri päiväkodista. Tämä edellyttää johtajalta huolellista ennakointia ja erinomaista organisointikykyä.
Loma-aikakaan ei ole tauko varhaiskasvatuksen tavoitteista. Varhaiskasvatuslakia, henkilöstömitoitusta ja ryhmien muodostamista koskevia velvoitteita on noudatettava aivan kuten muulloinkin. Lasten vähäisempi määrä tai toiminnan keskittäminen päivystävään yksikköön ei oikeuta muuttamaan varhaiskasvatusta pelkäksi hoidoksi. Toiminnan tulee olla tavoitteellista, suunniteltua ja lasten tarpeisiin perustuvaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien rooli korostuu myös loma-aikoina. Opettajan vastuulla on huolehtia toiminnan pedagogisesta suunnittelusta, tavoitteellisuudesta ja arvioinnista yhdessä muun henkilöstön kanssa. Jos lapsia ja työntekijöitä tulee useasta yksiköstä, pedagogisen vastuun on oltava selkeästi sovittu. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteiden, tuen tarpeiden ja sovittujen toimintatapojen tulee seurata lasta myös päivystävään päiväkotiin.
Pedagoginen toiminta ei kuitenkaan tarkoita loma-aikoina raskasta ohjelmaa. Parhaimmillaan päivystysaika tarjoaa mahdollisuuden rauhallisempaan arkeen, pitkäkestoiseen leikkiin, tutkimiseen, liikkumiseen, retkeilyyn ja lukemiseen. Kun lapsia on vähemmän, aikuisilla voi olla tavallista enemmän aikaa kohdata lapset ja tarttua heidän kiinnostuksen kohteisiinsa. Uusiin lapsiin, aikuisiin ja ympäristöihin tutustuminen voi sekin olla lapselle merkityksellinen oppimiskokemus, kun siirtymä on turvallisesti järjestetty.
Johtajan on samaan aikaan mahdollistettava henkilöstölle lakisääteiset lomat ja huolehdittava siitä, että lapsilla on riittävästi tuttuja ja turvallisia aikuisia. Henkilöstön jaksamisen kannalta on tärkeää huomioida lomatoiveet mahdollisuuksien mukaan. Kaikkia toiveita ei silti aina voida toteuttaa, sillä henkilöstöä on oltava riittävästi suhteessa paikalla olevien lasten määrään ja tarpeisiin. Tasapuolisuus rakentuu siitä, että lomatoiveita tarkastellaan yhteisin periaattein ja toiveiden toteutumista vuorotellaan.
Toimintaa on järkevää tiivistää silloin, kun lapsia on vähiten. Tiivistäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa henkilöstömitoituksesta, turvallisuudesta, tuesta tai pedagogisesta laadusta tinkimistä. Onnistunut loma-aika syntyy ajantasaisista lapsimääristä, toimivista työvuoroista, selkeästä vastuunjaosta ja hyvästä tiedonkulusta huoltajien, henkilöstön ja yksiköiden välillä.
Myös päiväkodin johtajan on voitava lomailla. Ennen omaa lomaansa hän valmistelee työvuorot, vastuut, yhteystiedot ja muut käytännöt niin, että arki jatkuu mahdollisimman sujuvasti. Loman ajaksi johtamisvastuu sovitaan vara- tai apulaisjohtajalle tai toisen päiväkodin johtajalle. Hyvin valmisteltu loma-aika näkyy siinä, että lapset saavat turvallista ja pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta, henkilöstö tietää tehtävänsä ja johtajakin voi hetkeksi irrottautua työstään.
