Kesäloman lähestyminen näkyy viimeistään siinä, että media täyttyy artikkeleista ja mielipidekirjoituksista, joissa vaaditaan koulujen kesäloman siirtämistä myöhemmäksi. Viimeisimpänä asiasta on puhunut opetusministeri Anders Adlercreutz, joka on tällä viikolla useissa haastatteluissa, muun muassa HBL:ssä ja Ylessä, esittänyt ajatuksen lomamme yhdenmukaistamisesta muun Euroopan kanssa matkailualan hyödyttämiseksi.
Usein puhutaan ”eurooppalaisesta mallista”, mutta mikä se oikeastaan on? Eurooppa on erilaisten järjestelmien tilkkutäkki, jossa lukuvuoden pituus, koulupäivien määrä sekä päivien kesto ja rakenne vaihtelevat suuresti. Ruotsissa on 178 koulupäivää ja Tanskassa 200. Saksassa kesäloma toimii meidän hiihtolomamme tapaan siten, että eri alueilla on loma eri aikoihin.
Usein tuntuu siltä, että Suomessa unohdetaan lainsäädäntö ja työehtosopimukset. Perusopetuslain mukaan Suomessa lukuvuodessa on 190 koulupäivää, joista vähennetään itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappu, jos ne osuvat arkipäivälle. Tänä lukuvuonna koulupäiviä on siis 188.
Oletetaan, että toimitaan Anders Adlercreutzin ehdotuksen mukaisesti ja pidennetään lukuvuotta kahdella viikolla Ruotsin mallin mukaan. Tällöin koulut päättyisivät tänä vuonna viikolla 24 lauantaina 13. kesäkuuta. Koulupäivien määrä kasvaisi silloin 10 päivällä. Kevään helpottamiseksi ehdotetaan viikon mittaista lomaa huhtikuuhun, eli neljää tai viittä päivää riippuen siitä, sijoitetaanko loma pääsiäisen yhteyteen. Tämä vähentäisi siis kesäkuun 10 lisäpäivästä 4 tai 5 päivää. Lopputuloksena olisi, että seuraava lukuvuosi alkaisi Uudessakaarlepyyssä, jossa työskentelen, tiistaina 19. elokuuta ja Kirkkonummella torstaina 14. elokuuta. Ilman huhtikuun ylimääräistä lomaviikkoa päästäisiin lähemmäs sitä, mitä matkailuala ja yrittäjät tavoittelevat, eli koulun alkamista elokuun jälkipuoliskolla, mutta Kirkkonummen osalta oltaisiin silti vielä kaukana siitä, että koko elokuu olisi lomaa.
Lukion opettajalle lukuvuoden pidentäminen kahdella viikolla aiheuttaisi myös muita ongelmia. Ylioppilaskirjoitusten siirtäminen myöhemmäksi ei ole meille lukiossa ongelma, mutta sensoreille, joiden pitää tarkistaa kokeet, sekä korkeakouluille ja yliopistoille se olisi, koska niiden tulisi ennen lomiaan ja syyskuun opintojen alkua saada opiskelijavalinnat valmiiksi. Meitä lukiossa koskee sen sijaan laskennallinen vuosiloma, joka on vuonna 1971 luotu tekninen järjestely, joka mahdollistaa opettajien palkanmaksun ja sosiaaliturvan kesän aikana. Opettajien työehtosopimuksen mukaan laskennallinen vuosiloma alkaa 16. kesäkuuta. Sen jälkeen ja heinäkuun loppuun asti opettajaa ei voida velvoittaa tekemään töitä. Toisin kuin moni luulee, opettajat työskentelevät koko ajan kesäloman alkuun asti. Monissa lukioissa tämä tarkoittaa, että kokeita järjestetään vielä viimeisellä kouluviikolla ja sitä seuraavalla viikolla järjestetään hylättyjen kokeiden uusintoja. Nämä uusintakokeet osuisivat silloin juhannusta edeltävälle viikolle, juuri siihen aikaan, kun laskennallinen vuosiloma alkaa. Kokeita ei korjata, koska opettajat ovat lomalla.
Jotta kesälomayhtälö toimisi niin, että koululaiset olisivat vapaalla elokuussa, pitäisi joko vähentää koulupäivien määrää Ruotsin mallin mukaisesti tai lyhentää nykyisiä lomia merkittävästi. Se tarkoittaisi paluuta 1980-luvulle: aikaan, jolloin koulu alkoi noin 20. elokuuta, syyslomaa ei ollut ja kevätlukukausi alkoi heti uudenvuoden jälkeen.
Me opettajat olemme joustavia ja pystymme sopeutumaan. Kesäloman siirtäminen ei ole meille ongelma, mutta olisi hyvä, jos koulua ja opetusta koskevat päätökset tehtäisiin pedagogisin perustein.
