Kun minut valittiin Suomen ruotsinkielisten opettajien liiton FSL:n varapuheenjohtajaksi, näin edessäni tehtävän, johon liittyi läheinen yhteistyö puheenjohtajien kanssa ja jossa oppisin tuntemaan liiton toiminnan ja toimisin samalla vahvana vaikuttajana. En missään vaiheessa ajatellut, että minä olisin se, joka astuu puheenjohtajan saappaisiin. Mutta tässä minä olen. Toimin 14.4. alkaen FSL:n puheenjohtajana määräaikaisesti, kunnes uusi puheenjohtaja on valittu.
Tehtävä tuntuu hauskalta ja samalla jännittävältä. Saan perehtyä kaikkiin liiton toiminnan osa-alueisiin ja voin olla mukana vaikuttamassa. On turvallista työskennellä hyvin toimivassa toimistossa sekä yhteistyössä innostuneen hallituksen kanssa. Tällä hetkellä olemme myös tilanteessa, jossa ajankohtaisia kysymyksiä riittää.
Viime aikoina kyselyitä on jaettu täytettäväksi monelta eri taholta. FSL halusi toteuttaa oman tutkimuksen jäsentensä hyvinvoinnista ja muutosten vaikutuksista. Halusimme kartoittaa tilanteen koskien opettajien työkaluja, miten paljon aikaa he ovat panostaneet opetukseen ja mitä mieltä he ovat etäopetukseen siirtymisen valmiuksista. Tarvitsemme uskottavan perustan, kun esitämme koulumaailmassa tehtyjen muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia coronavirusepidemian aikana. Tulokset antavat opastusta tulevassa työssämme.
Vastustan sitä, että muut tahot kuten mediatalot, lähettävät vanhemmille ja opettajille kyselyitä, jotta ne voivat vertailla kuntia keskenään, osoittaa niitä sormellaan ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.
En ymmärrä tämän tarkoitusta, mitä kyselyillä ajetaan takaa? Vastaukset siihen, ovatko vanhemmat tyytyväisiä koulun tarjoamaan opetukseen ovat subjektiivisia. Asia, johon yksi vanhempi on tyytyväinen saattaa herättää toisessa tyytymättömyyttä. Tällaisten kysymysten vastausten perusteella ei voida vetää kovin suuria johtopäätöksiä, varsinkaan kun kyselyt antavat vaikutelman siitä, että lehdet haluavat vain saada aikaan suuria otsikoita.
Oman tutkimuksemme vastausten perusteella voimme todeta, että opettajat ovat panostaneet paljon aikaa opetuksensa sopeuttamiseen poikkeusoloihin. Opettajilla on melko hyvin tietokoneita ja tabletteja, mutta useimmilla opettajilla ei ole omaa työpuhelinta. Monet opettajat kokevat, että etäopetus on antanut mahdollisuuden oppia uutta, ja he pystyvät myös näkemään muutoksen myönteiset puolet. Haasteita aiheuttaa se, että omalle työlle on vaikea asettaa rajat. Kyselyn tuloksista voitte lukea lisää tästä Opettajan numerosta sekä verkosta. Opettajien työpanos poikkeusaikana on valtava. Työllänne on merkitystä. Olkaa kilttejä itsellenne ja toisillenne.
Linda Felixson
varapuheenjohtaja, FSL